Kipu tai sairaudet

Olen 25-vuotias nainen ja olen kärsinyt yhdyntäkivuista nyt reilun 3 vuoden ajan. Olen seurustellut saman kumppanin kans...sa jo 7 vuotta. Aluksi seksi sujui melko normaalisti. Jo alusta lähtien minusta tuntui, että olen melkein liian \"ahdas\" ja aina yhdynnän jälkeen vajaan puolen tunnin ajan tuntui emättimeni suulla kipua, joka meni lopulta itsekseen pois. Olin kuitenkin kuullut, että on yleistä, että paikat ovat seksin jälkeen jonkin aikaa hieman arat, joten ajattelin tämän olevan aivan normaalia. Jossain vaiheessa minulla oli monta hiivatulehdusta vuoden sisällä. Kävin gynekologilla, mutta siellä ei selvinnyt mitään epänormaalia, ja hiivatulehdukset lähtivät aina apteekin lääkkeillä pois (joskus ne vaativat kaksi kuuria). Minulla oli myös alkanut esiintyä outoa kipua yhdynnän aikana: alussa, kun penistä vietiin emättimeen, tuntui ettei se mahtunut sinne ollenkaan, ja kipu oli \"repivää\", aivan kuin ihoa olisi ollut välissä. Kun penis lopulta oli emättimessä, kipu helpotti hetkeksi ja yhdyntä onnistui. Kuitenkin muutaman minuutin kuluttua kipua alkoi tuntua taas, tällä kertaa syvällä emättimen pohjassa: tuntui, kuin emättimen lihakset jännittyisivät ja kipu oli säteilevää ja kouristusmaista. Kipu saattoi tuntua peräsuolessa asti. Tässä kohden saattoi itkukin tulla, joten yhdyntä päättyi siihen. Lopetin e-pillerit, koska ajattelin, että yhdyntäkivut saattaisivat johtua niistä. Kouristusmainen kipu emättimen pohjalla kuitenkin paheni, ja kävin gynekologilla. Gynekologi epäili endometrioosia ja minulle tehtiin sisätutkimus ja kuvattiin kohtu, mutta mitään ei näkynyt. Minua neuvottiin aloittamaan taas e-pillerit ja syömään aina kaksi liuskaa putkeen oireiden vähentämiseksi. Noudatin neuvoa, mutta en kuitenkaan kokenut sen suuremmin helpottavan asiaa. Nyt viime aikoina yhdyntäkivut ovat yhä häirinneet seksielämäämme, ja olemmekin siirtyneet suurilta osin pelkkään suuseksiin, joka sujuu ongelmitta. Tuntuu, että ajatus yhdynnästä ei enää edes innosta ja välttelen sitä, mikä tietysti myös vaikeuttaa kiihottumista ja emättimen kostumista. Aikamoinen noidankehä siis kyseessä. Minua on kuitenkin alkanut mietityttää tämä emättimen suun lähellä (lähinnä takaseinässä) tuntuva kipu, joka kirvelee ja tuntuu siltä kuin iho venyisi/repeäisi. Tämä kipu ei nimittäin - ainakaan enää - tunnu vain penistä emättimeen vietäessä, vaan se tuntuu, vaikka veisin emättimeeni kuukupin, sormen tai jopa hyvin kapean muovisen hiivalääkkeen asettimen. Tämän takia olen joutunut lopettamaan myös kuukupin käytön, koska kyllästyin kipuun aina kuppia laitettaessa tai pois otettaessa. Kun emättimeen ei viedä mitään, ei kipua tunnu. Tuntuu, kuin emättimen suulla tai aivan suun läheisyydessä olisi jotakin \"vialla\". Olen lueskellut yhdyntäkivuista netistä ja mietin, onko tämä psyykkistä vai fyysistä, vai mikä on kyseessä. Itselläni ei varsinaisesti ole huonoja seksikokemuksia, ja vain harva sellainen ennen nykyistä kumppaniani, jonka kanssa suhteemme on hyvä. Kuitenkin minulla on yleisesti huono itsetunto ja seksiin liittyviä häpeän tuntemuksia. Epäilemättä jo usean vuoden ajan epäonnistuneet yhdyntäkokeilut ovat lisänneet kiihottumis- ja rentoutumisvaikeuksiani ja saaneet minut välttelemään yhdyntää. Kuitenkaan en usko, että tämä on pelkästään psyykkistä, koska alussa seksi sujui melko tavallisesti. Jossain vaiheessa kummalliset yhdyntäkivut alkoivat, ja ovat siitä lähinnä pahentuneet. Olisiko mitään ideaa, mikä vaiva minun kohdallani voisi olla kyseessä, ja neuvoja, mitä minun pitäisi tehdä? Kiitos vastauksesta!

