Parisuhde

Hei! Olen avolitossa miehen kanssa, joka lähettelee tekstiviestejä naisille, siis suoranaisia ehdotuksia, pusuja, sydäm...miä. Ehdotteelee tapaamisia. Ei ole omien sanojen mukaan edennyt fyysiseen tekemiseen asti. Olemme molemmat raittiita alkoholisteja, kolme vuotta raittuitta takana. Nyt hän jäi kiinni ja tunnusti, että tätä on jatkunut koko suhteemme ajan, n.1, 5 vuotta. Ensin etsi naisia facen kautta, mutta siihen puutuin. Ihmettelin hänen innostustaan pyytää vain naisia kavereiksi ja ihan tuiki tuntemattomia. Sitten, kun se tie oli tukittu on etsinyt naisia muualta. Epäilen, jopa tori.fi sivuilta. Kun lähden jonnekkin, niin ralli kiihtyy. Olen täysin loppu tähän toimintaan, en halua että selkäni takana tehdään täläista. Ja koska minulla on omia pelkoja jätetyksitulemisesta ja riittämättömyydestä, tämä käy mielenrauhani päälle. Mina

Hei.

Kiitos kysymyksestäsi. Tilanteesi kuulostaa raskaalta. Miehesi viestittelee muiden naisten kanssa ja on jäänyt siitä kiinni. Fyysistä kontaktia naisiin ei ole kertomasi mukaan ole ollut. Onko miehesi kertonut syytä viestittelylle? Mitä hän sillä hakee? Entä tietääkö miehesi sinun tunteistasi ja peloistasi? Miten hän niihin vastaa? Onko suhteessanne käyty läpi ns. pelisäännöt esimerkiksi siitä, missä menee pettämisen raja?

Viestissäsi ei ollut varsinaista kysymystä, joten en ota kantaa tilanteeseesi sen enempää. Kuulostaa kuitenkin siltä, että sinun voisi olla hyvä puhua tilanteesta jonkun ulkopuolisen kanssa ja käsitellä sitä, miten sinä voit itse pitää huolta itsestäsi juuri nyt.

Voit soittaa Sexpon maksuttomaan neuvontapuhelimeen tai varata ajan maksuttomaan neuvontakäyntiin.

 

Vastaaja: Emma Dufva
Pysyvä linkki tähän kysymykseen

Hei, ongelma on seuraava: voiko suhde toimia, kun mies ei halua juurikaan seksiä kanssani vaan runkkailee mieluummin? Hä...n sanoo, että runkkailu tuntuu paremmalta kuin yhdyntä ja se loukkaa minua. Kyllä minäkin hoitelen itseni, mutta joudun tekemään niin ns. "pakosta", koska me emme harrasta seksiä paljonkaan nykyään. Kaverit, jotka on parisuhteessa, sanovat, ettei heidän juurikaan tarvi runkata kun on usein seksiä tarjolla. Olen miettinyt, olenkohan sittenkään tarpeeksi hyvä, kun mies katsoo mieluummin pornoa ja tyydyttää itsensä. Kertoja miellä on 1-2 kertaa kuukaudessa. Olemme 20-vuotiaita ja yhdessä ollaan oltu 2 vuotta. Seurustelun alkuaikoina seksiä oli 3-4 kertaa viikossa. En haluaisi huomata, että vuoden päästä meillä on vain joka toinen kuukausi seksiä ja viiden vuoden päästä 3 kertaa vuodessa... Mitä tässä tilanteessa voi tehdä?

Hei.

Kiitos kysymyksestäsi. Olet lähtenyt pohtimaan parisuhteesi toimivuutta ja omaa tyytyväisyyttäsi parisuhteen seksiin.

Kukaan ulkopuolinen ei voi määritellä suhteen toimivuutta sen perusteella minkä verran ja minkälaista seksiä suhteessa on. Sen määrittelevät suhteen osapuolet. Sinä olet pahoillasi seksin vähenemisestä suhteessanne ja poikaystäväsi itsetyydytys seksin sijaan loukkaa sinua.  Se on riittävä syy lähteä yhdessä keskustellen pohtimaan sitä, mitä haluatte suhteeltanne.  Kavereiden suhteisiin ei teidän suhdetta kuitenkaan kannata verrata. Jokainen suhde on omanlaisensa.

