Halu ja haluttomuus

Hei! Kirjoitin tänne jo aiemminkin, muistaakseni n. vuosi sitten. Ongelmani on se että haluaisin päästä eroon omasta ...seksuaalisuudestani. Kun aiemmin kyselin olitte sitä mieltä ettei Suomessa ole mahdollista saada kemiallista kastraatiota, tai että siihen liittyvät sivuvaikutukset tekevät siitä todella huonon vaihtoehdon. Nyt elämäni on mennyt siihen pisteeseen etten pysty enää oikeastaan muuta kuin enenevissä määrin pohtimaan itsemurhaa. Elämäni on yhtä helvettiä, olen oppinut vihaamaan vaimoani joka kyllä auliisti kuuntelee, "ymmärtää" ja nyökyttelee ja mikään ei muutu. Samoin suhteeni lapseeni on tämän ongelmani takia ihan perseellään. Elämästäni on muodostunut pelkkää kärsimystä. Mitä minun pitäisi tehdä? Vaimoani koskee tietysti fyysinen koskemattomuus, kuten meitä kaikkia, mutta miksi minulla ei saa olla oikeutta toteuttaa omaa seksuaalisuuttani (ihan "normaalia" sellaista, mitä nyt ajoittainen pegging olisi mieleeni, mutta muuten ihan perus heteroilua) ja kokea olevani haluttu, ikinä? En todella tiedä mitä tehdä enää. En halua tällaisen asian takia erota tai riistää omaa henkeäni, mutta kun elämän täyttää turhautuminen, jatkuva pettyminen, eripura, ajattelun kapeutuminen ja kaikesta tästä paskasta seuraava yltyvä itseinho alkaa vaihtoehdot käydä vähiin, jopa kirurginen kastraatio alkaa houkuttaa.
Hei.

Kiitos kysymyksestäsi.

Kerroit viestissäsi, että ongelmasi on se, että haluaisit päästä eroon seksuaalisuudestasi. Mainitsit pohtivasi itsemurhaa, koet elämäsi kärsimyksenä, ja sinulla on vihan tunteita vaimoasi kohtaan ja siitä johtuvia ongelmia lastasi kohtaan. Et kuitenkaan haluisi erota tai kuolla.

Olet aikaisemmin kysynyt kemiallisesta kastraatiosta. Sitä käytetään Suomessa vähän, ja ensisijaisesti seksuaalirikollisten lääkehoitona rikosten uusimisen ehkäisemiseksi. Seksuaalista viettiä vähentävä lääkehoito ei kastroi ketään pysyvästi. Samankaltaiseen kysymykseen on vastattu aiemminkin, voit lukea sen täältä.

Kerroit toiveesi olla haluttu, saada heteroseksissä lisäksi peggingiä, johon vaimosi ei ymmärtääkseni ole halukas. Onko hän ollenkaan halukas seksiin? Harrastatko sooloseksiä? Oletko miettinyt, että kokeilisit miesten seksileluja? Yhtä lailla sinulla on oikeus toteuttaa omaa seksuaalisuuttasi, niin kuin on vaimollasi. Mitä muita parisuhteen ristiriitoja seksuaaliongelmanne takaa löytyy? Kerroit, että vaimosi kyllä kuuntelee ja ymmärtää toiveesi, muttei mikään suhteessanne muutu. Pystyykö vaimosi kertomaan sinulle omista toiveistaan ja ajatuksistaan?

Kysyit mitä sinun pitäisi tehdä. Ymmärsin kirjoittamastasi, että olisit valmis hakemaan apua tilanteeseesi. Kannustan sinua tarvittaessa ottamaan yhteyttä lääkäriin, kenen kanssa voit keskustella tästä lääkehoito asiasta. Itsemurha-ajatuksien kanssa ei pidä jäädä yksin. Apua voi hakea kriisikeskuksesta, jos paikkakunnallasi on sellainen, tai terveyskeskuksesta. Voit soittaa myös valtakunnalliseen kriisipuhelimeen tai Sexpon puhelinneuvontaan.

Jos sinun ja vaimosi seksuaalisissa mieltymyksissänne on vakavia ja suuria ristiriitoja, mielestäni teidän olisi hyvä käydä yhdessä seksuaali-/parisuhdeterapeutin vastaanotolla keskustelemassa laajemmin ongelmastanne. Siellä pystyisitte parhaimmillaan turvallisessa terapeuttisessa viitekehyksessä keskustelemaan parisuhteestanne, seksuaalisista erilaisista mieltymyksistänne, toiveistanne ja fantasioistanne. Onko teillä kummallakin halua muutokseen ja motivaatiota tehdä töitä sen eteen?
Vastaaja: Terhi Lätti
Julkaistu: 23.11.2017
Pysyvä linkki tähän kysymykseen