Naisten yhdyntäkipuja voivat aiheuttaa erilaiset fyysiset tekijät, mutta myös psyykkiset tekijät, kuten mm. masennus, ahdistuneisuus, stressi tai yhdyntäpelko. Erilaiset kiputilat yhdynnän aikana tai jälkeen eivät ole mitenkään harvinaisia, mutta niihin ei ole välttämättä löydettävissä mitään yksiselitteistä syytä tai vastausta.

Kerroit, että sinua on tutkittu gynekologin toimesta, mutta mitään normaalista poikkeavaa ei ole löytynyt. Oireidesi perusteella vaivasi vaikuttaa vulvodynialta. Se on emättimen krooninen kiputila, jonka naiset tuntevat polttavana, kirvelevänä tai verestävänä tilana. Vaikka vaiva on suhteellisen yleinen, tutkimustietoa siitä on hyvin niukasti. Valtaosa vulvodyniapotilaista on nuoria, alle 30-vuotiaita naisia, joille tämä oireyhtymä aiheuttaa fyysisistä ja psyykkistä haittaa. Oireet voivat heijastua omaan seksuaalisuuteen, parisuhteeseen sekä jokapäiväiseen elämään. Vulvodynian syytä ei tunneta, mutta joskus laukaisevana tekijänä on toistuva hiivasienitulehdus, bakteeritulehdus tai ehkäisypillerien käyttö.

Vulvodynian oireet voivat olla vaihtelevia. Emättimen suun koskettelu ja yhdyntä saattavat aiheuttaa kipua. Yhdyntäkipu voi ilmentyä yhdynnän aikana tai yhdynnän jälkeen ja joskus kipu voi olla voimakkaimmillaan vasta seuraavana päivänä. Joillakin kiputila vaihtelee kuukautiskierron mukaan, erityisesti niin, että se pahenee ennen kuukautisia. Joskus kipu voi olla jatkuvaa ja esiintyy koko vulvan alueella, säteillen peräaukkoon, ristiselkään tai reisiin. Yksi mahdollinen oire on ns. vaginismi eli emätinkouristus, jolla tarkoitetaan tahdosta riippumattomien lihasspasmien tai -jännityksen esiintymistä lantionpohjan lihaksistossa. Vaginismiin liittyy yleensä kipu, mutta myös pelko yhdyntää ja kipua kohtaan.
Vulvodynia todetaan ns. vanutikkutestillä, jolla lääkäri paikantaa kipua. Samalla poissuljetaan erilaiset gynekologiset tulehdukset, ihottumat ja ihosairaudet.

Vulvodyniaan kannattaa kokeilla itsehoitona lantionpohjalihasten harjoittelua sekä rentoutumista. Apteekista saatavia liukasteita ja puudutegeelejä voi myös kokeilla yhdynnän helpottajina. Perushoitona riittää pesu korkeintaan 1-2 kertaa päivässä pelkällä vedellä. Ihokarvojen poistoa häpyhuulten alueelta ei suositella, ei myöskään pikkuhoususuojien käyttöä. Ilmakylvyt, hajustamattomat kylpyöljyt, hengittävät vaatteet ja erilaiset ravintosuositukset voivat osaltaan helpottaa kipuoireita. Vulvodyniaan on olemassa myös lääketieteellisiä hoitomenetelmiä. Paraneminen voi kestää kuukausia vaatien omaa ja kumppanin kärsivällisyyttä sekä motivaatiota hoitoja kohtaan. Toisaalta, oireet saattavat myös helpottaa ilman mitään sen kummempia hoitoja.

Oireet vaikuttavat aina sekä omaan että kumppanin seksuaalisuuteen, yhdyntöihin ja siten myös parisuhteeseen. Yhdynnät eivät välttämättä onnistu, joten ajatuksissa voi olla monenlaisia kysymyksiä. Yhdyntäkipu voi aiheuttaa itsessä ja parisuhteessa voimakkaita tunteita kuten: häpeää, vihaa, syyllisyyttä, turhautuneisuutta yms. Nämä tunteet ovat normaaleja, mutta kuormittavia, joten niistä on hyvä keskustella kumppanin kanssa avoimesti tilanteen helpottamiseksi. Usein jompikumpi tai molemmat parisuhteen osapuolet kokevat syyllisyyttä sairaudesta, jonka syntymiseen kumpikaan ei ole voinut vaikuttaa. Seksuaalineuvonnassa pyritään etsimään yhdessä ratkaisukeinoja kiputilanteen laukaisemiseksi ja voimaannuttavia keinoja vuorovaikutuksen parantamiseksi. On myös hyvä tiedostaa, että oma ja parisuhteen seksuaalisuus ei ole sama kuin yhdyntäkeskeinen seksi.