Jo parin vuoden seurustelun jälkeen seksi ja seksuaalisuus voi muuttua,  se on tavallista. Monesti voi käydä niin, että kumppaneiden seksihalut voivat olla eritahtiset joko elämäntilanteesta tai henkilökohtaisesta erilaisuudesta johtuen. Aina, jos halukkuus seksiin eroaa kumppaneiden välillä kovasti, on syytä pysähtyä asiaa pohtimaan itsensä ja kumppanin näkökulmasta, mikäli se jompaakumpaa vaivaa tai harmittaa.

On tärkeää, että kerrot poikaystävällesi, miltä sinusta tuntuu. Kerro, että hänen sanomisensa runkkauksen tuntumisesta paremmalta kuin yhdyntä, loukkaa sinua. Poikaystäväsi pornon pariin pakeneminen voi olla hänelle totuttu ja helppo tapa. Se ei vaadi vastavuoroisuutta. On ymmärrettävää, että se helposti loukkaa sinua. Älä turhaan syytä itseäsi tai etsi vikaa itsestäsi, siitä ei ole kysymys.

Rohkaistu kertomaan poikaystävällesi, että kaipaat suhteenne alkuaikojen seksiä monella tapaa. Avoin keskustelu on lähtökohta muutokselle. Aina se ei ole helppoa, etenkään jos kumppani ei ole halukas asiasta keskustelemaan.

Usein asian pohtiminen ulkopuolisen ammattilaisen kanssa, joko yksin  tai pariskuntana, auttaa selkeyttämään omia toiveitaan ja tarpeitaan parisuhteessa.  Esim. Sexpoon on mahdollista soittaa neuvontapuhelimeen tai varata neuvonta-aika seksuaalineuvojalta tai seksuaaliterapeutilta.  Soita ja kysy lisää. Jos asut kauempana pääkaupunkiseudulta, neuvontaa on mahdollista saada myös Skypen kautta.

Suosittelen ehdottomasti, että rohkaistut hakemaan neuvoja ja apua parisuhteesi tilanteeseen.  Monesti jo asian pohtiminen ääneen jonkun ulkopuolisen kanssa vie muutosprosessia eteenpäin.

Vastaaja: Pia Tuovinen
Pysyvä linkki tähän kysymykseen

Olen 35 vuotias mies olen tapailut muutaman kuukauden .erästä naista ja näemme melkein joka päivä minusta on alkanut tun...tua hän ei ole vielä päässyt yli edellisestä suhteesta hän on kertonut ero oli hyvin riitainen ja muutenkin hän puhuu siitä välillä kun tapaamme ja muutenkin hän on ujo ja hiljainen nainen ja toinen asia on hän suuttui minulle kun jätin väliin hänen koti bileet ja olen ajatellut hyvittää asian veimälä hänet syömään mutta minua vaivaa hänen edellinen suhteensa onko järkevää ottaa asian esille joskus sopivasa paikassa

Hei.

Kiitos kysymyksestäsi. Kerroit, että olette seurustelleet muutaman kuukauden ja tapaatte melkein joka päivä. Pohdit tapaamasi naisen edellistä seurustelusuhdetta, joka oli päättynyt riitaisesti.

Asiaan voi vaikuttaa, kuinka kauan aikaa on edellisen suhteen päättymisestä ja onko kumppanisi käynyt läpi eroprosessia. Jokaisen eroprosessi on yksilöllinen ja voi viedä paljonkin aikaa. Edellisessä suhteessa on ollut asioita jotka nousevat pintaan, jolloin seurustelukumppanisi puhuu niistä. Kerroit jättäneesi väliin hänen kotibileet, siihen sinulla on omat syysi, ja siitä seurannut riita kannattaa käsitellä ja purkaa yhdessä.

Kannattaa keskustella asioista, jotka painavat mieltä. Avoimuus suhteessa on tärkeää. Suhteenne ei voi kasvaa, jos sen sisällä on paljon edellisen suhteen varjoja.  Jos mahdollista, niin voisin suositella ammatillista kuulijaa/auttajaa. Asian puheeksi ottaminen on tärkeää, kerro kumppanillesi, että olet huolissasi tilanteesta.

