Lääkkeet ja päihteet

Mitä voin tehdä, kun masennuslääkkeet ovat vieneet minulta seksuaaliset halut ja kyvykkyyden eivätkä ne ole enää palanne...et lopettamisen jälkeenkään. Olenko nyt pysyvästi impotentti ja aseksuaali?!?

Hei. Kiitos kysymyksestäsi. Tietyt masennuslääkkeet voivat vaikuttaa seksuaaliseen halukkuuteen sekä kyvykkyyteen niitä alentavasti. Suosittelen että käyt keskustelemassa hoitavan lääkärisi kanssa asiasta. Usein kuvailemasi ongelmat ovat ohimeneviä. Niihin on myös saatavilla erilaisia tukipalveluita, kuten seksuaalineuvontaa ja seksuaaliterapiaa. Jos haluat keskustella asiasta enemmän, niin voit soittaa Sexpon maksuttomaan neuvontapuhelimeen. Numero on 0800-90044 ja aukioloajat ovat ti klo 16-18, to klo 18-20 ja la 14-16.

Vastaaja: Antti Ervasti
Julkaistu: 17.3.2014
Pysyvä linkki tähän kysymykseen

Hei olen 17v. nuori nainen ja olen seurustellut saman ikäisen nouren miehenalun kanssa noin 1,5 vuotta. Olemme vasta äsk...ettäin alkaneen keskustella seksistä. Kun jutelimme asiasta hän kertoi, että oli alkanut syödä Panox nimistä valmistetta. Vakuutin poikaystäväälleni, että hän ei tarvitsisi sellaisia ainakaan vielä. Poikaystäväni päätti antaa minun takavarikoida ostamansa valmisteen ja palautin ne tietenkin sinne mistä hän ne oli hankkinutkin. Hän kertoi hankkineensa ne vain minun takiani, jotta pystyisin saamaan orgasmin helpommin. Menin tästä asiasta tietenkin aivan lukkoon, koska en tietenkään halunnut hänen syövän niitä, emmekä olleet edes vielä harrastaneet seksiä. En kohta enää uskalla puhua seksistä hänen kanssaan. Olen myös menettämässä luottamukseni häneen, koska hän ei kertonut tousta asiasta minulle aikaisemmin. Poikaystäväni ei taida olla minulle aivan niin avoin, kuin kuvittelin. Olen hyvin ahdistunut asian tiimoilta. Mitä minun siis pitäisi tehdä tässä tilanteessa? .

Hei. Kiitos kysymyksestäsi. Hienoa, että lähdit rohkeasti selvittämään murhettasi. On mukava kuulla, että olette rauhassa tutustuneet toisiinne ennen seksiä ja jutelleet ensin sen mahdollisesta aloittamisesta.Luettuani kirjoituksesi mieleeni tulee, että poikaystäväsi on kovasti ihastunut sinuun ja haluaa sinun nauttivan myös seksin saralla. Hänelle on tullut nyt varmaankin hieman paineita, että seksi tuntuisi sinusta mahdollisimman hyvältä ja sen vuoksi valmistautui ostamalla Panox-valmistetta. Hänellä ei varmaankaan ollut helppoa kertoa asiasta sinulle! Mutta teki sen joka tapauksessa, vaikka se vei vähän aikaa. Hän luottaa sinuun kovasti, kun jakoi näin henkilökohtaisen asian. Puhumisen taitoa kannattaa aina ylläpitää ja siihen panostaa. En näe mitään huolta teidän suhteessanne. Vastoinkäymisiä tulee, eikä poikaystäväsi ole mielestäni sinun luottamusta pettänyt, koska kertoi kuitenkin asiasta ennen seksiä. Kerro avoimesti sinäkin tunteesi hänelle! Selviätte varmasti, kun olette jo näin pitkällä keskusteluissa.