On tärkeä löytää sinulle asiantuntevat auttajat, että pääset riittävän hyvän hoidon piiriin. Tarvittaessa voit kysellä neuvoa Sexpon maksuttomasta neuvontapuhelimesta numerossa 0800-90044, jossa vastataan ma klo 11-14, ti klo 16-18, to klo 18-20, la klo 14-16. Lisäksi voin suositella sinulle fysioterapeutti/seksuaalineuvoja Anu Parantaista, jonka yhteystiedot löydät netistä.
Linkkejä ja vertaistukea voit etsiä myös nettisivulta www.vdopas.com

Vastaaja: Sari Lamio
Julkaistu: 17.12.2013
Pysyvä linkki tähän kysymykseen

Hei, olemme noin 25 vuotiaita ja olleet yhdessä jo yli neljä vuotta ja emme olleet harrastaneet seksiä ennen suhdettamme.... Ongelmamme on aika monitahoinen, enkä ole enää varma, mikä tuli ensin. Alun alkaenkaan yhdyntä ei ole onnistunut tyttöystäväni vaginismin vuoksi. Ensimmäisen parin vuoden aikana asialle ei tehty oikeastaan yhtään mitään. Harrastimme kuitenkin suuseksiä ja kaikki meni päällisin puolin hyvin. Ajan mittaan sekin on kuitenkin vähentynyt alle kertaan viikossa, joka ei ole minulle riittävästi. Yhdyntäasiassa olemme edistyneet teknisesti todella paljon ja mielestäni onnistuminen ei ole enää kovinkaan kaukana. Kipua tyttöystäväni ei enää juurikaan tunne, mutta ei ilmeisesti minkäänlaista haluakaan. Ongelmana onkin se, että asian pitkittyminen on vienyt tyttöystävältäni halut ja pelkään, että yhdynnän viimein onnistuessa siitä tulee pettymys hänelle ja joudun taas odottamaan loputtomia aikoja, että pääsemme eteenpäin. Emme harrasta seksiä käytännössä koskaan, jos tyttöystäväni ei tee aloitetta, koska minun aloitteet saavat hänet vain närkästymään. Olen tehnyt kaikkeni auttaakseni asiassa, mutta jo hienovaraisesti asiasta puhuminenkin tuntuu olevan liikaa. Olen itse sitä mieltä, että asiasta pitäisi puhua avoimesti, eikä yrittää työntää sitä taka-alalle. On vain uskomattoman raskasta yrittää puhumista, sillä se menee aina käytännössä yksinpuheluksi ja en voi juurikaan kertoa, miltä itsestäni tuntuu. Olenkin viime aikoina alkanut epäilemään, että vaginismin ja koko tilanteen todellinen syy löytyy estoisuudesta yhdynnän suhteen. Pitkään uskoin itsekin, että isoimpana ongelmana oli tyttöystäväni tiukat paikat. Nyt kun asiassa ollaan teknisesti pidemmällä, niin olen todennut, että mahdun hänen sisälle oikein hyvin. En vain enää tiedä, mitä voisin tilanteessa tehdä. Kaikki yritykseni auttaa saavat yleensä nuivan vastaanoton. Sekin jo tuntuu todella pahalta, että en saa oikeasti olla mukana asiassa, vaan joudun vain hiljaa odottelemaan loputtomasti. Olen monta kertaa sanonut, että voimme ennen seksiä sopia, ettemme yritä yhdyntää lainkaan, mutta sekään ei tunnu seksihaluja lisäävän lainkaan. Olen selittänyt moneen kertaan, että yhdyntä ei ole kaikki kaikessa, vaikka tietysti sitä haluaisin. Ja olen melko varma, että tyttöystänikin haluaisi, sillä varsinkin suhteen alussa hän nautti seksistä niin paljon. Olen myös selittänyt, että seksimme ei jatkossa olisi pelkkää yhdyntää eikä sitä tarvitsisi ihan joka kerta edes tapahtua. On vain todella vaikea jaksaa tässä tilanteessa, kun samaan aikaan joudun olemaan tarpeessa jatkuvasti. Omaa aikakaan en saa riittävän usein, että voisin tyydyttää itseni. Suhteen alkuvaiheessa aistin tyttöystävästäni paljonkin negatiivista suhtautumista yhdyntää kohtaan. Olen koittanut keskustella asiasta ja rohkaista kertomaan ihan suoraan, miltä ajatus yhdynnästä tuntuu ja miltä sen yrittäminen tuntuu fyysisesti, mutta keskustelut jäävät aina varsin pintapuolisiksi, sillä hän ei tunnu lainkaan uskovan, että keskustelu voisi auttaa asiaan. Ja lisäksi hän ilmeisesti ei halua loukata tunteitani sanomalla, että koko asia ällöttää. Tiedän, etten voi loukkaantua siitä, ettei yhdyntä onnistu, mutta siitä olen ajoittain loukkaantunut, etten saa tietää tyttöystäni todellisia tunteita ja aidosti autaa häntä. Hän ei myöskään missään tapauksessa halua mennä terapiaan. En enää tiedä ollenkaan, miten auttaa asiasssa. Hiljaa oleminenkaan ei ole missään vaiheessa auttanut lainkaan. Eteenpäin on kuitenkin käytännössä menty vain asian käsittelemisen jälkeen, joko fyysisen lantionpohjan treenaamisen tai yhteisymmärryksen avulla. Nyt tuntuu, että emme harrasta kohta minkäänlaista seksiä ja en usko, että se ainakaan auttaa, että hän unohtaa seksin iloisen puolen kokonaan. Yhdyntäasia ilmeisesti vaikuttaa taustalla, mutta suuseksikin alkaa olemaan aika vähissä ja mitään uutta ei ainakaan kokeilla enää juuri koskaan. Olen aina välillä aivan lopussa asian suhteen, mutta en voi sanoa sitä kellekään. Välillä on helpompaa, jos saan omaa aikaa tyydyttää itse itseni. Sen jälkeen pystyy olemaan jopa ajattelematta asiaa, mutta muita keinoja en ole löytänyt. Muuten meillä menee todella hyvin. Jos ei olisi mennyt, olisin luultavasti lähtenyt aikoja sitten, mutta olen edelleen täysin varma siitä, että olen oikean ihmisen kanssa.