Rauhallisia keskusteluhetkiä.

 

Vastaaja: Liisa Kesonen

Vastaaja: Liisa Kesonen
Pysyvä linkki tähän kysymykseen

Hei. Ongelmani on seuraava. Olen 39 v. mies ja seurustellut runsaat 2 kk 31-vuotiaan naisen kanssa. Olemme todella rakas...tuneita toisiimme, meillä on valtavan voimakas fyysinen läheisyys ja myös ymmärrämme toisiamme persoonina, koemme olevamme todellisia sielunkumppaneita. Pidän häntä myös seksuaalisesti erittäin puoleensavetävänä. Seksiämme kuitenkin haittaa se, että meillä on erilaiset mieltymykset, vaikka harrastammekin kaikin tavoin melko normaalia perusseksiä. Minulle on tärkeää olla yhdynnässä aktiivinen osapuoli, ja nautin eniten lähestyssaarnaajasta tai sen muunnelmista, lisäksi tyttöystäväni antama suu- tai käsiseksi on nautinnollista. Hän kuitenkin kokee yhdyntämme yksipuoliseksi ja haluaa olla itse aktiivinen, olla päällä eri tavoin, vaihtaa asentoa usein, jne. tai tuntee jäävänsä paitsi. Jostain syystä tämä ei kiihota minua. Minulla on selvästi vaikeampaa saada kalu kovaksi tällä tavoin. Se on hänestä turhauttavaa. Lisäksi hänelle yhdynnässä saatu orgasmi on todella tärkeää, ja hän tietää täsmälleen miten sen pystyy saamaan (olemalla itse liikeessä ja aktiivinen). Hän myös kokee, että voimakkaasti kiihotuttuaan kaiken täytyy "mennä keskeytyksettä" ja saumattomasti, esim. kondomin laittaminen, mikä tahansa pienikin häiriötekijä, kuten erektion heikkeneminen, saa hänet täysin turhautumaan ja menettämään makunsa pitkäksi aikaa ja seksi loppuu siihen. Ymmärrätte varmaan, että tämän jälkeen omatkin paineeni ovat aika kovat, ja mieltäni ahdistaa, että mitä jos taas käy näin? Olemme puhuneet asiasta, mutta keskustelu oli ainakin minulle traumaattinen ja surullinen. Tunsin itseni epäonnistuneeksi. Koen, että olen liian "konservatiivinen" verrattuna häneen, vaikka en koekaan pelkääväni hänen haluaan tai voimakasta tahtoaan. Hänen kiihottumisensa on salamannopeaa, minun taas vaatii pidempää hellyyttä ja turvallisuuden tunnetta. Hän tosin on vannonut, että rakkaus minuun menee seksinkin edelle (vaikka seksi on hänelle ERITTÄIN tärkeää). Tuntuu vaikealta hyväksyä, että rakastamme toisiamme näin suuresti, mutta seksi ei vain tyydytä meitä. Paineet ovat jo nyt aika tuhoisia ja varjostavat mieltäni. Voiko tällaisesta seksuaalisesta yhteensopimattomudesta päästä pois? ja miten? Vai onko meidän pakko hyväksyä se että tällä sektorilla emme voi koskaan kohdata?

Hei.

Kiitos kysymyksestäsi. Kuulostaa siltä, että kohtaatte kumppanisi kanssa monella tasolla, ja että teillä on intohimoinen sekä suhteellisen uusi suhde. Hienoa, että olette pystyneet avaamaan keskustelun aiheesta ja tiedostatte, mistä eri reaktiot ja odotukset johtuvat.

Mainitset, että teillä on valtava fyysinen läheisyys. Haluatte varmasti toisianne hyvin paljon, mutta molempien suorituspaineet ja odotukset kuulostavat korkeilta. Seksuaalista ilmaisua on myös ilman yhdyntää, kehottaisin teitä hieman hidastamaan tilanteita ja keskittymään esimerkiksi rakentamaan luottamuksen ja halun ilmapiiriä koskettamalla, katsomalla ja puhumalla.