Hei, olen 30v nainen, mies muutaman vuoden nuorempi. Ongelmaksi on muodostunut miehen totaalinen haluttomuus minua ko...htaan. Toteaa, että olen kuin "sisko", liian "tärkeä" ja mitä muuta. Tuntee seksin vääränä kanssani eikä pysty tuntemaan kiihottuneisuutta minua kohtaan. Yhdessä olemme olleet 5v, tämä tilanne on ollut jo ainakin 3-4 vuotta. Ollaan puhuttu erosta paljon, mies ehdottanut taukoa, jos tunne menisi ohi. Itse en koe, että mies on tehnyt yhtään mitään ongelman ratkaisemiseksi, olen ainut jonka sen koskaan nostaa keskusteluun. Joten tauko/asumusero olisi mielestäni vaan turha ja miehen tapa toivoa jotain helppoa ratkaisua, jonka eteen hänen ei tarvitse tehdä mitään. Meillä on paljon rakkautta, joka päiväistä huomiointia, silittelyä, rapsutusta, pussailua. Läheisyys on. Isoin ongelma on mielestäni miehen terapeutti, joka joskus oli sanonut, että tuollaiselle ei vaan voi mitään. Mies uskoo tuohon kuin kallioon. Hänellä on (nyt jo loppunut) terapiasuhde ahdistuksen vuoksi. Mutta tuo (ei seksuaaliasioihin) erikoistunut ihminen on saanut mieheni uskomaan, että mitään ei voi vaan tehdä, terveisin asiantuntija. Terapeutti on hänelle kova auktoriteetti ja hän jotenkin tuskastuneen masentuneen päättäväisenä on sitä mieltä, että koska terapeutti näin totesi, niin meidän suhteen seksielämää ei vaan voi pelastaa. Huomaan, että osaan vastataan vaan kehoituksella "ota yhteyttä". Mutta toivoisin kuulevani, että onko yhtäkään täyssiraruksellista suhdetta pystytty korjaamaan koskaan? Onko se mahdollista? Miten? Olen luovuttamassa, ja jos vastaus on vaan yhteydenotto niin en ota yhteyttä, sen tiedän.

Hei.

Kiitos kysymyksestäsi.

Täyssisaruksellisia suhteita on korjattu niin pariterapiassa kuin sen ulkopuolellakin. Uuden tai vanhan himon herättämiseen niin suhteessa kuin pariterapiassa tarvitaan kaikkien osapuolten sitoutumista ja kiinnostusta. Pariterapia ei ole teiltäkään poissuljettu vaihtoehto, jos olisitte siitä yhdessä kiinnostuneita.

Kerroit, että yksipuolinen haluttomuus suhteessanne on jatkunut jo pitkään ja ymmärsin kirjoituksestasi, että toisin kuin miehesi, koet edelleen himoa häneen ja kaipaat seksiä läheisyyden lisäksi. Ymmärsin, ettet myöskään halua taukoa tai asumuseroa vaan joko halun palaamista suhteeseen tai eron.

Haluttomuuden ilmaantuminen pitkäaikaiseen suhteeseen on normaalia ja vaikuttavina tekijöinä voivat tällöin olla mm. hormonit, suorittaminen, mahdollinen liika läheisyys ja tottuminen kumppaniin. Lisäksi olemme yksilöitä seksin suhteen: kumppanin kanssa on hyvä selvittää olisiko jotakin, jota hän kaipaisi kiinnostuksensa heräämiseksi. On myös hyvä kuunnella sekä uskoa mitkä hänen syynsä haluttomuuteen ovat, ja mitä hän toivoo tehtävän. Kumppani on itse vastuussa antamistaan vastauksista.

Terapeutti ei määrittele suhdettanne. Et maininnut mikä alkuperäinen syy miehesi terapiasuhteeseen on ollut. Muunmuassa masennus ja masennuslääkkeet voivat vaikuttaa seksuaalisuuteen alentavasti. Terapeutista ja terapiasta huolimatta: suhteestaan sinuun vastaa miehesi itse. On myös hyvä pohtia oletko itse onnellinen suhteessasi ja määritellä se kuinka tärkeää sinulle seksi on osana parisuhdetta.

Asiaa voisi tuoda vielä kerran suhteessanne avoimesti keskustellen ja vanhoista luopuen esille, jonka jälkeen voi olla helpompi päätyä yhteiseen päätökseen siitä mitä teette.

Onnea ja rohkeutta päätöksiin!