Ensiksi haluan sanoa, että on hienoa kun olet löytänyt kumppanin ja haastavankin tilanteen edessä olet lähtenyt selvittämään asiaa, joskin se on vielä kesken. Kirjoituksestasi huomaan, että olet pohtinut asiaa paljon ja tilanne aiheuttaa päänvaivaa sekä mielipahaa. Olet kokeillut erilaisia lähestymistapoja etkä oikein tiedä mitä voisit nyt tehdä. Toteat että muuten teillä menee hyvin ja olet oikean ihmisen kanssa, ja tämä on asia joka pitää sinut tässä suhteessa.
Mieleeni tulee muutamia kysymyksiä: Onko tyttöystäväsi käynyt gynekologin vastaanotolla tämän vaginismin vuoksi? Kerrot että hän ei juurikaan enää tunne kipua yhdyntäyrityksissä mutta ei ilmeisesti haluakaan. Missä tilanteissa tyttöystäväsi tuntee nautintoa ja halua? Vagimismin tai yhdyntäkipujen taustalla voivat olla biologiset, psykologiset tai sosiokulttuuriset syyt ja nämä olisi hyvä kartoittaa, jotta voidaan hoitaa oikeaa asiaa. Nämä asiat vaikuttavat haluun ja nautintoon ja ilman niitä seksi voi tuntua epämiellyttävältä tai suoritteelta.
Kerrot että määrällisesti seksiä on tällä hetkellä liian vähän ja että et saa omaa aikaa tyydyttää itseäsi. Mitkä asiat vaikuttavat siihen? Itsetyydytys on myös oman seksuaalisuuden ja itsensä huoltamista jota saa ja kannattaa vaalia.
Saan kirjoituksestasi sellaisen vaikutelman, että monta asiaa on nyt nivoutunut yhteen ja keskustelut tilanteesta ovat jääneet pintapuolisiksi. Sanot että olet välillä asian suhteen aivan lopussa etkä voi sanoa sitä kenellekään. Et pääse itse kertomaan miltä sinusta tuntuu ja et oikeastaan tiedä mitä tyttöystäväsi ajattelee ja tuntee mutta haluaisit kovasti auttaa itseäsi ja tyttöystävääsi. Parisuhteessa ihmiset ovat usein niin lähellä asioitaan ja tilannettaan, jolloin kokonaisuutta ja uusia näkökumia on haastavaa hahmottaa. Suosittelenkin sinua lämpimästi ja rohkeasti soittamaan neuvontapuhelimeen ja juttelemaan tilanteestanne. Tärkeää asioiden selvittämisessä on halu selvittää niitä ja sinulla tuota halua selvästi löytyy. Neuvontapuhelin on maksuton ja sinne voi soittaa myös anonyymisti. Tarvittaessa sieltä voi myös varata ajan maksuttomalle neuvonta-asemalle. http://www.sexpo.fi/neuvontapuhelin/
.