Tilannetta voisi helpottaa myös ammattiauttajan kuten seksuaaliterapeutin kanssa puhuminen. Rakkauden ja intohimon löytäminen on hieno ja arvokas asia, ja olette saaneet jo keskustelun hyvin alkuun, joten kehotan teitä jatkamaan keskustelua ammattiauttajan kanssa. Löydät seksuaaliterapeuttien yhteystietoja esimerkiksi Sexpon sivuilta.

Hyvää kevään jatkoa!

Vastaaja: Ulla Nyström
Pysyvä linkki tähän kysymykseen

Hei! Olen 62 vuotias suomalainen mies ja tehnyt . Olin 25 vuotta naimisissa ja minulla on ihanat lapset omillaan. Erosin... vaimostani 6,5 vuotta sitten, koska puritaaninen liitto oli mielestäni lopulta huono. Tapaili sitten paria naista, kunnes löysin netin kautta oikein ihanan ja kivan naisen. Häntä oli ex-mies kohdellut kaltoin ja pettänytkin. Nyt olemme asuneet yhteisessä asunnossa 3 vuotta ja meillä on ollut hyvää antoisaa elämää. Seksi on meillä aina hyvää, ei moittimista. Mutta ilmeisesti olen huomattavasti ja todistetusti seksuaalisempi ja pornompi kuin rakas puolisoni. Minulla on ollut tapana runkkailla kotona yksin ollessani ja katsella netissä 40-60v nude mature-sivuja, lähinnä kuvia. Lisäksi kävin hyvin harvakseltaan Match.comissa katsomassa ns. oikeita naishenkilöitä profiileineen. En kuitenkaan ole maksanut ko senssisivujen maksua koskaan, koska en kuitenkaan halua treffejä. Mutta siellä pikku flirtistäkin ilman omaa maksullista profiiliakin sain jonkunlaista kipinää. Puolisoni toki on huomannut vierailuni ko sivuilla, vaikka olen häveliäisyyttäni salannut ne häneltä. Puoliso on 3 vuoden aikana ainakin 3 kertaa ottanut kovin raskaasti nämä ikävät toimeni netissä! Onkin näistä palaveerattu suht rakentavasti ja kerran jopa terapeutin istunnossa käyty keskustelemassa. Olen itsekkin ollut kovin masentunut näistä ja itsesyytöksin. Paljon olen asiantilaa päässäni pohtinut, että missä mättää - ja voisiko terapia olla tarpeen ja missä mielessä!? En vain millään pääse siitä hyvin yksinkertaisesta ajatuksestani, että minua vaan panettaa josta tulee mielihaluja tuollaiseen. En kuitenkaan missään nimessä halua pettää nykyistä ihanaa puolisoani, joka raukka stressaantuu ihan valtavasti näistä! Puoliso kokee, että petän häntä niin kuin hänen ex:kin teki. Mikä neuvoksi minulle, joka haluan seksiä melkein joka/toinen päivä ja puolisoni jaksaa vain n. kerran viikossa. Mitä me teemme nyt!?
Hei.Kiitos kysymyksestäsi. Kuvaat avoimesti ja reilusti kokemustasi sekä huoliasi. Kuulostaa, että olet sinut halujesi kanssa tietäen, mistä pidät ja minkä verran. Puolisollasi on taas pelkoja johtuen ymmärrettävästi edellisen suhteen tapahtumista. Teillä on kertomasi perusteella erilaiset halujen määrät. Itse saat tyydytettyä halujasi ilmeisen hyvin ja määrä riittää myös puolisolle. Sinun tapasi tyydyttää haluja itseksesi ei ole puolisosi mielestä hyväksyttävää.*

Kerroit teidän käyneen kerran terapeutin istunnossa keskustelemassa. Jos siitä oli apua tilanteeseen, niin sinne voisi mennä uudelleenkin. Teidän olisi hyvä keskustella suhteestanne, luottamuksesta, haluista ja niiden toteuttamisesta ja siitä missä teillä kulkee pettämisen raja. Seksuaaliterapeutin istunto voi olla hyvä keino saada näkökulmia ja käydä selkeyttävää keskustelua kertomistasi tunteista ja teemoista.