Vastaaja: Tiina Lahti
Julkaistu: 22.11.2017
Pysyvä linkki tähän kysymykseen

Hei Olen 25-vuotias nainen. Odotan toista lastamme ja raskaus on nyt suunnilleen puolessa välissä. Ensimmäisen lapsen... synnytys meni suht hyvin, normaali alatiesynnytys kai. Ongelmani on että esikoisen syntymän jälkeen ei oikein ole seksi kiinnostanut ja jos onkin, niin ei oikein jaksaisi. Olen syyttänyt imetystä menestyksekkäästi, mutta tiedän ettei tämä siitä kokonaan johdu. En tiedä tapahtuiko synnytyksessä jotain, mutta sen jälkeen ensimmäiset puoli vuotta yhdyntä sattui aivan älyttömästi. Sitten se rauhoittui, olin helpottunut ja neuvolassakin sai sanoa että ohi meni, siellä kun ei mitenkään empaattisesti mielestäni kyselyihini vastattu. Nyt kuitenkin tämän raskauden toisella kolmanneksella kipu on tullut takaisin juuri samana mitä se silloin oli. Jos hyvin menee, voi olla ihan kivaakin, mutta yksikin väärä liike ja toinen puoli emättimestä on tulessa. Jos jatkan siitä huolimatta, kipu säteilee lopulta koko vastakkaisen puolen sisäreiteen ja polveen. Tämän jälkeen pitkään jaloilla oleminen sattuu myös niiin että on pakko istua alas. Ei auta liukasteet, pitkät esileikit jne. Olen tietoinen, että seksiä on toki paljon muutakin kuin yhdyntä, mutta meillä se on aika olennainen osa seksiä mistä molemmat tykkäävät tai ainakin tykkäsivät. Tämän psyykkinen kuormittavuus yllätti synnytyksen jälkeen ja erityisesti nyt. Periaatteessa haluaisin, mutta en halua pelätä että sattuu. Miehen puolesta olen aivan äärettömän pahoillani, sillä hänellä halut ovat entisellään ja häntä vaivaa että ne harvat hetket kun pikkulapsiperheessä olisi mahdollista viettää kahdenkeskistä aikaa, minua harvemmin kiinnostaa ja jos kiinnostaa en pysty kunnolla tai ollenkaan nauttimaan koko hommasta. Eniten häntä kuulema vaivaa se että se mahdollisesti tuottaa minulle kipua. Olen huomannut itsessäni mustasukkaisuutta miestäni kohtaan ja pelkään tilanteen pitkittymistä ja miehen turhautumisen lisääntymistä lähes yhtä paljon kuin seksin aikana tulevaa kipua, joten luon itselleni paineita harrastaa seksiä vaikkei huvita tai pelottaa. Mietin myös usein, miksi minä? Mitä minulle on tapahtunut? Oliko se se pudentaalipuudutus joka olisi osunut jotenkin väärin tai se kun minut ohjattiin vastoin tahtoani ponnistamaan puoli-istuvassa asennossa, vai koska en osannut hoitaa tikkejä kunnolla, vai oliko minulla huono tuuri vai olenko vain jotenkin muuten huono? Mietin myös voiko tätä mitenkään korjata tai korjaantuisiko tämä jotenkin itsestään? Myyn itselleni aika kovasti ajatusta että seuraava synnytys voisi korjata tämän jos kaikki menee nyt paremmin ja saan itse päättää miten ja missä olen, vaikka vähän vaikeaa kun tiedän etten tiedä voiko niin oikeasti tapahtua vai voisiko seuraava synnytys jopa pahentaa tilannetta. Koen olevani hyvin yksin tämän asian kanssa, koska vaikka miehelle olen lopulta saanut sanottua jotain, en osaa käsitellä asiaa tarkemmin hänen kanssaan, enkä koe että hän kykenisi ymmärtämään minua tässä asiassa. Hänelle puhumisessa vaikeaa on myös se että tämä hankaloittaa hänenkin elämäänsä ja olen näkevinäni hänessä lähinnä pettymystä omaan tilanteeseensa nähden. Ystäviä minulla ei ole joiden kanssa jutella muustakaan, saatika jostain näin herkästä asiasta, enkä koe saavani oikein mistään tietoa, apua tai tukea. Tuen tai avun etsimiseenkin on suhteellisen suuri kynnys sillä pelkään älyttömästi tulevani mitätöidyksi tai vähätellyksi. En ole oikein varma, mitä haluan tällä kysyä. Varmaan että kuvittelenko kaiken vai voiko näin käydä? Jos näin voi käydä, miten tämän voi korjata tai jos ei mitä minun pitäisi tehdä? Kiitos vastauksestanne ja ihan vain siitä että sain jotain ajatuksia purettua edes johonkin.

Hei.

Kiitos kysymyksestäsi. Raskaus ja synnytys ovat isoja mullistuksia keholle. Rajut hormonaaliset muutokset synnytyksen jälkeen vievät myös monilta haluja ja uusi elämänrytmi vauvan kanssakin voi olla haaste esimerkiksi seksielämän uudelleen aloittamiselle. Kuvailemasi yhdyntäkivut ovat hyvin yleisiä ja niiden syntymekanismit erittäin moninaiset. Vulvodyniasta ja kivun hallinnasta voit lukea lisää täältä.