Vastaaja: Miia Kokko
Julkaistu: 14.5.2013
Pysyvä linkki tähän kysymykseen

Moikka! Olen 20 vuotias nuori nainen. Olen seurustellut aivan ihanassa suhteessa poikaystäväni kanssa kolmisen vuotta. S...eksi on ihanaa ja molemmat ovat tyytyväisiä. Ongelmana on se, että välillä häntä runkatessa laukeamishetkellä poikaystävääni sattuu. Tätä ei tapahdu läheskään joka kerralla, mutta välillä kyllä. Voiko se johtua siitä että siemenneste olisi jollain tavalla loppu kiveksistä ? Teenkö itse jotain väärin, vai mistä tämä kipu voisi johtua?

Kiva kuulla, että ole ihanassa suhteessa ja seksi on ihanaa. Poikaystäväsi voi halutessaan lähteä selvittämään kivun syytä urologin vastaanotolle. En usko, että siemenneste on lopussa tai että sinä teet tilanteessa jotain väärin. Et kertonut mihin poikaystävääsi sattuu. Joskus, varsinkin nuorilla miehillä, voi tilanteessa, jossa mies on hyvin kiihottunut, mutta ei saa orgasmia ja siemensyöksyä, hänen kivekset kipeytyä. Tästä käytetään nimitystä blue balls. Tilanne tulee herkästi silloin, kun harrastetaan hyväilyjä viemättä kuitenkaan tilannetta laukeamiseen. Kerroit kuitenkin, että kipu tulee laukeamishetkellä, mutta jäin pohtimaan onko näissä tilanteissa laukeamista erityisesti pitkitetty? Jos tämä ei tunnu oikealta vaihtoehdolta, on silloin hyvä jatkaa keskusteluja yhdessä urologin kanssa.

Vastaaja: Katja Hakosaari
Julkaistu: 19.12.2012
Pysyvä linkki tähän kysymykseen

Heips, olen aloittanut 19-vuotias, aloittanut seksielämäni pari vuotta sitten.Ensimmäinen seksikokemukseni oli aika ikäv...änpuoleinen (sattui todella paljon, ihastuin poikaan joka käytti minua vain hyväkseen). Saan itsetyydytyksessä (usein jollain vibralla) todella helposti, pitkäaikaisen poikaystäväni kanssa en kuitenkaan koskaan. En tiedä mitä pitäisi tehdä, olen yrittänyt \"harjoitella\" orgasmin saantia mahdollisimman paljon, mutta menen jotenkin lukkoon aina poikaystäväni kanssa. En uskalla myöskään sanoa jos minua sattuu sillä en haluaisi pahoittaa poikaystäväni mieltä, joka yrittää kaikkensa että minulla olisi hyvä olla. Tämäkin häiritsee minua suunnattomasti. Nautin seksistä muuten poikaystäväni kanssa mutta aina puuttuva orgasmi alkaa viemään iloa yhdessäolosta. Mitäköhän pitäisi tehdä?

Ole avoin ja rehellinen ja juttele asiasta poikaystäväsi kanssa. Jos tunnet seksin aikana kipua, on silloin orgasmin saaminen haasteellisempaa. Kerrot, että menet lukkoon poikaystäväsi kanssa. Tämä kertoo siitä, että et pysty kunnolla rentoutumaan yhdessä poikaystäväsi kanssa. Jos taas rentoutuminen on vaikeaa, on silloin myös orgasmin saaminen vaikeaa. Älä ota orgasmia tavoitteeksi, se tulee jos on tullakseen. Jutelkaa ennemminkin siitä, kuinka saatte yhteisestä seksistä rennon, hauskan ja kivuttoman. Yhdessä voitte muuttaa tilannetta, yksin ei kannata tämän asian kanssa jäädä. Luottamusta on se, että kertoo rohkeasti mitä tuntee ja mitä tarvitsee. Luota siihen, että poikaystäväsi kuuntelee ja ymmärtää.

Vastaaja: Katja Hakosaari
Julkaistu: 20.6.2012
Pysyvä linkki tähän kysymykseen


Olen seurustellut kihlattuni kanssa noin kolme vuotta, ja seksi on tuntunut tosi hyvältä. Minulle on kuitenkin ilmaantun...ut yhdyntäkipuja ja virtsaaminen käy kipeää etenkin seksin jälkeen, mistä tämä johtuu ? Olenkäynyt testeissä eikä hiivaa tai virtsarakon tulehdusta ole ?

Yhdyntäkipuja tulee selvitellä tarkemmin, pelkät tulehdustestit eivät riitä. Varaa aika gynekologille ja juttele asiasta lisää. Sukupuolitautitestit on myös hyvä tehdä, varmuuden vuoksi.