Ihmisillä on erilaisia ja eri kokoisia haluja ja tarpeita, jotka on hyvä saada tyydytetyksi elääkseen hyvää ja antoisaa elämää. Hienointa olisi elää parisuhteessa, jossa molemmilla olisi samanlaiset tarpeet ja niiden määrät. Tämä on kuitenkin hyvin harvinaista ja onnekkaita ovat, ne joilla asiat näin ovat. Siksipä käymme keskusteluita ja teemme kompromissejä antaen toisillemme tilaa saada tarpeet tyydytetyiksi. Pääasia, että niistä puhutaan ja ne tuodaan eläviksi arjessamme toinen toisillemme, jolloin niihin tulee myös vastattua.

Tässä linkki Sexpon terapiapalveluihin.

 

Vastaaja: Jukka Aho
Pysyvä linkki tähän kysymykseen

olen 42v mies ollaan naimisissa mutta ei oo ehkäysyä käytössä muuta kun se että otan ulos ennen kun laukeen,mutta nyt ky...synkin että onko tuosta tavasta minulle esim haittaa kun ei voi rennosti työnellä loppuun asti kannattaisko kuitenkin olla kondoomin kanssa yhdynnässä vaimoni kanssa. ps odotan vastausta.

Hei.

Kiitos kysymyksestäsi. Kyllä olen sinun kanssasi samaa mieltä, että ehkäisyn käyttö toisi rakasteluun rentoutta. Jatkuva tarkkailu ja tilanteen hallinta saattaa aiheuttaa stressiä ja voi näin ollen laukaista haluttomuutta, erektio-ongelmia tai muita toiminnallisia häiriöitä. Tiesithän myös sen, että tämä teidän käyttämänne ehkäisykeino ei ole suinkaan takuuvarma, koska miehen luontainen liukastevoide, eli ns. touhutipat saattavat sisältää siittiöitä. Eli raskauden mahdollisuus on olemassa. Neuvoisin miettimään ehkäisyä yhdessä kumppanin kanssa, koska asiahan on yhteinen päätös ja vastuu.