Muistattehan, että seksi ei ole vain yhdyntää, vaan tutustukaa toisiinne koskettelemalla ja hyväilemällä eri paikoista. Oman kehon tunteminenkin auttaa tiedostamaan, että mikä itsestä tuntuu kivalta ja sitä kautta voi myös ohjata kumppania. Hyvä, kun toit poikaystävällesi esiin, että hän riittää sellaisenaan kun on, eikä tarvitse tässä vaiheessa apu keinoja. Jännitys ja paineet kannattaa minimoida ennen seksin aloittamista. Rentoutuneena seksi tuntuu miellyttävämmältä. Nauttikaa nuoruudesta, rakkaudesta ja toisistanne sekä aloittakaa seksi sitten, kun molemmat ovat siihen valmiita. Ihanaa kevättä!

Vastaaja: Anna Lähdesmäki
Julkaistu: 11.3.2014
Pysyvä linkki tähän kysymykseen

Minulla on Sildenafil Orion 100mg, potenssilääke. tabletit ovat kalvopäälysteisiä. Voiko niitä ottaa puolikkaan kerralla...? Pakkauksessa käsketään nielemään tabletit kokonaisina. En ole vielä aloittanut niiden käyttöä.

Hei
Yleensä tabetteja, jotka on määrätty otettavaksi kokonaisina, ei saisi puolittaa. Joten en voi suositella sinulle annoksen puolittamista vaan sinun on keskusteltava asiasta lääkärisi kanssa.

Vastaaja: Karoliina Vuohtoniemi
Julkaistu: 28.11.2013
Pysyvä linkki tähän kysymykseen

olen 53v sinkkumies olen ujo ja arka en tiedä rakastelusta mitään enkä ole ollut naisen kanssa sängyssä. olen lievästike...hitysvammainen. mistä saan apua rakasteluasioissa.

Jokaisella ihmisellä on oikeus läheisyyteen, rakkauteen, seksuaaliseen haluun ja seksiin. Parhaiten pääsee toisen lähelle olemalla oma itsensä. Vastapuolikin saattaa olla ujo ja arka, eli ei haittaa, jos vastapuoli huomaa sinun ujostelevan. Varmasti myös hän tuntee epävarmuutta. Pitää antaa siis itselle ja toiselle mahdollisuus. Et maininnut, minkälaista apua toivoisit rakasteluasioihin. Mikään vamma ei täysin estä seksuaalisuudesta nauttimista. Itsetyydytys on hyvä tapa tutustua omaan kehoon ja sen toimintaan sekä purkaa omia seksuaalisia haluja. Jos tuntuu siltä, että rakastelu ei jostain syystä suju esim. sellaisen fyysisen vamman takia joka asettaa rajoitteita rakastelun onnistumiseen, voi tukea pyytää esim. seksuaalineuvojalta, joka osaa ottaa yksilöllisessä ohjauksessa huomioon vamman aiheuttamat erityistarpeet. Samassa yhteydessä kannattaa puhua myös ehkäisystä. Et varmasti ole ainut 53-vuotias, jolla ei ole rakastelukokemuksia. Jotkut odottavat sitä oikeaa ja säästävät itseään sitä varten. Jokainen saa itse päättää, milloin seksielämän aloittaa. Ole rohkea ja luota omiin tuntemuksiisi. Kun tunnet, että kohtaat ihmisen jonka kanssa olet valmis läheisyyteen, rakkauteen ja seksiin niin tartu hetkeen ja etene sen mukaan.