Vastaaja: Katja Hakosaari
Julkaistu: 3.2.2011
Pysyvä linkki tähän kysymykseen

Hei! Olen 27-vuotias mies ja olen seurustellut kohta kaksi vuotta 24-vuotiaan tyttöystäväni kanssa. Tai no, nainenhan h...än on. Kaikki on ollut mahtavaa aivan alusta saakka: olemme varsin erilaisia luonteita esim. temperamentin suhteen, mutta arvostamme samoja asioita, teemme paljon kaikkea yhdessä aina seikkailumatkoista yhteisiin kauppareissuihin. Tunnepuolella en siis oikein keksi mitään valittamisen aihetta. Olemme asuneet tähän saakka erillämme, mutta olemme nyt muuttamassa yhteen tyttöystäväni ehdotuksesta. Ongelma on seksi. Alusta saakka olin sitä mieltä että seksi nykyisessä suhteessani on ollut parasta jota olen koskaan kokenut. Se on vahvistanut varmuuttani suhdetta kohtaan ja varmasti saanut minut rakastumaan vain enemmän. Nyt kuitenkin noin neljä kuukautta sitten tyttöystäväni on alkanut valittaa yhdyntäkivuista eikä seksiä enää kuulemma tee mieli. Hän on hakenut lääkäriltä apua kipuihin mutta sitä ei ole oikein löytynyt. En sitäpaitsi ole painostanut häntä, koska olen aivan rehellisesti todennut että yhdyntä ei ole se tärkein asia. Hän saa orgasmin helpommin suuseksissä ja minä tekisin mieluusti kaikenlaista ilman tarvetta "päätyä" yhdyntään jos se kerta ei tunnu hyvältä kuin pienen hetken ennen kipua. Tyttöystäväni on kuitenkin aivan erilainen kuin aiemmin: Hän ei enää halua suuseksiä minulta oikeastaan koskaan, ja antaessaankin sitä hän kieltää jo etukäteen laukeamasta hänen suuhunsa (maistuu kuulemma pahalta) tai hänen päällensä. Aiemmin tällaisesta ei ole ollut puhetta vaan kaikki on sujunut "omalla painollaan", ilman neuvotteluja. Halut tai haluamattomuudet on ilmaistu luontevasti siinä tekemisen aikana. Nyt tilanne on täysin toinen, ja toisaalta hän suuttuu jos en vaikuta nauttivan täysillä, mikä on vaikeaa kun kaikelle on asetettu tarkat, aiemmasta poikkeavat reunaehdot eikä toinen tee mitään mielellään. Hellyyttä meillä on kyllä muuten mielestäni paljon. Nukumme sylikkäin, heräämme aamuisin suukotellen ja esim. tänään ruokaa laittaessani hän tuli halailemaan minua ilman ennakkovaroitusta. Lenkkeilemme päivittäin yhdessä ja hänen voitettuaan elokuvalippuja hän pyysi heti minut mukaansa vaikka olisi voinut viedä kavereitaan. Niitäkin meillä riittää ja vietämme paljon aikaa myös ystävien kanssa. Miten tähän pitäisi suhtautua? Kaikki on muuten täydellisintä miä olen kokenut, mutta tuntuu jatkuvasti vaikeammalta nauttia erittäin vähästä seksistä kun toiseen joko sattuu tai hän kertoo tuon ja tämän olevan epämiellyttävää, ja ettei häntä kiinnosta. Se vaikuttaa selvästi myös itsetuntooni, ja huomaan ajattelevani useammin muita ihmisiä vaikka en ole koskaan pettänyt ketään kumppaneistani. Selvästi tarvitsen seksiä ja haluaisin ennen kaikkea että toinenkin nauttisi siitä. Olen yrittänyt puhua asiasta usein, mutta sen hän kokee ahdistavaksi.

Yhdyntäkivut aiheuttavat seksuaalisen halun laskua ja tuo muutoksia parisuhteen yhteiseen seksiin. Yhdyntäkipujen syy tulee selvittää. Jos ensimmäinen lääkärinne/gynekologinne ei asiaa lähtenyt tarkkaan tutkimaan, on teidän hyvä varata aika toiselle lääkärille. Yhdyntäkipujen pitkittyessä ongelmat usein vain kasvavat ja ne tuovat naisen omaan seksuaalisuuteen negatiivisia vaikutuksia. Usein yhdyntäkipujen syy selviää ja niihin löytyy hyviä hoitokeinoja. Rauhoittakaa tilanne nyt niin, että sovitte yhdyntäkiellon. Sinä aikana tehkää sivuillamme olevaa hellyys/kosketteluharjoitusta ja keskittykää paineettomaan aistimiseen ja asioihin mikä juuri nyt tuntuu teistä molemmista hyvältä. Lukekaa sivuillamme olevia vastauksia kohdasta ”kun se sattuu” ja varatkaa tarvittaessa aika pari/seksuaaliterapeutilta.