Vastaaja: Anne Lähdesmäki
Pysyvä linkki tähän kysymykseen

Hei! Olen 20-vuotias tyttö, joka luulee/luuli olevansa bi. Olen nyt seurustellut toisen tytön kanssa 4 kuukautta ja aluk...si kaikki oli ihanaa, olin ihastunut jne. Mutta nyt en enää tiedä mitään mistään. Tämä alkoi ehkä noin kuukausi pari sitten. Me asutaan samassa rakennuksessa, käydään samoilla luennoilla, jutellaan joka päivä whatsappissa ja nähdään lähes päivittäin. Aluksi olin asian kanssa ihan okei, ei mitään, kyllä omaa tyttöystävää piti nähdä. Mutta olen omaa rauhaa rakastava ihminen ja pian jatkuvat vierailut alkoivat ahdistaa. Yritin vihjata kerran nätisti, että väsyttää jne, mutta hän olikin jo oveni takana. Seuraavalla kerralla sanoin suoraan, mutta tiedän, että hän alkaa murjottaa, koska kuulemma "ei olla nähtyy pitkään aikaan" ja enkö mä kaipaa sitä, koska sillä on hirveä ikävä. Tämän lisäksi läheisyys on alkanut tuntua epämukavalta ja suudelmat ja koskettelu eivät kiihota. Jokainen suudelma tuntuu teeskentelyltä minun osaltani, koska musta tuntuu, ettei mulla ole enää romanttisia tunteita häntä kohtaan. Keskustelin asiasta erään tuttuni kanssa ja keskustelun aikana tajusin itsestäni pari asiaa, mutten tiedä mikä niistä pitää paikkaansa. Joko olen sitoutumiskammoinen, koska rakkaudentunnustus alkoi pelottaa, enkä pysty ajattelemaan tulevaisuutta yhdessä, tai sitten en vain ole valmis vakavaan parisuhteeseen. Kyseessä on kuitenkin ensimmäinen suhteeni. On myös mahdollista, etten sittenkään pidä tytöistä, koska en enää pysty ajattelemaan tytön kanssa olemista sillä tavoin. Toisaalta taas miehetkään eivät herätä minussa paljoa tunteita. Voi toki olla, etten ole vain törmännyt vielä 'siihen oikeaan'. Tuttuni kuitenkin ehdotti, että jättäisin tyttöystäväni vähitellen. Muutan pian pois, joten näemme yhä harvemmin, ja tuttuni mukaan suuhde saattaa vain unohtua. Musta vain tuntuu, ettei se mene näin ja sehän tässä pelottaakin. Mun on oltava se, joka sanoo ne sanat. Mun tyttöystävä tuntuu omien sanojensa mukaan olevan hyvin ihastunut ja se ahdistaa entistä enemmän, koska tää tulee sattumaan kumpaakin. Kysymys kuitenkin on, että jätänkö hänet nyt vai vasta myöhemmin. Nyt ei olisi hyvä, koska me nähdään jatkuvasti ihan tahtomattakin ja pääsykokeetkin on tulossa, joten siinä saattaisi mennä opiskelumotivaatio. Jos taas myöhemmin, joutuisin teeskentelemään helposti yli kuukauden eikä se tunnu oikealta. Joka hetki tuntuu siltä, että mä haluan pois enkä mä halua koskea, koska ei ole helppoa yrittää olla ihastuneen oloinen silloin kun ei pidä toista muuta kuin kaverinaan. Toisaalta taas mietin, pitäiskö mun yrittää löytää se tunne uudelleen, pysyä tässä suhteessa. Ehkä mä vaan hätiköin ja kadun sitten myöhemmin? Toisaalta taas mun mieli selkeni paljon, kun tein päätöksen, että jätän tyttöystäväni jonain päivänä. Mieltäni sekoittaa kuitenkin se, että vieläkin saatan tuntea pientä mustasukkaisuutta, jos hän viettää aikaa jonkun toisen kanssa eikä huomioi minua niin kuin yleensä. Ei mun pitäisi tällaisia itsekkäitä tunteita tuntea, kun mähän se tässä olen, joka suunnittelee eroa. Onko jättäminen siis järkevää vai pitäiskö mun odottaa? Mulla on kuitenkin tässä rakastava tyttöystävä ja mun tulevaisuus olis turvattu sillä, ettei tarvis olla yksin. Sitähän mä olin aina halunnut. Mutta nyt kun mulla on joku niin haluan pois, olla taas sinkku ja tehdä mitä tahdon. Joten jos jätän hänet, pitäisikö olla järkevä ja odottaa vai kuunnella tunteitani ja lopettaa tämä nyt?

Hei.

Kiitos kysymyksestäsi. Kysyt pitäisikö sinun jättää tyttöystäväsi vai ei, ja pitäisikö se tehdä nyt vai myöhemmin. Pohdit asiaa syvällisesti ja hyvin monesta eri näkökulmasta. Suhteesi tuntuu olevan sinulle tärkeä asia ja haluat toimia oikein.

Suhteen päättäminen on aina vaikeaa ja pelottavaa. Niin kuin kirjoitit, se yleensä sattuu kumpaakin. Ja toisaalta, kun suhteessa ei ole hyvä olla, se tuntuu raskaalta, vaikka samalla tuokin turvallisuudentuntua. Erilaiset tunteet kuuluvat elämään ja ihmissuhteisiin, eivätkä ne aina seuraa järjen logiikkaa. Voit siis aivan hyvin olla mustasukkainen, vaikka suunnitteletkin eroa.

Ihminen muuttuu ja kasvaa koko ikänsä, samoin kokemus omasta itsestä ja seksuaalisuudesta. Erilaiset tilanteet, elämänvaiheet ja ihmiset saavat meistä esiin erilaisia puolia. Se, että ei näe tulevaisuutta juuri tietyn ihmisen kanssa ei vielä ole merkki siitä, etteikö voisi ikinä sitoutua parisuhteeseen. Samoin se, että seksi ei juuri nyt kiinnosta, ei kerro vielä suuntautumisestasi.

