Parisuhde

Hei, olen viisikymppinen mies. Minulla on pitkä parisuhde naisen kanssa, joka on hyvin vaativa. Olen kuitenkin hänen ...kanssaan onnellinen - etenkin kun arvioi suhteen kokonaisuutta. Seksiä meillä on harvemmin kuin haluaisin; pahimmillaan vain harvemmin kuin kerran kuukaudessa. Itse olisin valmis päivittäin. Lisäksi seksiimme ei kuulu monia asioita, joista itse pitäisin, koska vaimoni ei niitä halua. Esim. suuseksi. Täydennän seksuaalisuuttani nettifantasioilla. Siis chateissa, joissa ollaan anonyymeja ja pelkkää tekstiä, ei kuvaa. Aina vaihtuva ja anonyymi keskustelukumppani. Usein puhutaan, ettei suhteessa saa olla salaisuuksia. Tämä on salaisuuteni. Vaativalle vaimolleni asiasta kertominen olisi varma avioero. Vaimolleni se olisi ehkä suurempi menetys, sillä itse toisinaan unelmoin vapautumisesta vaativasta suhteesta. Toisaalta rehellisyyden nimissä on sanottava, että myös saan suhteestamme paljon. Mitä siis tehdä: Elää salaisuuteni kanssa, vaikka salaisuudet ovat huono asia parisuhteen kannalta? Vai kertoa, ja romuttaa pitkä avioliitto. Etenkin, kun omasta mielestäni kyse ei ole niin vakavasta asiasta. Mutta vaimoni mielestä varmasti olisi. Ja mitä tarkoitan vaativalla vaimolla? Kaikkea sitä, mitä vaativan persoonallisuuden läheisen elämä on. Oman tahdon tietoista sopeuttamista, jottei elämä olisi jatkuvaa konfliktia.

Hei.

Kiitos kysymyksestäsi. Kerroit että olet pitkässä parisuhteessa naisen kanssa, joka on hyvin vaativa. Seksin suhteen tarpeenne ovat hyvin erilaiset, määrällisesti ja toiminnallisesti. Sekin on joskus hyväksyttävä ettei seksin tarpeet kohtaa parisuhteessa. Parisuhteessa asioista tulisi keskustella ennenkuin tilanne olisi liian pulmallinen.

Kerroit täydentäväsi seksuaalisuutta nettifantasioilla. Chatin kautta anonyyminä ja pelkkä teksti, aina vaihtuva anonyymi keskustelukumppani.

Pohdit, saako parisuhteessa olla salaisuuksia? Salaisuutesi kertominen vaimolle rikkoisi parisuhteen. Pohdit myös, että avioero olisi vaimolle suurempi menetys, koska itse olet toisinaan unelmoinut vapautumista vaativasta suhteesta. Kerrot myös saavasi suhteesta paljon, mitä siis tehdä? Elää salaisuuden kanssa, vaikka tiedostat sen olevan huono asia parisuhteessa. Vai kertoa vaimolle, joka romuttaa pitkän avioliiton. Pohdit myös omaa mielipidettä salaisuuteen ja mikä mielipide vaimolla olisi asiaan.

Salaisuudet eivät ole avioliitossa mukavia asioita. Siinä tulee toinen petetyksi jollakin tasolla, tämä vaikuttaa avioliiton sisäiseen maailmaan. Asiasta puhuminen ja omien näkemysten esille tuominen auttaisi ymmärtämään, että asialle on tehtävä jotakin. Yhteisen tahdon löytäminen parisuhteeseen on tärkeää, jolloin avun hakeminen on luonnollista. Ihanteellista olisi, jos voisitte yhteisellä päätöksellä hakeutua seksuaaliterapiaan ja sitoutua siihen. Ja jos voisitte nähdä yhteisen avioliitton tärkeäksi, jonka vuoksi kannattaa ponnistella terapian kautta eteenpäin.

Rohkeutta asian esille ottamiseen, koskaan ei voi tietää mitä toinen ehkä ajattelee.

