Mitä sitten kun ei enää haluta?

Kategoriat: #onnelliseksi

Toiko pukki sinulle jouluna risuja, pusuja vai ehkä jotain ihan muuta? Veikkaan että monessa makuuhuoneessa kosketellaan tänäkin vuonna itsen tai kumppanin lisäksi myös uusia puhelimia ja tabletteja. Kosketusnäytön kautta pääsee kätevästi parilla pyyhkäisyllä myös itseä kiihottavien fantasioiden äärelle. Ei ollenkaan huonoa ajanvietettä tammikuun loputtomien päivien valuessa hitaasti kohti lisääntyvää toivoa tämänkin pimeyden selättämisestä.

Mutta pitääkö huolestua kun laatuaikaa kosketusnäytön kanssa alkaa olla enemmän kuin kumppanin kanssa peuhaamista? Kyllä ja ei. Toisinaan voi tuntua helpommalta hakea seksuaalista tyydytystä oman pään sisältä kuin alkaa viritellä tunnelmaa kohdalleen toisen ihmisen kanssa. Ja mikäs siinä jos löytää itsensä harrastamasta sooloseksiä, orgasmihan on tutkimusten mukaan yksi parhaimmista tavoista rentoutua ja vähentää stressiä. Ongelmissa ollaan vasta kun huomaa yhä useammin sanovansa läheisyyttä kaipaavalle kumppanilleen haluavansa nukkua tai surfata netissä koska seksi toisen kanssa ei enää huvita.

Olin viime syksyn rykimäviikoilla (porojen kiima-aika) Itä-Lapin Sallassa luennoimassa aiheesta ”Kehdosta keinutuoliin – seksuaalisuus läpi elämänkaaren”. Yläotsikon laajuus on tietoinen valinta, tarkemman keskusteluaiheen voi valita sen perusteella minkä ikäistä ja tunnelmaista yleisöä osuu kohdalle. Sallassa Poropuiston auditorio täyttyi lähes äärimmilleen ja pikagallupilla selvisi että +/- 40-vuotiaasta yleisöstä puolet olivat lappilaisia. Paikalliset eivät kuulemma yleensä vaivaudu ”etelän ihmeiden” vetämiin tilaisuuksiin, mutta ehkä ikänsä poronsarviuutteiden ja rykimäviikkojen kanssa tekemisissä olleet lappilaiset halusivat kuulla mitä sellaista uutta keski-ikäisellä stadilaisella perheenäidillä oli kerrottavana mitä he eivät muka jo tiedä. Tapahtui paras mahdollinen: luennoinnin sijaan keskustelimme yhdessä halusta – sen kadottamisesta, etsimisestä ja löytämisestä.

Pohdimme mistä halu kumpuaa ja miten halun saisi kumppanin kanssa säilymään. Yksi totesi ihmisten tarvitsevan hellyyttä läpi elämän sukupuolesta riippumatta. Toinen puolestaan toivoi, ettei kumppania kohtaan tuntema halu vähenisi vuosien tai vuosikymmenienkään aikana, kolmas taas pohti, mikä avuksi kun puoliso ei ole viiteentoista vuoteen halunnut tulla kosketetuksi, saati rakastella. Ja paikalla oli myös hän, joka mietti missä iässä teini saa tai ikäihminen voi vielä haluta.

Elämässä voi olla aikoja ja kohtia jolloin seksuaalinen halu on viimeinen asia mikä tuntuu tärkeältä. Työ voi stressata, lapset voivat valvottaa tai oma lähipiiri rasittaa niin ettei edes ehdi haluta. Masentuneena on muitakin vuoria kiivettävänä kuin seksuaalinen halu. Myös henkisesti tai fyysisesti kaltoin kohdellussa suhteessa voi olla mahdotonta pitää seksuaalista halua ja vetovoimaa yllä, eikä kenenkään pidä kestää jatkuvaa loukatuksi tai torjutuksi tulemista. Haluttomasta suhteesta saa ja kannattaakin lähteä jos tilanne kasvaa kestämättömäksi.

Halu kasvaa hyvästä itsetunnosta ja -tuntemisesta, ne taas kumpuavat turvallisesta vuorovaikutuksesta ensimmäiseen ensisijaiseen hoitajaan ja myöhemmin, läpi elämänkaaren, toimivista suhteista läheisiin ihmisiin. On niin paljon helpompi haluta kun saa tuntea myös itsensä halutuksi.

Puhelimet ja tabletit voi sänkyyn mennessä jättää makuuhuoneen ulkopuolelle, ihminenkin latautuu paremmin kun ei vietä koko iltaa ja yötä kosketusnäyttönsä kanssa samassa tilassa. Älylaitteiden sijaan makuuhuoneeseen voisi tuoda oman ja kumppanin halun nostattamiseksi jotain muuta pattereilla tai latauksella käyvää. Sitten vain kirjoittamaan pukille kirjettä ensi joulua varten!

– Nina