Todella ikävää, että koet ettei ongelmiisi olla suhtauduttu neuvolossa riittävän vakavasti ja empaattisesti. Kuvailemasi tilanteesi on hyvin monisyinen ja olisi tärkeää, että haet apua. Kerro esimerkiksi gynekologille yksityiskohtaisesti tilanteestasi. Perusteellisilla tutkimuksilla pitäisi selvittää ettei sinulla ole kehossa fysiologisia vauriota tai voiko vauva sisälläsi painaa hermoja ja aiheuttaa kiputuntemuksia? Pudentaalipuudutuksesta tai muista kuvailemistasi tapahtumista ei pitäisi nykytietämyksen mukaan syntyä pysyviä vaurioita. Joskus erittäin harvinaisissa tapauksissa synnytys voi silti aiheuttaa hermovaurioita. Ne paranevat yleensä ajan myötä itsestään. Endometrioosin mahdollisuus voisi olla myös hyvä sulkea pois. Gynekologi voi lähettää asiakkaan tutkittavaksi myös neurologille, jos tutkimukset viittavat hermoperäiseen kipuun.

Kerrot myös kokeneesi aiemman synnytyksen tapahtumat psyykkisesti kuormittaviksi. Voisitko mahdollisesti purkaa tilannetta keskustelemalla psykologin tai seksuaaliterapeutin kanssa? Ei ole ollenkaan harvinaista, että vaikea raskausaika tai hankala synnytyskokemus saattavat traumatisoida ja uusi raskaus laukaisee edellisen raskauden vaikeat kokemukset takautumina sekä jopa psykosomaattisina tuntemuksina. Aiemmin syntyneet pelot olisi hyvä käydä läpi ammattilaisen kanssa. Olisi erittäin tärkeää, että sinun ja miehesi välinen kommunikaatio pysyisi sujuvana ja avoimena. Voisiko parisuhde- tai seksuaaliterapia lujittaa suhdettanne? Sexpo tarjoaa ihmissuhteita vahvistavaa yksilö- ja pariterapiaa. Tutustu linkin tarjontaan ja ota rohkeasti yhteyttä.

Tilanteeseesi on hyvin vaikea antaa yhtä hyvää vastausta. Siksi olisi todella tärkeää oman hyvinvointisi vuoksi, että saisit nyt riittävästi apua. Edellä mainitut ammattilaiset pystyvät auttamaan. Kuvaile tilanteesi avoimesti ja rohkaise itsesi nyt selvittämään tämä tilanne. Älä salaile kokemuksesi yksityiskohtia tai häpeile esittää kysymyksiä ja vaatia tutkimuksia sekä vastauksia. Et ole yksin. Kokemuksesi ovat yleisiä ja niissä ei ole mitään hävettävää.

Vastaaja: Julia Suikki & Oona Turunen
Julkaistu: 14.11.2017
Pysyvä linkki tähän kysymykseen

Jotkut lääkkeet aiheuttaa haluttomuutta tai sukuelinten tunnottomuutta, niin onko seuraus aina väliaikainen? Vai voiko v...uosien käyttö tehdä pysyvää hallaa? Esim. syö SSRI-lääkkeitä vuosia, lopettaa ne eikä halut palaa ennalleen siltikään.

Hei.

Kiitos kysymyksestäsi. SSRI -lääkkeet eli serotoniiniselektiiviset masennuslääkkeet vähentävät seksuaalista halukkuutta sekä aiheuttavat erektio- ja orgasmivaikeuksia noin joka kolmannelle käyttäjälle. Yleensä nämä häiriöt ovat väliaikaisia ja liittyvät juuri lääkkeen aloituksen jälkeisiin viikkoihin/kuukausiin. Haittavaikutukset lieventyvät tai katoavat muutaman kuukauden jälkeen, kun elimistö on löytänyt välittäjäaineille uuden tasapainon. Jos sivuvaikutukset eivät lievenny ajan myötä, on syytä keskustella lääkärin kanssa: jos lääkkeen annostusta voitaisiin pienentää tai mahdollisesti vaihtaa lääke toiseen valmisteeseen.

Masennuslääkkeet ovat lähinnä ensiapu, jolla päästään pahimmasta masennuksen kuopasta ylös. Siksi jatkuvaa, vuosia kestävää, masennuslääkkeiden käyttöä ainoana hoitona ei voi suositella. Olisi tärkeää saada masennukseen johtaneihin syihin henkilökohtaista keskusteluapua. Lääkäri voi ohjata eteenpäin psykiatriselle sairaanhoitajalle tai psykiatrille ja tätä reittiä pitkin voi päästä psykoterapian tarpeen kartoitukseen. Keskustelumyönteisyys ja avoin ongelmista avautuminen auttavat paranemisprosessissa. Terapia vaatii henkisiä voimavaroja, mutta myös antaa itseymmärrystä ja keinoja ratkoa omia ongelmia. Lääkärin kanssa on hyvä keskustella rohkeasti vaihtoehdoista.