Vastaaja: Liisa Kesonen
Pysyvä linkki tähän kysymykseen

30-vuotias mieheni ei koskaan saa orgasmia läsnäollessani. Aikaisempien suhteiden aikana hänellä on ollut sama ongelma, ...mutta hän vältteli kysymystäni, onko hän koskaan saanut orgasmia naisen kanssa. Yksin hän saa sen, tosin silloinkin se on usein työlästä. Hän kiihottuu nopeasti, erektio on voimakas. Seksiimme kuuluu yhdyntää monessa asennossa, käsiseksiä, suuseksiä ja sessiomme ovat pitkiä. Minä saan useita orgasmeja. Välillä hän itse käsittelee itseään samalla kun minä itseäni, ja kiihottuu äänistäni kovasti, mutta ei laukea. Eli puristusta pitäisi olla yhtä paljon kuin masturboidessa. Hän on perusterve eikä käytä mitään lääkkeitä eikä päihteitä. Mitä asioita tällaisen taustalla voisi olla? Voiko taustalla olla seksuaalista hyväksikäyttöä? Miten asiaa voisi alkaa purkaa? Meillä ei ole varaa yksityiseen seksuaaliterapiaan. Ollaan yritetty välttää suorittamista ja orgasmin metsästystä ja keskittyä vain läheisyydestä nauttimiseen jne. Ollaan kokeiltu kaikennäköisiä konsteja, joita oppaissa yms. neuvotaan.

Hei.

Kiitos kysymyksestäsi. Jokaisen ihmisen orgasmin saamiseen kuuluu omat piirteet. Pariskunta voi olla avoin kommunikoimaan sekä kokeilemaan kaikkea kivaa ja samalla voi olla joku arka aihe, mistä ei avoimesti puhuta. Seksuaalisuuteen kuuluu omia asioita ja niiden tiimoilta painostaminen ei kannata. Miehelläsi se oma asia on ilmeisesti orgasmin saantiin liittävät taustat. Kysynkin, että jos asia ei vaivaa miestäsi, niin haittaako se sinua? Orgasmi on usein osa yhdyntää ja toki se kliimaksin huippu. Mutta yhdyntä voi olla erittäin nautinnollista ilman orgasmin saantia. Ja teillä kuulostaa olevan se puoli hienosti kunnossa.

Seksuaalinen hyväksikäyttö ei tule ensimmäisenä mieleeni, kun orgasmi uupuu yhdynnässä. Masturbaatiomäärät ja niiden ajoitukset suhteessa yhdyntään voivat vaikuttaa paljon. Kannattaa siis olla masturboimatta muutama päivä, jotta penis olisi herkempi. Myös naisen lantiopohjalihasten kunto ja yhdynnässä lantion asennot voi tehdä tiukemman tunteen penikselle. Voitte miettiä, onko peppuseksi yksi vaihtoehto. Se kiihottaa monia miehiä paljon. Myös fantasioiden rohkea miettiminen ja eroottiset alusasut lisäävät usein kiihottumista. Stressitilojen vähentäminen, riittävä uni, ravinto…. Ne kaikki vaikuttavat seksuaalisuuteen. Myös jatkuva ns. orgasmin metsästäminen voi lisätä paineita ja näin ollen hankaloittaa orgasmituntemuksen tavoittamista.

Aina ei löydy ”syytä” orgasmin puuttumiseen. Naisilla vastaava ongelma on paljon yleisempi. Jos asia vaivaa miestäsi, suosittelisin lääkärillä käyntiä, jotta voidaan poissulkea lääketieteelliset syyt. Terapiaa voi myös miettiä, ehkä ensin miehellesi yksin, koska se on hänen asia. Sexpolla on tarjota muutama ilmainen seksuaalineuvonta tapaaminen. Miettikää, jos se olisi tässä kohtaa toimiva paikka aloittaa keskustelut. Seksuaalineuvontaa on mahdollista saada myös Skypen välityksellä, jos ette asu pääkaupunkiseudun lähellä.

Nauttikaa niistä ihanista asioita, joita teillä on läheisyyteen ja seksiin liittyen. Onneksi moni asia on siinä kunnossa!

Vastaaja: Monica Kihl
Pysyvä linkki tähän kysymykseen

Hei mistä löytäisin mukavan ja luotettavan naisen,ja ehkä myös tulevaisuudessa elämänkumppanin?Olen vähän ujo,enkä käy r...avintoloissa joten, jos antaa hyviä vinkkejä.Kiitos

Hei.

Kiitos kysymyksestäsi. Tänä päivänä netti on loistava paikka löytää samanhenkisiä ihmisiä. Silloin ei tarvitse roikkua baarissa, ja voi myös tutustua kirjoittaen rauhassa. Voi tehdä oman profiilin johonkin deittisivustoon ja kertoa omista harrastuksista, mitä toivoo kumppanilta mm..