Vastaaja: Sari Lamio
Julkaistu: 23.10.2012
Pysyvä linkki tähän kysymykseen

Hei. Tästä tulee vähän monimutkainen kuvaus ja kysymys. Olen nuori ihminen, joka on joskus elämässään mieltänyt itsensä ...panseksuaaliksi. En tiedä kuinka ymmärrettävä tuo määritelmä on, mutta ymmärrän itseäni sitä kautta vähän paremmin. Tarkoitan itse sillä sitä, että olen kokenut seksuaalisuuteni olevan laadultaan ikään kuin liukuvaa ja lävistävää, se ei välttämättä kohdistu esim. tiettyyn sukupuoleen. Oikeastaan voin jollain tasolla kokea seksuaalisena lähes kaiken mahdollisen. Ei niin, että olisin erityisen iloinen tästä piirteestä, mutta olin oppinut hyväksymään sen. Olen aikoinani pelännyt kauheasti olevani homoseksuaalinen (tai lesbo), ja silloin minun oli vaikea olla luontevasti tyttöjen läheisyydessä, koska näin ja koin ne vain \"objekteina\". Aivan kuin pelkkä ajatus olisi aiheuttanut fyysisen tunteen jalkovälissä, luultavasti samanlaisen mitä joku kuvaili tällä palstalla \"etäisesti kiihottumista muistuttavaksi\". Jossain vaiheessa lakkasin pelkäämästä tuommoista puolta itsessäni, ja yllätyksekseni huomasin, että en olekaan lesbo, vaikka minulla tuon asian pelkäämiseen oli kulunut vuosikausia. Jossain vaiheessa huomasin, että jotkut eläimetkin voivat saada aikaan samanlaisen tunteen, siis fyysisen tunteen jossain jalkovälin tai alavatsan tienoilla. Jostain syystä en ainakaan tähän mennessä ole koskaan pahemmin ahdistunut tästä asiasta, lähinää minua on huvittanut, että taidan olla aika friikki. Olen kai ajatellut, että koska ei tuntemuksille voi mitään, niin ei siihen kannata kiinnittää huomiota. Ehkä on auttanut sekin, kun jossain luki seksuaalifantasioista, että niitä ei tarvitse toteuttaa. Eli että niistä ei seuraa se, että niitä toteuttaisi. Viime aikoina on ollut mediassa paljon uutisia pedofiliasta ja lasten hyväksikäytöstä. Se on varmaan ollut yksi syy, että tällaiset seksuaalisuuteen liittyvät mitä jos- ajatukset ovat minulla olleet viime aikoina taas aika paljon sellaisia, että mitä jos minäkin olen seksuaalisesti kiinnostunut lapsista. Ajatus on ahdistava ja saa minut lamautumaan ja menetän toimintakykyni, jos en onnistu unohtamaan noita ajatuksia. Eivätkä ne ole pelkästään ajatuksia (ei se muuten niin vaivaisi), vaan kun ensin olen alkanut pelkäämään tuollaista, niin sitten reagoin myös fyysisesti lapsiin ja melkein kaikkeen mikä vain muistuttaakin lapsista. Tuntuu aika neuroottiselta. Järjellä ajateltuna ymmärrän, ainakin välillä, ettei tässä ole mitään järkeä, ja minun pitäisi rauhoittua. Mutta on vaikea unohtaa, kun fyysinen keho muistuttaa aina tuosta pelosta juuri samanlaisella tuntemuksella, jota yritin kuvailla edellä. Enkä tiedä auttaako se, että sanoo itselleen, että nämä tuntemukset ovat aiemminkin liittyneet pelkoihin, ja se häiritsevyys menee ohi kun pääsee peloista yli. Jos onnistun pääsemään yhdestä asiasta yli, mieleni kehittää kohta jotain kahta pahempaa. Minun mieleni on sellainen, että jos jokin asia on kielletty, tai jota ei vain missään tapauksessa saa olla, niin juuri sen ympärillä ajatukseni alkavat pyöriä ja kaikki energiani valuu siihen, että yritän pyristellä ulos, vakuuttaa itselleni ettei se pidä paikkaansa ja kuitenkin tunnen löytäväni itsestä juuri ne asiat, joita en missään tapauksessa haluaisi itsestäni löytää. Muistan, että minulla on ollut jo joskus varhaisteininä tuollaisia fyysisiä tuntemuksia, kun sain pienen vauvan syliini. Tätä on vaikea selittää, mutta muistan vain havannoineeni, että reagoin lapsen ruumiin läheisyyteen fyysisesti. En kuitenkaan silloin antanut asialle sen suurempaa painoarvoa. Tämä kyllä hämmentää vielä enemmän minua, mistä voi olla kysymys. Se ei siis liity pelkästään pelkoihin. Voiko se liittyä johonkin jännitykseen toisen ruumiillisen olennon läheisyydessä? Onko edes oikein, jos tällaisiin tuntemuksiin asennoituu ne hyväksyen? Jossain tälläkin palstalla luki, että fantasioissa kaikki on sallittua. Mutta mitä se tarkoittaa? En tiedä ovatko nuo \"tuntemukset\" eräänlaisia fantasioita. Jotenkin ymmärrän fantasioinnin siten, että se on jotain, mikä on myös jollain tavalla eri asia kuin se, mitä minä olen, vaikka ne liittyvätkin seksuaalisuuteen. Eikä sellainen tulekaan liian häiritseväksi, mikä pysyy itsestä erillisenä asiana. Nähtävästi on niin, että pystyn ajattelemaan esim. eläimiin liittyvät tuntemukset itsestäni irrallisena asioina, se ei ole osa identiteettiäni. Mutta tähän toiseen asiaan en pysty suhtautumaan samalla tavoin. En tiedä pitäisikö? Miten voi erottaa toisistaan fantasiointi ja seksuaali- identiteetti? Seksuaalisuuden pitäisi olla voimavara ja tärkeä osa omaa olemista, mutta mitä tehdä, jos jossain laidalla on koko ajan pelko siitä, että jos onkin jotain väärää. Luulen, että yksi syy näiden kokemusten ja pelkojen aktualisoitumiseen on turvattomuuden tunne, tunne siitä, että jos minussa on jotain väärää ja vialla, niin sitä voidaan käyttää minua vastaan, kun ihmiset ovat tarpeeksi hysteerisiä jonkin asian suhteen. Pelkään kai sitä, että jos minusta ei ole koskaan perustamaan perhettä, jos en kykene olemaan normaali, turvallinen vanhempi. Tiedän, että osa paineista liittyy myös siihen, että olen transgender, ja senkin takia minun on vaikea luottaa, että voisin koskaan olla hyvä vanhempi ( eli äiti), vaikka haluaisinkin. Kaikki tämä aiheuttaa sen, että joskus on hyvin vaikea elää seuraavaan päivään. Vaikea saada asioita mielessäni järjestykseen. Pelkään, että sekoan päästäni, että olen mieleltäni sairas enkä kykene hallitsemaan itseäni. Olen aloittelemassa psykoterapiaa (toivottavasti), mutta en tiedä missä vaiheessa kykenen ottamaan tällaisia asioita esille, kun hyvän terapeutinkin etsimiseen voi mennä aikaa, ja minun on vaikea luottaa että tällaisista asioista voi puhua ääneen. En tiedä tarkkaan, mitä minun on tarkoitus tällä viestillä kysyä, mutta minua ahdistaa hyvin paljon, ja jos voitte vastata jotain, miten näiden asioiden kanssa voi selvitä.