Kysyt, pitäisikö sinun jättää tyttöystäväsi nyt vai myöhemmin, vai olisiko eroaminen hätiköityä. En voi päättää puolestasi, mitä sinun kannattaisi tehdä. Voisit ehkä miettiä, miten suhteenne tulisi muuttua, että voisit jatkaa sitä: minkä asioiden pitäisi olla toisin, ja miten niiden pitäisi olla. Entä voisivatko nämä asiat toteutua teidän suhteessanne? Voit miettiä myös, mitä suhde sinulle nyt antaa ja mitä se sinulta vie, eli miettiä hyviä ja huonoja puolia.

Kirjoititkin, että et ole halunnut olla yksin, mutta toisaalta liika yhdessäolo tuntuu ahdistavalta ja tukahduttavalta. Toisen tapaaminen jatkuvasti suhteen päättymisen jälkeen voi varmasti olla raskasta, mutta myös epätyydyttävässä suhteessa roikkuminen vie paljon energiaa ja keskittymiskykyä. Vain sinä voit päättää, mitä sinun pitää tehdä.

Voimia pohdintoihin ja pääsykokeisiin ja hyvää kevättä!

Vastaaja: Emma Dufva
Pysyvä linkki tähän kysymykseen

Moi. Jostain täytyy aloittaa..eli mulla on ongelma erityisesti nettiseksiin liittyen. Se häiritsee pahisuhdetta todella ...pahasti ja on saanut avopuolison luottamuksen mua kohtaan täysin nollaan. Kerta toisensa jälkeen olen ajatunut seksichatteihin ja fantasioinut niissä tuntemattomien naisten kanssa jne. Jonkin verran on laitettu kuvia puolin ja toisin "salaisen" meilin kautta esim. Tuo käyttäytyminen häiritsee mua todella paljon ja olen monesti halunnut päästä siitä irti, mutta kuitenkin lipsahtanut uudelleen. Nyt ensimäistä kertaa tuntuu siltä, että todellakin haluan päästä ja tulen pääsemään tuosta irti tavalla tai toisella. Löytyiskö teiltä apua ja ehdotuksia asiaan?

Hei.

Kiitos kysymyksestäsi. Todella rohkeaa sinulta, että haluat lähteä käsittelemään asiaa. Hyvä, että otit yhteyttä. Nettiseksi voi helposti aiheuttaa ongelmia parisuhteessa. On tärkeää pohtia parisuhteenne tilaa; miten suhteenne muuten voi? Pystyttekö keskustelemaan näistä asioista avoimesti?

Koen, etten nettineuvonnan kautta pysty sinua riittävästi auttamaan, joten ehdotan, että joko soitat meille ilmaiseen neuvontapuhelimeen tai varaat ajan kasvokkain tai Skypen välityksellä annettavaan seksuaalineuvontaan. Ajan voit varata lähettämällä sähköpostia osoitteeseen neuvonta@sexpo.fi

Älä jää asian kanssa yksin.

Vastaaja: Oona Turunen
Pysyvä linkki tähän kysymykseen

Hei! Olen 41 - vuotias parisuhteessa elävä mies. Haluaisin päästä itsetyydytyksestä eroon. Parisuhteessani on aika ni...ukalti seksiä. Itsetyydytys ei tunnu enää kivalta. Onko keinoja jolla voisin päästä irti lopullisesti itsetyydytyksestä?

Hei.

Kiitos kysymyksestäsi. Kerrot, ettei itsetyydytys tunnu enää kivalta ja haluaisit lopettaa sen. Mikä sinua estää lopettamasta? Entä mikä sinua estää nauttimasta? Itsetyydytys on normaali ja terve tapa tuottaa itselle nautintoa ja mielihyvää. Oletko kokeillut erilaisia tapoja itsetyydyttää? Voisiko uusista tavoista löytyä uutta innostusta ja mielihyvää? Seuraako itsetyydytystä ahdistunut tai paha mieli? Koetko, ettei itsetyydytyksesi ole enää kontrollissa ja tunnet siitä syyllisyyttä? Häiritseekö se muuta elämää?

Kerrot, että parisuhteessanne on niukalti seksiä. Viestissäsi et kerro, haluaisitko seksiä enemmän. Onko tilanne ollut aina sama, vai onko suhteessanne tapahtunut jokin muutos? Entä kumppanisi, kaipaako hän enemmän seksiä?