Ystävien kautta voi myös löytää mukavan kumppanin, mutta silloin pitää uskaltaa kertoa heille että etsii seuraa. Usein kaverit tietävät myös vähän minkälainen ihminen voisi sopia sinulle koska he tuntevat sinut ennestään.

Onnea etsintään!

 

Vastaaja: Anna Kolster
Pysyvä linkki tähän kysymykseen

Hei! Olen avolitossa miehen kanssa, joka lähettelee tekstiviestejä naisille, siis suoranaisia ehdotuksia, pusuja, sydäm...miä. Ehdotteelee tapaamisia. Ei ole omien sanojen mukaan edennyt fyysiseen tekemiseen asti. Olemme molemmat raittiita alkoholisteja, kolme vuotta raittuitta takana. Nyt hän jäi kiinni ja tunnusti, että tätä on jatkunut koko suhteemme ajan, n.1, 5 vuotta. Ensin etsi naisia facen kautta, mutta siihen puutuin. Ihmettelin hänen innostustaan pyytää vain naisia kavereiksi ja ihan tuiki tuntemattomia. Sitten, kun se tie oli tukittu on etsinyt naisia muualta. Epäilen, jopa tori.fi sivuilta. Kun lähden jonnekkin, niin ralli kiihtyy. Olen täysin loppu tähän toimintaan, en halua että selkäni takana tehdään täläista. Ja koska minulla on omia pelkoja jätetyksitulemisesta ja riittämättömyydestä, tämä käy mielenrauhani päälle. Mina

Hei.

Kiitos kysymyksestäsi. Tilanteesi kuulostaa raskaalta. Miehesi viestittelee muiden naisten kanssa ja on jäänyt siitä kiinni. Fyysistä kontaktia naisiin ei ole kertomasi mukaan ole ollut. Onko miehesi kertonut syytä viestittelylle? Mitä hän sillä hakee? Entä tietääkö miehesi sinun tunteistasi ja peloistasi? Miten hän niihin vastaa? Onko suhteessanne käyty läpi ns. pelisäännöt esimerkiksi siitä, missä menee pettämisen raja?

Viestissäsi ei ollut varsinaista kysymystä, joten en ota kantaa tilanteeseesi sen enempää. Kuulostaa kuitenkin siltä, että sinun voisi olla hyvä puhua tilanteesta jonkun ulkopuolisen kanssa ja käsitellä sitä, miten sinä voit itse pitää huolta itsestäsi juuri nyt.

Voit soittaa Sexpon maksuttomaan neuvontapuhelimeen tai varata ajan maksuttomaan neuvontakäyntiin.

 

Vastaaja: Emma Dufva
Pysyvä linkki tähän kysymykseen

Hei, ongelma on seuraava: voiko suhde toimia, kun mies ei halua juurikaan seksiä kanssani vaan runkkailee mieluummin? Hä...n sanoo, että runkkailu tuntuu paremmalta kuin yhdyntä ja se loukkaa minua. Kyllä minäkin hoitelen itseni, mutta joudun tekemään niin ns. "pakosta", koska me emme harrasta seksiä paljonkaan nykyään. Kaverit, jotka on parisuhteessa, sanovat, ettei heidän juurikaan tarvi runkata kun on usein seksiä tarjolla. Olen miettinyt, olenkohan sittenkään tarpeeksi hyvä, kun mies katsoo mieluummin pornoa ja tyydyttää itsensä. Kertoja miellä on 1-2 kertaa kuukaudessa. Olemme 20-vuotiaita ja yhdessä ollaan oltu 2 vuotta. Seurustelun alkuaikoina seksiä oli 3-4 kertaa viikossa. En haluaisi huomata, että vuoden päästä meillä on vain joka toinen kuukausi seksiä ja viiden vuoden päästä 3 kertaa vuodessa... Mitä tässä tilanteessa voi tehdä?

Hei.

Kiitos kysymyksestäsi. Olet lähtenyt pohtimaan parisuhteesi toimivuutta ja omaa tyytyväisyyttäsi parisuhteen seksiin.

Kukaan ulkopuolinen ei voi määritellä suhteen toimivuutta sen perusteella minkä verran ja minkälaista seksiä suhteessa on. Sen määrittelevät suhteen osapuolet. Sinä olet pahoillasi seksin vähenemisestä suhteessanne ja poikaystäväsi itsetyydytys seksin sijaan loukkaa sinua.  Se on riittävä syy lähteä yhdessä keskustellen pohtimaan sitä, mitä haluatte suhteeltanne.  Kavereiden suhteisiin ei teidän suhdetta kuitenkaan kannata verrata. Jokainen suhde on omanlaisensa.