Olet miettinyt ongelmaasi paljon ja vastaatkin osittain itse asioihin mitä olet miettinyt. Seksuaalisuus on kokonaisvaltainen tärkeä osa ihmisessä. Seksuaalisuus ja seksuaalinen identiteetti voi sen takia olla vaikea erotella, ihminen ehkä ei ole puhtaasti jotain, vaan sekoitus monesta asioista. Kerrot että sinulla on pelkoja ja kun olet päässyt yhden pelon yli, niin pelon kohde on jo muuttunut. Pelot liittyvät läheisyyden tunteeseen, esimerkiksi vauvaan tai eläimeen. Ehkä et erota tuntemuksia, ja koet hellyyden ja läheisyyden seksuaalisena tunteena, vaikka se onkin jotain muuta. Tunteet saattavat antaa samanlaisia fyysisiä kokemuksia vaikka ne ovatkin täysin erilaisia. Voi olla, että alitajuisesti pelkäät läheisyyttä ja koet, että et ole sen arvoinen. Voi olla vaikeata tietää mistä tämmöiset tunteet ovat kotoisin, ja sen takia niitä ei tunnisteta. Kun yrittää unohtaa jonkun asian, niin se usein väkisin tulee mieleen, ja niin kun kuvailetkin että ajatukset pyörivät asian ympärillä ja energia menee siihen. Kerrot että pelkäät että sekoat, ja ehkä olet masentunutkin. Terapia on hyvä idea, on hyvää saada keskustella asioista. Mitä jos etsit terapeutti, joka on erikoistunut ahdistaviin/pelottaviin ajatuksiin. Seksuaaliterapeutin kanssa on ehkä helpompi päästä lähelle ajatuksiasi ja ongelmasi. Pelkotilojen hoidossa käytetään lääkkeitä ja terapiaa. Psykoterapiaan voi mennä yksityisesti, tai psykiatrian erikoislääkärin lähetteellä, jolloin Kela voi korvata hoidon. Psykiatrian erikoislääkäri on myös erikoistunut pelkotilojen lääkehoitoon. Psykiatrille voi taas hakeutua terveyskeskuslääkärin kautta, tai mennä yksityislääkärille. Yksityislääkärin käynnistä Kela korvaa osan. Perheen perustaminen mietityttää varmasti lähes meitä kaikkia, yleensä siihen kasvetaan. Tämäkin asian kannattaa ottaa esille terapeutin kanssa.