Vastaaja: Julia Suikki & Oona Turunen
Julkaistu: 8.11.2017
Pysyvä linkki tähän kysymykseen

Hei! Mulle on tässä 2,5 vuoden aikana tullut sellainen ikävä piirre seksissä kumppanini kanssa että en hyväksy kielteis...tä vastausta seksin harrastamiseen. Olen huomannut että olen muuttunut jotenkin todella riippuvaiseksi sille. Meillä on niin äärettömän hyvää seksiä kumppanini kanssa, saamme molemmat valtavia orgasmeja. Harrastamme seksiä oikeastaan vain viikonloppuisin kun hänen poikansa on isällään. Joten sunnuntaina viimeisimmän kerran jälkeen alan aina jo heti odottamaan lauantai aamua että saisin seksistä taas nauttia. En kestä sitä jos kumppanini on vaikka kipeä tai väsynyt eikä siksi halua. Saan siitä niin kovan ärsykkeen että alan sanomaan hänelle kaikkea todella ikävää ja suoraansanoen lynkkaan hänet aivan maihin ilkeillä sanomisillani. En haluaisi enää koskaan sitä hänelle tehdä koska rakastan häntä niin valtavasti.Auttakaa minua, Mitä voin tehdä?

Hei.

Kiitos kysymyksestäsi.

Mukavaa, että teillä on kumppanisi kanssa kuvaamasi kaltaista nautinnollista seksiä. Hyvää on myös se, että olet huolestunut hankaluudestasi sietää kielteistä vastausta ja lähtenyt itse hakemaan tilanteeseen apua.

Jokaisella on oikeus kieltäytyä seksistä milloin vain, jos sitä ei syystä tai toisesta halua. Hyvä seksielämä pitää sisällään huomaavaisuutta ja kunnioitusta myös silloin, kun kumppani ei halua seksiä. Toisen lyttääminen tällaisessa tilanteessa heikentää herkästi suhteen luottamusta ja voi entisestään vähentää halukkuutta seksiin. Hienoa, että haluat nyt muuttaa käytöstäsi.

Sinun voisi olla hyvä päästä keskustelemaan asiasta jonkun kanssa. Olisi tärkeää pohtia, mitä kaikkea seksi kumppanisi kanssa sinulle merkitsee ja toisaalta mitä mahdollinen torjunta sinussa aiheuttaa. Ennen kaikkea olisi tärkeää löytää sinulle toimivampia keinoja torjunnan herättämien vaikeiden tunteiden kanssa pärjäämiseen, ettet purkaisi niitä kumppaniisi.

Voit päästä alkuun soittamalla Sexpon maksuttomaan puhelinneuvontaan numeroon 0800-90044. Jos asut pääkaupunkiseudulla, suosittelen sinua varaamaan ajan kasvokkain tapahtuvaan maksuttomaan seksuaalineuvontaan, jossa voit keskustella tilanteestasi tarkemmin. Jos asut kauempana, neuvontatapaaminen voidaan pitää myös Skype-yhteyden välityksellä. Sexpon seksuaalineuvonnassa voi asioida nimettömästi.

Vastaaja: Hanna Terävä & Henriikka Sundell
Julkaistu: 7.11.2017
Pysyvä linkki tähän kysymykseen

Onko haluttomuus enemmän nykyajan ilmiö vai olikohan sitä vuosikymmeniä, vuosisatoja sitten ihmisillä? Onko eläimillä ha...luttomuutta tai kyvyttömyyttä seksiin?

Hei.

Kiitos kysymyksestäsi.

Seksuaalista halukkuutta – kuten ihmisen seksuaalisuutta ylipäätään – on tutkittu vasta joitakin kymmeniä vuosia. Myös julkinen keskustelu seksuaalisuuteen liittyvistä asioita on melko uutta, ja siksi saattaakin tuntua siltä, että haluttomuus ilmiönä on lisääntynyt, vaikka todennäköisempää on, että vain siitä puhuminen on lisääntynyt. Myös se, että ylipäätään tiedämme, kuinka usein vaikkapa suomalaiset keskimäärin harrastavat seksiä ja voimme verrata omaa aktiivisuuttamme muiden aktiivisuuteen, on aivan tuore asia, ja siksi varmaa vastausta kysymykseesi on mahdotonta antaa.

Haluttomuus voi olla eriasteista ja sitä, mitä yksi pitää haluttomuutena, voi joku toinen pitää täysin normaalina olotilana. Haluttomuus voi olla pysyvä olotila, jolloin henkilö ei ole koskaan halunnut seksiä kenenkään kanssa tai se voi liittyä tiettyyn elämäntilanteeseen tai tiettyyn kumppaniin.

Parisuhteissa ”haluttomuudessa” on usein alun perin kyse siitä, että halut ovat eriparisia, eli toinen haluaa seksiä useamminkin kuin toinen, mutta puutteellisen kommunikaation takia molemmat kokevat tulevansa loukatuiksi (toinen painostaa ja toinen torjuu), vähemmän haluava määritellään haluttomaksi, seksistä tulee kiistakapula ja lopulta toinen tai kumpikaan ei enää halua toista. Usein haluttomuus on myös terve ja luonnollinen reaktio suhteessa, josta puuttuu turva ja luottamus.