Jo parin vuoden seurustelun jälkeen seksi ja seksuaalisuus voi muuttua,  se on tavallista. Monesti voi käydä niin, että kumppaneiden seksihalut voivat olla eritahtiset joko elämäntilanteesta tai henkilökohtaisesta erilaisuudesta johtuen. Aina, jos halukkuus seksiin eroaa kumppaneiden välillä kovasti, on syytä pysähtyä asiaa pohtimaan itsensä ja kumppanin näkökulmasta, mikäli se jompaakumpaa vaivaa tai harmittaa.

On tärkeää, että kerrot poikaystävällesi, miltä sinusta tuntuu. Kerro, että hänen sanomisensa runkkauksen tuntumisesta paremmalta kuin yhdyntä, loukkaa sinua. Poikaystäväsi pornon pariin pakeneminen voi olla hänelle totuttu ja helppo tapa. Se ei vaadi vastavuoroisuutta. On ymmärrettävää, että se helposti loukkaa sinua. Älä turhaan syytä itseäsi tai etsi vikaa itsestäsi, siitä ei ole kysymys.

Rohkaistu kertomaan poikaystävällesi, että kaipaat suhteenne alkuaikojen seksiä monella tapaa. Avoin keskustelu on lähtökohta muutokselle. Aina se ei ole helppoa, etenkään jos kumppani ei ole halukas asiasta keskustelemaan.

Usein asian pohtiminen ulkopuolisen ammattilaisen kanssa, joko yksin  tai pariskuntana, auttaa selkeyttämään omia toiveitaan ja tarpeitaan parisuhteessa.  Esim. Sexpoon on mahdollista soittaa neuvontapuhelimeen tai varata neuvonta-aika seksuaalineuvojalta tai seksuaaliterapeutilta.  Soita ja kysy lisää. Jos asut kauempana pääkaupunkiseudulta, neuvontaa on mahdollista saada myös Skypen kautta.

Suosittelen ehdottomasti, että rohkaistut hakemaan neuvoja ja apua parisuhteesi tilanteeseen.  Monesti jo asian pohtiminen ääneen jonkun ulkopuolisen kanssa vie muutosprosessia eteenpäin.

Vastaaja: Pia Tuovinen
Pysyvä linkki tähän kysymykseen

Olen 35 vuotias mies olen tapailut muutaman kuukauden .erästä naista ja näemme melkein joka päivä minusta on alkanut tun...tua hän ei ole vielä päässyt yli edellisestä suhteesta hän on kertonut ero oli hyvin riitainen ja muutenkin hän puhuu siitä välillä kun tapaamme ja muutenkin hän on ujo ja hiljainen nainen ja toinen asia on hän suuttui minulle kun jätin väliin hänen koti bileet ja olen ajatellut hyvittää asian veimälä hänet syömään mutta minua vaivaa hänen edellinen suhteensa onko järkevää ottaa asian esille joskus sopivasa paikassa

Hei.

Kiitos kysymyksestäsi. Kerroit, että olette seurustelleet muutaman kuukauden ja tapaatte melkein joka päivä. Pohdit tapaamasi naisen edellistä seurustelusuhdetta, joka oli päättynyt riitaisesti.

Asiaan voi vaikuttaa, kuinka kauan aikaa on edellisen suhteen päättymisestä ja onko kumppanisi käynyt läpi eroprosessia. Jokaisen eroprosessi on yksilöllinen ja voi viedä paljonkin aikaa. Edellisessä suhteessa on ollut asioita jotka nousevat pintaan, jolloin seurustelukumppanisi puhuu niistä. Kerroit jättäneesi väliin hänen kotibileet, siihen sinulla on omat syysi, ja siitä seurannut riita kannattaa käsitellä ja purkaa yhdessä.

Kannattaa keskustella asioista, jotka painavat mieltä. Avoimuus suhteessa on tärkeää. Suhteenne ei voi kasvaa, jos sen sisällä on paljon edellisen suhteen varjoja.  Jos mahdollista, niin voisin suositella ammatillista kuulijaa/auttajaa. Asian puheeksi ottaminen on tärkeää, kerro kumppanillesi, että olet huolissasi tilanteesta.