Vastaaja: Carina Hellgren
Julkaistu: 8.6.2012
Pysyvä linkki tähän kysymykseen

Olen 17v tyttö ja olen 22v poikaystäväni kanssa ajatelleet aloittaa seksin. Olemme molemmat aijemmin kokemattomia, eikä ...ongelma ole siinä. Poikaystävälläni on epilepsia ja se herättää syvää epävarmuutta seksisuhtdetta aloittaessamme. Olemme käyneet asiaa läpi ja puhuneet avoimesti, mutta toivoisimme ulkopuolisen mielipidettä asiaan. Kuinka suuri riski on saada kohtaus kesken (esim.) yhdynnän ja mitä sen ennaltaehkäisemiseski voisi mahdollisesti tehdä? Suuri kiitos jo etukäteen!

Kysymys on erittäin fiksu, ja kysyin asiasta myös lääkäriltä, niin että saat hyvän vastauksen. Jos epilepsia on hyvässä tasapainossa, siis ei ole kohtauksia usein (tai ei ollenkaan), mikä myös tarkoittaa että lääkitys on hyvä, pitää voida elää ihan normaalisti ilman rajoituksia. Siis, epilepsian ei pitäisi vaikuttaa seksielämään. Riski, että saisi kohtauksen yhdynnän aikana, on silloin erittäin pieni. Jos kohtauksia tulee usein normaalielämässä tai jos vaikka kokeillaan vielä sopivaa lääkitystä, voisi asiasta kysyä omalta lääkäriltä. Mukavaa kuulla, että keskustelette avoimesti myös tämmöisistä asioista. Nautinnollisia hetkiä teille molemmille.

Vastaaja: Carina Hellgren
Julkaistu: 14.5.2012
Pysyvä linkki tähän kysymykseen

Olen 15 vuotias poika ja luulen että minulla on virtsaputkentulehdus. Oireitani ovat: kirvely virtsatessa ja virtsaamis...en jälkeen vuotaa verta siittimestäni. Eli siis onko? Voiko tätä asiaa hoitaa itse kotona vai tarvitaanko siihen jotakin lääkitystä? Vanhempani eivät tiedä tästä koska en uskalla kertoa. Minulla on lepotilassa n. 6cm pituinen siitin joten en kehtaa mennä näyttämään tai puhumaan siitä lääkäriin. Vai tarvitsisiko sitä näyttää lääkärissä kenellekään, nimittäin en uskalla tai kehtaa? Tätä on jatkunut jo melkein vuoden ja olen vain odotellut milloin se loppuisi mutta se ei lopu ikinä...

Kiitos kysymyksestäsi! Ongelmasi kuulostaa kivuliaalta. Kipu virtsatessa ja verenvuoto voivat olla oireita virtsaputkentulehduksesta, kuten arvelit. Et kertonut oletko jo harrastanut seksiä jonkun toisen kanssa? Oireesi saattaisivat myös olla merkki sukupuolitauti-infektiosta, mutta tarkan diagnoosin voi antaa vain lääkäri. Sinun ei tarvitse arkailla lääkärille menoa. On tärkeä saada nopeasti apua, ettei tulehdus aiheuta mitään pysyviä vaurioita. Itsestään vaiva ei katoa! Peniksen kokosi on aivan normaali. Miehillä peniksen koko lepotilassa voi vaihdella suuresti eikä sillä ole merkitystä seksuaalisen kyvykkyyden tai nautinnon kanssa. Lääkäri joutuu usein vastaavissa ongelmissa tarkistamaan sukupuolielimet myös ulkoisesti, mutta hän ei kiinnitä huomiota peniksen mittaan, vaan keskittyy auttamaan sinua vaivassasi, joten sitä ei tarvitse murehtia. Lääkäri-ajan voit saada kouluterveydenhoitajan kautta tai omalta terveysasemaltasi. Jos kyseessä on virtsaputkentulehdus, sitä hoidetaan usein suun kautta otettavalla antibioottikuurilla. Vanhemmille voi olla hyvä kertoa asiasta, on usein helpottavaa saada jutella jonkun aikuisen kanssa. Jos sinusta tuntuu, että et kuitenkaan halua jutella heille, voit luottamuksellisesti käydä keskusteluja terveydenhoidon ammattilaisten kanssa. He arvioivat tapauskohtaisesti tarpeen kertoa alaikäisen vanhemmille, mutta pääasia on, että potilasta ja hänen toiveitaan kuunnellaan. Toivottavasti rohkaistut hakemaan apua! Oireissasi ei ole mitään hävettävää, pääasia on, että saat nyt äkkiä apua ja paranet pian!