Näillä perusteilla on oletettavaa, että haluttomuutta on ollut aina. Huonoja parisuhteita on varmasti ollut aina, ja voisi olettaa, että aikoina, jolloin tulevaan puolisoon ei voinut kunnolla tutustua ennen papin aamenta ja liitot solmittiin pääosin todella nuorena, virhearvioita sattui useammin. Myös se, ettei avioliiton pääasiallinen syy ole aina ollut romanttinen rakkaus vaan taloudelliset syyt, viittaa siihen, että haluttomuus on saattanut olla yleistä puolin ja toisin. Luultavasti monille pareille keskustelu seksistä ja omista tarpeista on aikaisemmin ollut vielä vaikeampaa kuin se on nykyisin, kun seksuaalikasvatus on ollut heikompaa ja seksuaalisuuteen on liittynyt enemmän häpeää. Lisäksi käsitys ”oikeanlaisesta” seksistä ja siitä, kenen kanssa seksiä saa harrastaa, on ollut kapeampi, minkä takia monet eivät ikinä päässeet harrastamaan sellaista seksiä, jonka olisivat kokeneet nautinnolliseksi, tai vähintäänkin siihen on liittynyt hirveästi häpeää ja paljastumisen pelkoa. Myös raskaaksitulemisen pelko, kun luotettavaa ehkäisyä ei ollut saatavilla, on varmasti osaltaan aiheuttanut haluttomuutta. Lisäksi aikoina, jolloin naisen asema on ollut heikko, ja nainen on ollut käytännössä miehen omaisuutta, ei naisen halun perään valitettavasti ole välttämättä kyseltykään.

Suhteessa seksuaalinen halu vaatii sekä yhteyttä että erillisyyttä. Luottamuksen puutteen lisäksi myös liiallinen symbioosi kumppanin kanssa voi tukahduttaa halun. Liian symbioottiset suhteet saattavat mahdollisesti olla yleisempiä nykyään kuin ennen, kun kumppanin kanssa halutaan usein olla myös parhaita ystäviä ja tehdä kaikki yhdessä, ”tuntea toinen läpikotaisin”.  Romanttisiin suhteisiin latautuu tänä päivänä monenlaisia paineita ja odotuksia. Toisaalta myös aikaisemmin on varmasti ollut hyvinkin symbioottisia suhteita, kun vieläpä päivän työtkin on tehty yhdessä.

Nykyajan haluttomuuteen on etsitty syitä stressaavasta työstä sekä jatkuvasta viriketulvasta, jota tv ja internet tarjoavat. Stressaavia töitä ja elämäntilanteita on varmasti aina ollut, mutta seksin kanssa kilpailevat mielihyvän lähteet ovat nykyaikana selkeästi lisääntyneet.

Pitkään ajateltiin, että eläinten seksuaalinen käytös tähtää aina lisääntymiseen, mutta on havaittu, että ne harrastavat seksiä muutenkin; esimerkiksi sooloseksi ja homoseksuaalinen seksi ovat monilla eläinlajeilla yleisiä. Lisäksi monien lajien naaraiden on havaittu harrastavan seksiä myös kiima-ajan ulkopuolella. Eläintenkin seksuaalisuus on siis varsin monimuotoista, joten voisi olettaa, että on myös eläimiä, jotka eivät halua seksiä koskaan tai eivät halua seksiä tietyssä tilanteessa tai tietyn kumppanin kanssa – ja myös eläimiä, jotka eivät siihen kykene. Ja myös eläinmaailmassa on havaittu tapahtuvan raiskauksia, joten selvästikään eläinkään ei aina halua seksiä – ainakaan ihan kenen kanssa tahansa.

Vastaaja: Maria Nikunlaakso
Julkaistu: 19.10.2017
Pysyvä linkki tähän kysymykseen

Moi. Mistä tietää, milloin nainen tuntee suurta seksuaalista halua? Kostuuko pillu silloin normaalia nopeammin ja tuleek...o se kosteammaksi? Yhdyntä tuntuu varmaan paremmalta ja sitä haluaa enemmän. Liikutteleeko nainen silloin lantiotaan enemmän? Onko silloin helpompaa saada orgasmi yhdynnässä? Voiko naisen saada sekoamaan nautinnosta? Villiintyvätkö vähän vanhemmat naiset sängyssä herkemmin kuin parikymppiset? Onko olemassa keinoja, jolla naisen saisi haluamaan useamman kuin yhden yhdynnän yössä? Paljon kysymyksiä, toivottavasti jaksatte vastata. Pakko myöntää, että naisten kanssa oleminen kiinnostaa hirveästi ja antaa parhaimmillaan voimakasta mielihyvää.

Hei.

Kiitos kysymyksestäsi. Pohdit monia naisen seksuaalisuuteen liittyviä asioita.  Ensimmäisenä mietit, että mistä tietää naisen tuntevan suurta seksuaalista halua. Hyvä kysymys, eikä kovinkaan yksiselitteistä vastausta ole olemassa. Aina sitä ei edes huomaa, jos nainen tuntee seksuaalista halua, mutta tiesitkö, että seksuaalinen halu ja seksuaalinen kiihottuminen ovat eri asia. ”Halu” koetaan enemmänkin mielessä ja kiihottuminen tapahtuu kehossa. Tavanomaisesti naisella herää ensin halu, ja tämän jälkeen tapahtuu kiihottuminen.