Rauhallisia keskusteluhetkiä.

 

Vastaaja: Liisa Kesonen

Vastaaja: Liisa Kesonen
Pysyvä linkki tähän kysymykseen

Hei. Ongelmani on seuraava. Olen 39 v. mies ja seurustellut runsaat 2 kk 31-vuotiaan naisen kanssa. Olemme todella rakas...tuneita toisiimme, meillä on valtavan voimakas fyysinen läheisyys ja myös ymmärrämme toisiamme persoonina, koemme olevamme todellisia sielunkumppaneita. Pidän häntä myös seksuaalisesti erittäin puoleensavetävänä. Seksiämme kuitenkin haittaa se, että meillä on erilaiset mieltymykset, vaikka harrastammekin kaikin tavoin melko normaalia perusseksiä. Minulle on tärkeää olla yhdynnässä aktiivinen osapuoli, ja nautin eniten lähestyssaarnaajasta tai sen muunnelmista, lisäksi tyttöystäväni antama suu- tai käsiseksi on nautinnollista. Hän kuitenkin kokee yhdyntämme yksipuoliseksi ja haluaa olla itse aktiivinen, olla päällä eri tavoin, vaihtaa asentoa usein, jne. tai tuntee jäävänsä paitsi. Jostain syystä tämä ei kiihota minua. Minulla on selvästi vaikeampaa saada kalu kovaksi tällä tavoin. Se on hänestä turhauttavaa. Lisäksi hänelle yhdynnässä saatu orgasmi on todella tärkeää, ja hän tietää täsmälleen miten sen pystyy saamaan (olemalla itse liikeessä ja aktiivinen). Hän myös kokee, että voimakkaasti kiihotuttuaan kaiken täytyy "mennä keskeytyksettä" ja saumattomasti, esim. kondomin laittaminen, mikä tahansa pienikin häiriötekijä, kuten erektion heikkeneminen, saa hänet täysin turhautumaan ja menettämään makunsa pitkäksi aikaa ja seksi loppuu siihen. Ymmärrätte varmaan, että tämän jälkeen omatkin paineeni ovat aika kovat, ja mieltäni ahdistaa, että mitä jos taas käy näin? Olemme puhuneet asiasta, mutta keskustelu oli ainakin minulle traumaattinen ja surullinen. Tunsin itseni epäonnistuneeksi. Koen, että olen liian "konservatiivinen" verrattuna häneen, vaikka en koekaan pelkääväni hänen haluaan tai voimakasta tahtoaan. Hänen kiihottumisensa on salamannopeaa, minun taas vaatii pidempää hellyyttä ja turvallisuuden tunnetta. Hän tosin on vannonut, että rakkaus minuun menee seksinkin edelle (vaikka seksi on hänelle ERITTÄIN tärkeää). Tuntuu vaikealta hyväksyä, että rakastamme toisiamme näin suuresti, mutta seksi ei vain tyydytä meitä. Paineet ovat jo nyt aika tuhoisia ja varjostavat mieltäni. Voiko tällaisesta seksuaalisesta yhteensopimattomudesta päästä pois? ja miten? Vai onko meidän pakko hyväksyä se että tällä sektorilla emme voi koskaan kohdata?

Hei.

Kiitos kysymyksestäsi. Kuulostaa siltä, että kohtaatte kumppanisi kanssa monella tasolla, ja että teillä on intohimoinen sekä suhteellisen uusi suhde. Hienoa, että olette pystyneet avaamaan keskustelun aiheesta ja tiedostatte, mistä eri reaktiot ja odotukset johtuvat.

Mainitset, että teillä on valtava fyysinen läheisyys. Haluatte varmasti toisianne hyvin paljon, mutta molempien suorituspaineet ja odotukset kuulostavat korkeilta. Seksuaalista ilmaisua on myös ilman yhdyntää, kehottaisin teitä hieman hidastamaan tilanteita ja keskittymään esimerkiksi rakentamaan luottamuksen ja halun ilmapiiriä koskettamalla, katsomalla ja puhumalla.

Tilannetta voisi helpottaa myös ammattiauttajan kuten seksuaaliterapeutin kanssa puhuminen. Rakkauden ja intohimon löytäminen on hieno ja arvokas asia, ja olette saaneet jo keskustelun hyvin alkuun, joten kehotan teitä jatkamaan keskustelua ammattiauttajan kanssa. Löydät seksuaaliterapeuttien yhteystietoja esimerkiksi Sexpon sivuilta.