Vastaaja: Kaisa Hemming-Kyrö
Julkaistu: 2.5.2012
Pysyvä linkki tähän kysymykseen

Oletetaan minulla olevan kaltainen tilanne: henkilöllä on tai on ollut joku seksualisuuteen vaikuttava haitta, vaikkapa ...mielenterveysongelmia, autismia, jopa seksuaalista väkivaltaa, joku oleellisesti vaikuttava luonteenpiirre, mitä tahansa, mikä ei sinänsä ole jatkuva häiriö oman seksualisuuden toteuttamiseen mutta joka voi kohtauksen omaisesti tulla pahasti häiritsemään intiimielämää. Ja josta ei todennäköisesti koskaan tule pääsemään täysin eroon vaikka olisi sitoutunut ammattiapuun. Miten kumppania voisi \"valmentaa\" etukäteen tai ohjeistaa toimimaan tilanteissa joissa vaikkapa kesken romanttisen yhdessäolon tai intiimin fyysisen kanssakäymisen homma häiriintyy tai keskeytyy siihen että itselle iskee kohtaus päälle ja homma menee äkkiarvaamatta pilalle? Ennen tällaista kohtausta kumppani ei siis ole huomannut yhtään mitään normaalista poikkeavaa eikä välttämättä itsekään vaan on ollut täydessä onnen huumassa. Lienee täysin ymmärrettävää että tilanne haittaa myös kumppania ja voi aiheuttaa aikamoisen tunnemyrskyn puolin ja toisin? Ja missä vaiheessa suhdetta tällainen seikka kannattaa ottaa esille?

Kumppanin valmentaminen lähtee liikkeelle keskustelemalla. Kumppanille voi kertoa sen minkä itse haluaa kertoa omasta historiastaan/sairaudestaan. Hänelle voi kertoa minkälaisissa tilanteissa ja miten tämä asia voi pulpahtaa esille, joskus jopa yllättäen. Hänelle voi myös kertoa oman toiveen siitä, miten kumppanin olisi hyvä reagoida näissä tilanteissa, eli mitä sinä tarvitset, kun ”kohtaus” yllättää. Intiimit hetket voivat mennä ns. pilalle monella eri tavalla ja joskus emme voi ennalta aavistella mitä tunteita meissä herää kesken rakastelun. Rakastellessa usein olemme hyvin rentoutuneita ja avoinna, heittäytyneinä hetkeen. Näissä herkissä hetkissä aistimme voimistuvat ja tunnekokemukset voivat yllättää voimalla. Jos kumppani esim. alkaa itkeä vuolaasti kesken seksin, toki se hämmentää toista osapuolta. Silloin yleensä toiselle herää tarve ymmärtää mistä reaktio johtui. Siksi on tärkeä kertoa kumppanille jotain, mikä auttaa häntä ymmärtämään. Jos asiasta ei puhuta, kumppani voi tehdä oletuksia, jotka ovat aivan vääränlaisia. Asian voi ottaa puheeksi joko ennen kuin tällaista kokemusta on tapahtunut tai ensimmäisen tilanteen jälkeen. Sitten kun itse kokee suhteen riittävän turvalliseksi, että asiasta voi ja haluaa puhua.