Naisen kiihottuessa seksuaalisesti, hänen pillu eli emätin kostuu. Emättimen kostuminen vaikuttaa myös siihen, että yhdyntä tuntuu paremmalta. Emättimen kostuminen toimii ikään kuin liukuvoiteena yhdynnässä, jonka vuoksi sekä mies että nainen nauttivat yhdynnästä enemmän, kun puhutaan heteroyhdynnästä. Monet naiset liikuttavat lantiotaan yhdynnän aikana saadakseen paremman tuntuman. Kiihottuessaan naisella tulee myös muita fysiologisia reaktioita kuin kostuminen, näitä ovat muun muassa nännien kovettuminen, hengityksen muuttuminen syvemmäksi ja raskaammaksi tai pinnallisemmaksi ja tiheämmäksi. Toki tulee aina muistaa, että jokainen nainen on oma yksilönsä ja jokainen seksuaalinen tapahtuma, jossa syntyy halua ja kiihottumista ovat erilaisia ja ainutlaatuisia, ja näin ollen myös seksuaalinen halu ja kiihottumisen reaktiot ovat erilaisia eri naisilla.

Kysyit voiko naisen saada ”sekoamaan” nautinnosta. Oletan, että tarkoitat ”sekoamisella” niin suurta hetkellistä mielihyvän kokemusta seksin aikana, että se saa naisen vaikuttamaan kuin hän olisi hetkellisesti sekoamaisillaan. Kyllä tämä voi olla mahdollista. Orgasmin kokemus, joka siis parhaimmillaan koetaan niin sukuelimissä kuin mielessä, voi olla niin valtaisa mielihyvän kokemus, että se tuntuu kuin olisi sekoamaisillaan. Parasta tässä on se, että tämä koskee niin miehiä kuin naisia; kaikki voivat saada yhtä voimakkaita orgasmeja. Parempiin ja nautinnollisempiin orgasmikokemuksiin seksissä voi päästä, kunhan muutama perusasia on kunnossa. Tässä sinulle muutama perusasia mainitakseni:

1. Tiedät mistä itse tykkäät seksissä ja osaat kertoa tästä myös seksikumppanillesi. On siis tärkeä oppia tuntemaan ensisijaisesti minkälaisesta seksuaalisesta kosketuksesta itse tykkäät, ja missä menee omat rajat. Osaat myös kysyä seksikumppaniltasi mistä hän pitää ja mistä ei.
2. Olet kiinnostunut siitä, millä tavoin seksikumppanisi haluaa tulla kosketetuksi ja tyydytetyksi.
3. Seksikumppanit arvostavat ja kunnioittavat toinen toisiaan
4. Taito osata olla läsnä seksissä ja osata myös heittäytyä tunteen ja halun mukaan.
5. Seksitaidot. Niitä oppii pikku hiljaa kokemuksen ja kiinnostuksen kautta.

Kysyt, villiintyvätkö vähän vanhemmat naiset sängyssä herkemmin kuin parikymppiset. Villiintyminen sängyssä ei ole sidoksissa niinkään ikään, vaan ennemmin siihen, kuinka hyvin tuntee itsensä seksuaalisti sekä kykyyn osata ilmaista itseään ja kykyyn osata nauttia seksistä ja olla läsnä seksin aikana. Puhutaan seksuaalisesta itsetunnosta. Se, että pystyy villiintymään seksissä liittyy myös siihen, että opettelee puhumaan seksistä kumppaninsa kanssa ja opettelee tuntemaan itsensä, jotta tietää millä tavoin haluaa tulla kosketetuksi seksuaalisesti.

Ei ole olemassa keinoja, joilla saisi naisen haluamaan useamman kerran yössä. Sukupuolesta riippumatta, on ihmisiä, jotka haluavat seksiä paljon ja ovat hyvin aktiivisia siinä ja osalle riittää vähempi määrä. Tämä on varsin yksilöllistä, ja vaikka yhtenä yönä haluaisi harrastaa seksiä useamman kerran yössä, se ei tarkoita, että seuraavanakin yönä haluaisi harrastaa seksiä useamman kerran. Jokainen seksikokemus on myös erilainen ja ainutkertainen tapahtuma.

Hienoa, että olet kiinnostunut naisen seksuaalisuudesta ja haluat ottaa asioista selvää. Miehen ja naisen seksuaalisuudesta löytyy myös hyvää kirjallisuutta, kuten Kari Heusalan kirjoittamat kirjat Naisen seksuaalisuus ja Miehen seksuaalisuus. Halutessasi voit myös soittaa Sexpon neuvontapuhelimeen, jos haluat keskustella aiheesta. Toivottavasti kuitenkin tämä vastaus antoi sinulle vastauksia kysymyksillesi tai ainakin uutta ajateltavaa seksuaalisuudesta.