Hyvää kevään jatkoa!

Vastaaja: Ulla Nyström
Pysyvä linkki tähän kysymykseen

Hei! Olen 62 vuotias suomalainen mies ja tehnyt . Olin 25 vuotta naimisissa ja minulla on ihanat lapset omillaan. Erosin... vaimostani 6,5 vuotta sitten, koska puritaaninen liitto oli mielestäni lopulta huono. Tapaili sitten paria naista, kunnes löysin netin kautta oikein ihanan ja kivan naisen. Häntä oli ex-mies kohdellut kaltoin ja pettänytkin. Nyt olemme asuneet yhteisessä asunnossa 3 vuotta ja meillä on ollut hyvää antoisaa elämää. Seksi on meillä aina hyvää, ei moittimista. Mutta ilmeisesti olen huomattavasti ja todistetusti seksuaalisempi ja pornompi kuin rakas puolisoni. Minulla on ollut tapana runkkailla kotona yksin ollessani ja katsella netissä 40-60v nude mature-sivuja, lähinnä kuvia. Lisäksi kävin hyvin harvakseltaan Match.comissa katsomassa ns. oikeita naishenkilöitä profiileineen. En kuitenkaan ole maksanut ko senssisivujen maksua koskaan, koska en kuitenkaan halua treffejä. Mutta siellä pikku flirtistäkin ilman omaa maksullista profiiliakin sain jonkunlaista kipinää. Puolisoni toki on huomannut vierailuni ko sivuilla, vaikka olen häveliäisyyttäni salannut ne häneltä. Puoliso on 3 vuoden aikana ainakin 3 kertaa ottanut kovin raskaasti nämä ikävät toimeni netissä! Onkin näistä palaveerattu suht rakentavasti ja kerran jopa terapeutin istunnossa käyty keskustelemassa. Olen itsekkin ollut kovin masentunut näistä ja itsesyytöksin. Paljon olen asiantilaa päässäni pohtinut, että missä mättää - ja voisiko terapia olla tarpeen ja missä mielessä!? En vain millään pääse siitä hyvin yksinkertaisesta ajatuksestani, että minua vaan panettaa josta tulee mielihaluja tuollaiseen. En kuitenkaan missään nimessä halua pettää nykyistä ihanaa puolisoani, joka raukka stressaantuu ihan valtavasti näistä! Puoliso kokee, että petän häntä niin kuin hänen ex:kin teki. Mikä neuvoksi minulle, joka haluan seksiä melkein joka/toinen päivä ja puolisoni jaksaa vain n. kerran viikossa. Mitä me teemme nyt!?
Hei.Kiitos kysymyksestäsi. Kuvaat avoimesti ja reilusti kokemustasi sekä huoliasi. Kuulostaa, että olet sinut halujesi kanssa tietäen, mistä pidät ja minkä verran. Puolisollasi on taas pelkoja johtuen ymmärrettävästi edellisen suhteen tapahtumista. Teillä on kertomasi perusteella erilaiset halujen määrät. Itse saat tyydytettyä halujasi ilmeisen hyvin ja määrä riittää myös puolisolle. Sinun tapasi tyydyttää haluja itseksesi ei ole puolisosi mielestä hyväksyttävää.*

Kerroit teidän käyneen kerran terapeutin istunnossa keskustelemassa. Jos siitä oli apua tilanteeseen, niin sinne voisi mennä uudelleenkin. Teidän olisi hyvä keskustella suhteestanne, luottamuksesta, haluista ja niiden toteuttamisesta ja siitä missä teillä kulkee pettämisen raja. Seksuaaliterapeutin istunto voi olla hyvä keino saada näkökulmia ja käydä selkeyttävää keskustelua kertomistasi tunteista ja teemoista.

Ihmisillä on erilaisia ja eri kokoisia haluja ja tarpeita, jotka on hyvä saada tyydytetyksi elääkseen hyvää ja antoisaa elämää. Hienointa olisi elää parisuhteessa, jossa molemmilla olisi samanlaiset tarpeet ja niiden määrät. Tämä on kuitenkin hyvin harvinaista ja onnekkaita ovat, ne joilla asiat näin ovat. Siksipä käymme keskusteluita ja teemme kompromissejä antaen toisillemme tilaa saada tarpeet tyydytetyiksi. Pääasia, että niistä puhutaan ja ne tuodaan eläviksi arjessamme toinen toisillemme, jolloin niihin tulee myös vastattua.