Parisuhteessa on normaalia elää joskus sellaisia ajanjaksoja, jolloin seksiä ei ole. Yhdessä voi olla kuitenkin hyvä pohtia syitä vähäiseen seksiin. Jos vähäinen seksielämä ei ole teille ongelma, sekin on aivan normaalia. Parisuhteeseen kuuluu paljon muutakin kuin seksiä. Välillänne voi olla ystävyyttä, kumppanuutta ja rakkautta.

Minulle herää melko paljon kysymyksiä viestistäsi, joten en ole varma osaanko näin nettineuvonnan kautta auttaa sinua. Voisit soittaa meille maksuttomaan neuvontapuhelimeen tai tulla tapaamaan seksuaalineuvojaa tai terapeuttia kasvotusten. Ajan voi varata meidän nettisivultamme. Neuvontaa voi saada myös Skypen välityksellä.

Aurinkoista kevättä!

Vastaaja: Oona Turunen
Pysyvä linkki tähän kysymykseen

Oln useamman kerran löytänyt lottokuponkeja(siis maksettuja) kasan, viimesimmän juuri, ja helmikuussa on pelattu kerran ...viikossa ja tässä kuussa sen mitä on voinut. Minusta se on epänormaalia ja kun toin asian esille ja sanoin että kyseessä on riippuvuus jos ei pysty olla pelaamatta, mies suuttui! Mikä minusta vaan vahvisti sen että asiassa on ongelma, mikä on teidän mielipiteenne?

Hei.

Kiitos kysymyksestäsi. Riippuvuuksia voi olla monenlaisia ja niitä voi olla joskus vaikea tunnistaa. Useimmille rahapelit ovat ajanvietettä, joillekin jopa harrastus. Rahapelit voivat olla jollekulle pakopaikka arjen huolista ja jotkut käyttävät pelaamista tunteiden hallintaan. Tällöin on riski, että pelaaminen muuttuu ongelmaksi.

Peliongelman tunnistaminen on hankalaa, koska se ei näy ulospäin. Taloudelliset ongelmat saattavat epäilyttävissä tilanteissa olla merkki peliriippuvuudesta. Peliriippuvuutta voi testata muutamalla kysymyksellä. Oletko koskaan tuntenut tarvetta käyttää pelaamiseen enenevässä määrin rahaa? Oletko valehdellut läheisillesi pelaamisesi määrästä?

Jos jompaankumpaan kysymykseen vastaa myöntävästi, voi kyseessä olla peliongelma.

Hienoa, että olet uskaltanut ottaa asian puheeksi miehesi kanssa. Näillä rajatuilla tiedoilla on vaikea ottaa kantaa tilanteeseenne, sillä en tunne tapaustanne ja taustaanne tarpeeksi hyvin. Koetko, että miehesi ei ole ollut enää ns. läsnä parisuhteessanne? Onko taloudessanne tapahtunut notkahduksia alaspäin viime aikoina? Pystyykö miehesi suoriutumaan päivittäisistä toimista normaaliin tapaan? Tunnetko, että et enää luota mieheesi? Onko miehelläsi aiemmin ilmennyt taipuvuutta jonkinasteisiin addiktioihin?

Suuttuminen peliriippuvuudesta kysyttäessä ei suoranaisesti ole varma merkki peliongelmasta. Sinun kannattaa ottaa asiaan nyt lämmin lähestymistapa ja osoittaa tukeasi miehellesi. Keskustelkaa avoimesti raha-asioista ja miettikää, mihin kannattaa laittaa rahaa ja mihin ei. Peliongelmista on saatavilla lisätietoa muun muassa osoitteissa paihdelinkki.fi ja peluuri.fi. Päihdelinkin sivuilla on testi, jonka avulla voisitte kartoittaa tilannettanne. Peluurin sivuilla on tietoa ja tukea myös peliongelmaisen läheisille, joihin kannattaa myös tutustua.

Ihmissuhteet ovat joskus hankalia ja halutessanne voitte ottaa yhteyttä paikkakunnallanne sijaitseviin pariterapeutteihin.

Huoletonta kevättä teille!

 

Vastaaja: Maija Nieminen
Pysyvä linkki tähän kysymykseen

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 19