Seksuaalisen suuntautumisen moninaisuus

Seksuaalisuus on laaja käsite, jota voidaan määritellä monin eri tavoin. Yksinkertaistettuna voidaan kuvata, että seksuaalisuus on se, mitä me olemme, ja seksi sitä mitä me teemme.

Maailman terveysjärjestö (WHO) on määritellyt seksuaalisuuden seuraavasti: ”Seksuaalisuus on keskeinen osa ihmisyyttä kaikissa elämän vaiheissa ja se käsittää sukupuolen, sukupuoli-identiteetin ja sukupuoliroolit, seksuaalisen suuntautumisen, erotiikan, mielihyvän, seksuaaliset suhteet ja lisääntymisen”.

Seksuaalinen suuntautuminen

Seksuaalinen suuntautuminen kertoo siitä, kehen ihminen ihastuu, rakastuu, tuntee emotionaalista tai seksuaalista vetovoimaa. Ihminen määrittelee seksuaalisen suuntautumisensa yleensä tunteiden kohteen ja oman sukupuolen pohjalta, mikä ei tee siitä aina yksiselitteistä asiaa.

Seksuaalisen suuntautumisen moninaisuus on käsite, jolla viitataan koko siihen suuntautumisten kirjoon, mitä ihmisillä on. Seksuaalisen suuntautumisen moninaisuuteen kuuluvat niin homous, lesbous, biseksuaalisuus, panseksuaalisuus kuin heterous, sekä muut tavat määritellä seksuaalista suuntautumista.

Seksuaalikäyttäytyminen

Seksuaalikäyttäytyminen ja seksikumppanien sukupuoli ei kuitenkaan määrittele seksuaalisen suuntautumisen identiteettiä. Vaikka joku kiinnostuu ja harrastaa seksiä samaa sukupuolta olevan henkilön kanssa, voi kyseisen henkilö silti identifioitua heteroksi. Ihmisellä itsellään on oikeus määritellä itsensä oikeaksi kokemallaan tavalla tai jättää kokonaan määrittelemättä.

Heteronormatiivisuus

Heteronormatiivisen ajattelutavan mukaan ihmiset jakautuvat kahteen sukupuoleen, jotka ovat kiinnostuneita toisistaan. Heteronormatiivisuus tekee kaikki muut identiteetit ja romanttisten suhteiden muodot näkymättömiksi, esittäen ja olettaen vain ihmissuhteita ja perheitä, jotka koostuvat miehestä ja naisesta.

Homottelu eli homo-sanan käyttö haukkumasanana viestittää, että homous/lesbous/biseksuaalisuus on ei-toivottua ja vähempiarvoisempaa kuin heterous. Jotkut pojat ja miehet rakentavat maskuliinisuuttaan kehittämällä vastakkainasettelua ”heikompia” ryhmiä kohtaan. Joskus homoseksuaalisuus tuomitaan jopa vihamielisesti oman miehisyyden korostamiseksi.

Tällöin puhutaan homofobisista reaktioista. Taustalta voi löytyä myös pelkoa seksuaalisuuden eri muotoja kohtaan. Tämä voi tapahtua myös itsessään homoseksuaalisia piirteitä tunnistavalle henkilölle. Homofobinen käyttäytyminen vahvistaa heteronormia ja saa ei-heterot todennäköisesti vaikenemaan omasta seksuaalisesta suuntautumisestaan.

”Kaapista ulostulo”

”Kaapista ulostulo” tarkoittaa sitä, että heteronormatiivisuuden takia ei-heterot joutuvat jatkuvasti miettimään omasta identiteetistä kertomista. Heteronormi näkyy oletuksena siitä, että kaikki ovat heteroita. Jos ei ole hetero, on suuntautumisestaan siksi kerrottava aina uudestaan ja uudestaan. Kaapista tulosta tulee normin takia asia, jota pitää miettiä uusia ihmisiä kohdatessaan. Heteronormi tarkoittaa sitä, että heteroiden ei tarvitse tulla kaapista, sillä heterous on oletusarvo. Tästä poikkeavat joutuvat miettimään, miten he kertoisivat itsestään ja elämästään. Ihmisten ja suhteiden moninaisuus otetaan parhaiten huomioon niin, että ei oleteta kaikkien olevan samanlaisia. Se tarkoittaa herkkyyttä sille, että kaikki eivät identifioidu heteroiksi. Se on kunnioitusta jokaisen omaa seksuaalista suuntautumista ja identiteettiä kohtaan. Tukea ja lisää tietoa aiheesta löydät Sinuiksi-hankkeen nettisivuilta.