Tässä linkki Sexpon terapiapalveluihin.

 

Vastaaja: Jukka Aho
Pysyvä linkki tähän kysymykseen

olen 42v mies ollaan naimisissa mutta ei oo ehkäysyä käytössä muuta kun se että otan ulos ennen kun laukeen,mutta nyt ky...synkin että onko tuosta tavasta minulle esim haittaa kun ei voi rennosti työnellä loppuun asti kannattaisko kuitenkin olla kondoomin kanssa yhdynnässä vaimoni kanssa. ps odotan vastausta.

Hei.

Kiitos kysymyksestäsi. Kyllä olen sinun kanssasi samaa mieltä, että ehkäisyn käyttö toisi rakasteluun rentoutta. Jatkuva tarkkailu ja tilanteen hallinta saattaa aiheuttaa stressiä ja voi näin ollen laukaista haluttomuutta, erektio-ongelmia tai muita toiminnallisia häiriöitä. Tiesithän myös sen, että tämä teidän käyttämänne ehkäisykeino ei ole suinkaan takuuvarma, koska miehen luontainen liukastevoide, eli ns. touhutipat saattavat sisältää siittiöitä. Eli raskauden mahdollisuus on olemassa. Neuvoisin miettimään ehkäisyä yhdessä kumppanin kanssa, koska asiahan on yhteinen päätös ja vastuu.

Vastaaja: Anne Lähdesmäki
Pysyvä linkki tähän kysymykseen

Hei! Olen 20-vuotias tyttö, joka luulee/luuli olevansa bi. Olen nyt seurustellut toisen tytön kanssa 4 kuukautta ja aluk...si kaikki oli ihanaa, olin ihastunut jne. Mutta nyt en enää tiedä mitään mistään. Tämä alkoi ehkä noin kuukausi pari sitten. Me asutaan samassa rakennuksessa, käydään samoilla luennoilla, jutellaan joka päivä whatsappissa ja nähdään lähes päivittäin. Aluksi olin asian kanssa ihan okei, ei mitään, kyllä omaa tyttöystävää piti nähdä. Mutta olen omaa rauhaa rakastava ihminen ja pian jatkuvat vierailut alkoivat ahdistaa. Yritin vihjata kerran nätisti, että väsyttää jne, mutta hän olikin jo oveni takana. Seuraavalla kerralla sanoin suoraan, mutta tiedän, että hän alkaa murjottaa, koska kuulemma "ei olla nähtyy pitkään aikaan" ja enkö mä kaipaa sitä, koska sillä on hirveä ikävä. Tämän lisäksi läheisyys on alkanut tuntua epämukavalta ja suudelmat ja koskettelu eivät kiihota. Jokainen suudelma tuntuu teeskentelyltä minun osaltani, koska musta tuntuu, ettei mulla ole enää romanttisia tunteita häntä kohtaan. Keskustelin asiasta erään tuttuni kanssa ja keskustelun aikana tajusin itsestäni pari asiaa, mutten tiedä mikä niistä pitää paikkaansa. Joko olen sitoutumiskammoinen, koska rakkaudentunnustus alkoi pelottaa, enkä pysty ajattelemaan tulevaisuutta yhdessä, tai sitten en vain ole valmis vakavaan parisuhteeseen. Kyseessä on kuitenkin ensimmäinen suhteeni. On myös mahdollista, etten sittenkään pidä tytöistä, koska en enää pysty ajattelemaan tytön kanssa olemista sillä tavoin. Toisaalta taas miehetkään eivät herätä minussa paljoa tunteita. Voi toki olla, etten ole vain törmännyt vielä 'siihen oikeaan'. Tuttuni kuitenkin ehdotti, että jättäisin tyttöystäväni vähitellen. Muutan pian pois, joten näemme yhä harvemmin, ja tuttuni mukaan suuhde saattaa vain unohtua. Musta vain tuntuu, ettei se mene näin ja sehän tässä pelottaakin. Mun on oltava se, joka sanoo ne sanat. Mun tyttöystävä tuntuu omien sanojensa mukaan olevan hyvin ihastunut ja se ahdistaa entistä enemmän, koska tää tulee sattumaan kumpaakin. Kysymys kuitenkin on, että jätänkö hänet nyt vai vasta myöhemmin. Nyt ei olisi hyvä, koska me nähdään jatkuvasti ihan tahtomattakin ja pääsykokeetkin on tulossa, joten siinä saattaisi mennä opiskelumotivaatio. Jos taas myöhemmin, joutuisin teeskentelemään helposti yli kuukauden eikä se tunnu oikealta. Joka hetki tuntuu siltä, että mä haluan pois enkä mä halua koskea, koska ei ole helppoa yrittää olla ihastuneen oloinen silloin kun ei pidä toista muuta kuin kaverinaan. Toisaalta taas mietin, pitäiskö mun yrittää löytää se tunne uudelleen, pysyä tässä suhteessa. Ehkä mä vaan hätiköin ja kadun sitten myöhemmin? Toisaalta taas mun mieli selkeni paljon, kun tein päätöksen, että jätän tyttöystäväni jonain päivänä. Mieltäni sekoittaa kuitenkin se, että vieläkin saatan tuntea pientä mustasukkaisuutta, jos hän viettää aikaa jonkun toisen kanssa eikä huomioi minua niin kuin yleensä. Ei mun pitäisi tällaisia itsekkäitä tunteita tuntea, kun mähän se tässä olen, joka suunnittelee eroa. Onko jättäminen siis järkevää vai pitäiskö mun odottaa? Mulla on kuitenkin tässä rakastava tyttöystävä ja mun tulevaisuus olis turvattu sillä, ettei tarvis olla yksin. Sitähän mä olin aina halunnut. Mutta nyt kun mulla on joku niin haluan pois, olla taas sinkku ja tehdä mitä tahdon. Joten jos jätän hänet, pitäisikö olla järkevä ja odottaa vai kuunnella tunteitani ja lopettaa tämä nyt?