Vastaaja: Katja Hakosaari
Julkaistu: 22.12.2010
Pysyvä linkki tähän kysymykseen

Olen 21 vuotias nainen ja seurusteltu nykyiseni kanssa vuoden. Ongelmani ovat yhdyntäkivut. Olen kärsinyt niistä aina en...simmäisestä yhdynnästä alkaen eli vuosien ajan. Yhdyntä sattuu aluksi, erityisesti ensimmäisellä työnnöllä. Kipu on aivan emättimen suuaukolla, jossa se tuntuu polttavana ja vihlovana, mutta helpottaa vähän ajan päästä, jolloin yhdyntä alkaa tuntua hyvältä. Tätä kestää hetken, jonka jälkeen polte ja kipu alkaa taas, tuntuu kuin penis hankaisi emättimen suuaukkoa kauheasti. Mistäköhän tämä johtuu? Olen lukenut siitä vulvodyniasta ja aivan kuin oireeni viittaisivat siihen. Olen kerran sanonut gynekologille yhdyntäkivuistani, mutta hän sanoi vain, että ne ovat hyvin yksilöllisiä ja että jospa se siitä helpottuisi. Minun on muutenkin vaikea puhua tästä gynekologille, joten en haluaisi enää tuollaista vähättelevää vastausta. Mieheni kuitenkin vaatii, että minun on mentävä lääkäriin, koska kivut eivät hänen mielestään ole normaalia. Lisäksi emättimen suuaukolla, melkeinpä ulkosynnyttimissäni on outoja pieniä "koloja" ja poimuja, nahka on epätasaista ja joissakin kohdissa näyttää olevan jotakin ylimääräistä nahkaa. En tiedä onko se normaalia, mutta ainakaan gyne ei ole koskaan maininnut asiasta mitään. Minua masentaa, koska tämä on aiheuttanut parisuhteessamme pettymyksiä ja riitoja. Kiitos vastauksesta!

Hienoa että olet ryhtynyt selvittämään tilannettasi! Yhdyntäkipujen syy on aina selvitettävä tarkkaan ja suosittelenkin ottamaan rohkeasti yhteyttä lääkäriin. Voit kertoa gynekologillesi vulvodynia epäilystä. Lääkärin ei tulisi vähätellä oireitasi ja on harmillista, jos sinulle on käynyt niin. Voit myös soittaa Sexpon neuvontapuhelimeen, josta sinut ohjataan eteenpäin. Kannattaa lisäksi tutustua Kari Heusalan kirjaan Naisen seksuaalisuus (LIKE). Mainitsemasi poimut ulkosynnyttimissä ovat todennäköisesti jäänteitä aiemmin revenneestä immenkalvosta. Jos gynekologisessa tutkimuksessa lääkäri on todennut ulkosynnyttimesi normaaleiksi, niin sinulla on tuskin syytä huoleen. Voit tietenkin vielä kysyä asiasta lääkäriltäsi.

Elisa Raunio, Sexpon harjoittelija

Vastaaja: Katja Hakosaari
Julkaistu: 8.11.2010
Pysyvä linkki tähän kysymykseen

Miksiköhän tulen laukeamisen jälkeen kipeäksi alavatsalta, kipu tuntuu "paksuna", tylppänä kipuna ihan häpyluun alla vat...sassa, kummallakin puolella. Kipu tulee vain silloin kun olen lauennut oikein kunnolla. "Nainen 36v"

Orgasmin aikana naisen elimistössä tapahtuu monenlaisia muutoksia, mm. kohtu kohoaa, virtsarakko täyttyy, verenkierto voimistuu jne. Orgasmi voi olla hyvin voimakas kokemus ja elimistön palautuminen normaaliin tilaan, voi aiheuttaa erilaisia tuntemuksia, jopa kipua. Jos kipu on kuitenkin häiritsevä tai voimakas, on asiasta syytä keskustella oman gynekologin kanssa.