Vastaaja: Katja Hakosaari
Julkaistu: 23.4.2012
Pysyvä linkki tähän kysymykseen

Olen 13-vuotias tyttö, ja luulen että minulla on hiivatulehdus. Kerroin tästä äidilleni ja hän osti apteekita Canesten K...ombi yhdistelmäpakkauksen. Kannattaisiko minun käyttää niitä molempia eli Emätinpuikkoa ja Emulsiovoidetta? Kuukautiseni eivät ole vielä alkaneet. Ja en oikein viitsisi laittaa tuota emätinpuikkoa, kun en oikein osaa.

Hiivatulehdus on emättimen mikrobikannan tasapainohäiriö, jossa hiiva-mikrobi on saanut vallan. Hiivalle voi altistua, jos esimerkiksi alapesuja on tiuhaan, alusvaatteet tai tiukat housut hankaavat, tai pikkuhousunsuojia ja siteitä käytetään pitkäkestoisesti. Myös antibioottikuuri, diabetes, raskaus tai e-pillerit voivat altistaa tulehdukselle. Hiivatulehdus tutkitaan lääkärissä silmämääräisesti tarkastelemalla ihoa ja limakalvoa sekä mahdollista valkovuotoa. Ennen lääkäriin menoa on parempi olla peseytymättä muutamaan tuntiin, jotta oireet on helpommin nähtävissä. Valkovuodosta voidaan ottaa näyte vanupuikolla ja tutkia se mikroskoopilla. Jos muita tauteja ei epäillä, gynekologinen sisätutkimus ei ole välttämätön. Joskus hiivatulehdus voi hävitä itsekseen, joskus se uusiutuu. Kotikonsteina voit kokeilla välttää vaatetusta jotka hankaavat ja ärsyttävät, esim. vaihtamalla stringit vähemmän hankaaviin alushousuihin. Vältä myös alapesuja saippualla. Anna alavartalolle ilmakylpyjä, eli esimerkiksi nuku ilman pikkuhousuja. Vältä hauduttavia pikkuhousunsuojia. Kokeile myös suun kautta nautittavia maitohappobakteereja sisältäviä tuotteita, kuten Asidofilus-, Gefilus-, ja Bifilustuotteita, ne puolustavat kehon omaa bakteerikantaa. Jos kotikonstit eivät tuota tulosta, varaa aika lääkärille, joko terveysasemaltasi, yksityisen lääkäriaseman gynekologilta tai jos asut pääkaupunkiseudulla esim. Väestöliiton seksuaaliterveysklinikalta. Lääkäri varmistaa oikean diagnoosin ja määrää sinulle sopivat lääkkeet. Voit ottaa lääkärin kanssa puheeksi sen, että et halua vielä käyttää emätinpuikkoja. Rohkene puhua uudestaan äitisi kanssa. Kerro äidillesi huolesi ja pyydä häntä olemaan apunasi ajanvarauksen suhteen. Hiivatulehdusta ei tarvitse hävetä ja se voi tulla myös nuorille naisille. Koska kuukautisesi eivät ole vielä alkaneet, on tärkeä varmistua, että kyse on todella hiivatulehduksesta. Ennen kuukautisten alkamista on normaalia, että valkovuoto lisääntyy.

Vastaaja: Katja Hakosaari
Julkaistu: 14.12.2010
Pysyvä linkki tähän kysymykseen

HEI. Olen 18 vuotijas tyttö, ja olen seurustellut poikaystäväni kanssa 7kk, ja hän on myös minun ensimmäinen seksikumppa...ni. Viime päivinä huomasin ehkä 2 cm kokoisen "patin" aivan lonkan taittumis kohdassa. Se ei ole kipeä, mutta koskiessa tuntuu että sellainen on. Mikä se voisi olla?

Varaa aika terveysasemasi lääkäriltä ja käy näyttämässä pattia hänelle. Kaikenlaiset ihomuutokset, patit tai luomissa tapahtuvat muutokset, on hyvä selvittää lääkärin vastaanotolla.

Vastaaja: Katja Hakosaari
Julkaistu: 22.3.2010
Pysyvä linkki tähän kysymykseen

1 2 3 4 5 6