Hei.

Kiitos kysymyksestäsi. Kysyt pitäisikö sinun jättää tyttöystäväsi vai ei, ja pitäisikö se tehdä nyt vai myöhemmin. Pohdit asiaa syvällisesti ja hyvin monesta eri näkökulmasta. Suhteesi tuntuu olevan sinulle tärkeä asia ja haluat toimia oikein.

Suhteen päättäminen on aina vaikeaa ja pelottavaa. Niin kuin kirjoitit, se yleensä sattuu kumpaakin. Ja toisaalta, kun suhteessa ei ole hyvä olla, se tuntuu raskaalta, vaikka samalla tuokin turvallisuudentuntua. Erilaiset tunteet kuuluvat elämään ja ihmissuhteisiin, eivätkä ne aina seuraa järjen logiikkaa. Voit siis aivan hyvin olla mustasukkainen, vaikka suunnitteletkin eroa.

Ihminen muuttuu ja kasvaa koko ikänsä, samoin kokemus omasta itsestä ja seksuaalisuudesta. Erilaiset tilanteet, elämänvaiheet ja ihmiset saavat meistä esiin erilaisia puolia. Se, että ei näe tulevaisuutta juuri tietyn ihmisen kanssa ei vielä ole merkki siitä, etteikö voisi ikinä sitoutua parisuhteeseen. Samoin se, että seksi ei juuri nyt kiinnosta, ei kerro vielä suuntautumisestasi.

Kysyt, pitäisikö sinun jättää tyttöystäväsi nyt vai myöhemmin, vai olisiko eroaminen hätiköityä. En voi päättää puolestasi, mitä sinun kannattaisi tehdä. Voisit ehkä miettiä, miten suhteenne tulisi muuttua, että voisit jatkaa sitä: minkä asioiden pitäisi olla toisin, ja miten niiden pitäisi olla. Entä voisivatko nämä asiat toteutua teidän suhteessanne? Voit miettiä myös, mitä suhde sinulle nyt antaa ja mitä se sinulta vie, eli miettiä hyviä ja huonoja puolia.

Kirjoititkin, että et ole halunnut olla yksin, mutta toisaalta liika yhdessäolo tuntuu ahdistavalta ja tukahduttavalta. Toisen tapaaminen jatkuvasti suhteen päättymisen jälkeen voi varmasti olla raskasta, mutta myös epätyydyttävässä suhteessa roikkuminen vie paljon energiaa ja keskittymiskykyä. Vain sinä voit päättää, mitä sinun pitää tehdä.

Voimia pohdintoihin ja pääsykokeisiin ja hyvää kevättä!

Vastaaja: Emma Dufva
Pysyvä linkki tähän kysymykseen

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 20