Vastaaja: Katja Hakosaari
Julkaistu: 10.5.2010
Pysyvä linkki tähän kysymykseen

Olen 19-vuotias tyttö, vakituisessa parisuhteessa. Seksissä on kahdenlaista ongelmaa, ja on vaikea sanoa, liittyvätkö ne... toisiinsa. Usein seksin jälkeen, emätintä kirvelee todella paljon, polttelee ja siis sattuu. Emättimen aukon kohdalta, etenkin välilihan "reunasta". Tuntuu kuin limakalvot olisivat rikki tai jotain. Virtsaaminen kirvelee, ja vähän aikaa seksin jälkeen tuntuu, että on kokoajan pissahätä. Se menee yleensä ohi n. puolessa tunnissa. Yhdynnän aikana ei siis satu (joskus kyllä ensimmäisillä työnnöillä, mutta sen jälkeen seksi on todella nautinnollista). Olen kuitenkin ihan hyvin kostea loppuun saakka, eli ei mitään kuivuudesta johtuvaa kipua. Kävin 2 kertaa lääkärissä tämän asian suhteen, mutta mitään ei löytynyt. Olen yrittänyt etsiä kovasti tietoa netistä, mutta kaikki koskee vaan varsinaisia yhdyntäkipuja. Toinen ongelma on jännittäminen. Se on mennyt todella pahaksi viime aikoina. Alkaa ahdistaa heti kun mieheni haluaa tulla lähelle. Vaikka minusta tuntuu, että haluan läheisyyttä, se tuntuu vaikealta. Minun on vaikea ajatella vain sitä että esim suuteleminen tuntuu hyvältä, olen jo asioiden edellä ja jännitän yhdyntää vaikka se ei siihen tilanteeseen liity vielä mitenkään. Jännitän, että sujuuko asiat niin kuin "pitäisi" (en tiedä itsekään mitä tarkoittaa) ja olenko riittävän hyvä ja osaanko tehdä oikein. Olemme puhuneet tästä tosi avoimesti, ja mieheni on maailman ymmärtäväisin ja todella hellä ja huomaavainen. Hän ei koskaan vaadi mitään ja hänen seurassaan olen aina tiennyt olevani hyvä. Ei ole siis mitään syytä jännittämiseen. Minulla on takanapäin seksistä ikäviä kokemuksia, lähinnä sellaisia, ettei minua ole huomioitu, enkä minä ole nauttinut, sellaisia, että seksi on ollut "vaativaa" vain toisen osapuolen miellyttämistä. Heijastuvatko ne nyt tähänkin, todella hyvin toimivaan suhteeseen? Olemme niistäkin puhuneet avoimesti, olen kertonut miehelleni peloistani. Pelkään, että kohta mieheni on vaikea tulla lähelleni koska olen niin jännittynyt ja tiedän että häntä (kuten minuakin) harmittaa, kun seksi on niin kauhean hankalaa, vaikka oikeasti aina kun yhdyntään asti päästään se on tosi nautinnollista. Se kiristää suhdetta, kun seksi ei toimi. Olemme jo puhuneet kaikesta eikä se tunnu vievän eteenpäin.. Mitä tehdä?

Hienoa, että olet löytänyt luotettavan ja kivan ihmisen elämääsi. Teillä on hyvä mahdollisuudet selvittää myös seksielämän alueen pulmia, koska pystytte keskustelemaan. Kerrot, että joskus aiemmin sinulla on ollut ikäviä kokemuksia seksiin ja ihmissuhteisiin liittyen. On mahdollista, että nyt kun olet turvallisessa suhteessa, nämä asiat nousevat pintaan ja vaativat tulla käsitellyiksi. Joskus on hyvä jutella myös jonkun muun kuin oman kumppanin kanssa, onko sinulla ketään luotettavaa, tuttua tai ammattilaista, aikuista kenen kanssa voisit käydä läpi kokemuksiasi? Tauko seksin harrastamisessa voisi vähentää jännitystäsi, olisitte lähekkäin ilman että se johtaa seksiin. Miehesi voi harrastaa sooloseksiä tauon aikana enemmän.
On mahdotonta tietää varmasti, mistä emättimen kipu johtuu. Kuvailemasi oire voisi olla jokin tulehdus, tai kuivuuden aiheuttama tilanne, tai emättimen aristus voisi johtua esimerkiksi vestibuliitista. Vaikka oletkin jo käynyt lääkärissä, silti kehottaisin etsimään vielä apua: asiaan perehtynyt gynekologi tai fysioterapeutti voisi auttaa sinua löytämään apua oireisiisi. Asiantuntijoita voi tiedustella Sexpon neuvontapuhelimesta 09-6866 45 56 tai löytää mm. seuraavasta linkistä: http://vdopas.com/diagnoosin-ja-hoidon-saaminen/hoitoon-erikoistuneita-tahoja/

Essi Kiuru, terveydenhoitaja/Sexpon harjoittelija

Vastaaja: Katja Hakosaari
Julkaistu: 30.3.2010
Pysyvä linkki tähän kysymykseen

1 2 3 4 5 6 7 8