Vastaaja: Veera Mäkinen
Julkaistu: 25.9.2017
Pysyvä linkki tähän kysymykseen

Onko miehillä keskimäärin korkeammat halut kuin naisilla? Vai ilmeneekö ne vain eri tavoin ja siitä syntyy illuusio?...
Hei.
Kiitos kysymyksestäsi. Seksuaaliseen halukkuuteen vaikuttaa moni asia, kuten elämäntilanteen kuormittavuus, mahdollisen parisuhteen hyvinvointi, fyysinen terveydentila jne. Jokainen myös ilmaisee ja tulkitsee halukkuutta omalla tavallaan.
Halukkuus ja haluttomuus ovat siis molemmat henkilön itsensä määriteltävissä olevia asioita. Haluttomuus tuleekin usein esiin vasta silloin, kun seksikumppaneiden halut eivät kohtaa. Tämän vuoksi asiasta on vaikea saada objektiivista tutkimustietoa. On kuitenkin tutkittu, että parisuhteessa miehet kokevat useammin olevansa parisuhteen halukkaampia osapuolia ja niin ikään naiset kokevat miehiä useammin haluttomuutta.
Vastaaja: Minna Laine & Oona Turunen
Julkaistu: 15.9.2017
Pysyvä linkki tähän kysymykseen

Miten määritellään alhainen seksuaalinen vietti?...

Hei.

Kiitos kysymyksestäsi. Seksuaalinen vietti, libido on hyvin yksilöllinen asia, jota ei ulkopuolelta kenenkään muun tarvitse määritellä. Mediasta ja muualta ympäristöstä voi saada sellaisen käsityksen, että korkea seksuaalinen vietti on parempi kuin alhainen, tai että seksiä pitäisi koko ajan haluta harrastaa. Näin ei kuitenkaan ole.

Parisuhteessa voi ilmetä haasteita, jos toisella on seksuaalisia tarpeita ja halua seksiin enemmän kuin toisella. Tämä on hyvin tavallista ja kaikki pariskunnat joskus kohtaavat tämän vaiheen. Seksuaalinen vietti ja halu on vaihtelevaa meillä kaikilla. Haluttomuus seksiin on melko yleistä. Haluttomuutta on lähes kaikilla joissakin elämänvaiheissa, ja jos se ei aiheuta häiriötä itselle tai parisuhteessa, ei se yleensä ole ongelma.

 

Vastaaja: Oona Turunen
Julkaistu: 12.9.2017
Pysyvä linkki tähän kysymykseen

Olemme olleet 5v yhdessä ja vuosiin mahtuu monenmoista tilannetta,ongelmaa ja tekoa seksin ja henkilökohtaisten asioiden... saralla.Nyt kun elämämme on rauhoittunut viimeisen 2v aikana tasaiseksi niin rakastuminen tuli kuin puskista miehelleni uudestaan.Ei hetkeäkään ettei hän haluaisi minua....mutta minä en tai siis haluan mutta en joka päivä vain ole "sillä" fiiliksellä.Tästä olen puhunut,tuloksetta. Normaalit kainalossa sohvalla istumiset ei enään onnistu ilman,ettei mieheni kokisi sitä "jännitettä ja pakotusta laueta minuun" En voi halata miestäni hänen tiskatessa,en voi nukkua kainalossa,jopo keulii.Mitä teen?Jos mieheni ei saa joka päivä,hän muuttuu etäiseksi ja "kiukkuaa" eikä hänen kanssaan voi jutella mistään. Addikti,menetyksenpelko,mustasukkaisuus ja läheisriippuvuus ovat käyneet mielessäni.

Hei!

Kiitos kysymyksestäsi.

Kuvailemasi tilanne on hyvin tavallinen monissa suhteissa. Jos seksuaaliset tarpeet eivät aina kohtaa, se voi aiheuttaa skismaa ja stressiä. On tärkeää, että pystyy ja saa asettaa omat rajat myös parisuhteessa. On hienoa, että haluat selvittää tilannetta.

Kerroit, että olet yrittänyt puhua miehesi kanssa. Tämä on tärkeää ja tätä kannattaa yrittää jatkossakin, vaikka se ei tuottaisikaan hedelmää välittömästi. On tärkeää avata kanava, jonka kautta voitte molemmat ilmaista tunteitanne turvallisesti ja avoimesti. Tässä tilanteessa voisi olla hyvä saada teille keskusteluapua. Sexpo tarjoaa sekä neuvonta-, että terapiapalveluita, joihin voitte tutustua yhdessä. Sinä tai miehesi voitte myös soittaa Sexpon nimettömään ja maksuttomaan neuvontapuhelimeen.

Tsemppiä jatkoon!

Vastaaja: Ronja Ohra-aho & Oona Turunen
Julkaistu: 12.9.2017
Pysyvä linkki tähän kysymykseen

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 30