Seksuaalisuuden monimuotoisuus

Olen 23-vuotias tyttö ja aloimme poikaystäväni kanssa seurustella 5 kk sitten. Suhteemme on hyvä ja rakastamme toisiamme.... Olen harrastanut aiemmin seksiä kahden eri miehen kanssa, mutta vasta poikaystäväni kanssa olen alkanut nauttia siitä. Tykkään kuitenkin katsella kaupungilla naiten rintoja ja takapuolta, vaikken siitä kiihotukaan. Lisäksi kiihotun esim. eroottisista naisten kuvista. Pari vuotta sitten minulla oli todella läheinen naisystävä, mietin jopa oliko se muutakin kuin ystävyyttä. Halailimme paljon, mutta sen pidemmälle emme menneet. Ajattelin häntä ystävänä, sielunveljenä, mutta kerran kuitenkin kiihotuin hänen läheisyydestään ja halusin suudella häntä. En kuitenkaan tehnyt mitään, mutta ystävyytemme alkoi ahdistaa ja välimme viilenivät. Jo poikaystäväni kädestä pitäminen kiihottaa minua, mutta hänen katselemisensa ei. Onko tämä normaalia? Yhdynnässä en saa orgasmia, mutta poikaystäväni käsien avulla kyllä. Poikaystäväni nauttii suuseksistä molemminpuolin, mutta minä vain silloin kun hän antaa sitä minulle. Välillä mietin olenko lesbo? Vaikka elämänkumppaniksi olen aina kuvitellut miestä.

Todennäköisesti olet bi-seksuaali, kuten suurin osa ihmisistä. Bi-seksuaalisuus ei kuitenkaan tarkoita, että välttämättä koskaan harrastaisi seksiä saman tai vastakkaisen sukupuolen edustajan kanssa, vaan se saattaa ilmetä pelkkinä fantasioina. Usein heterosuhteessa elävä bi-seksuaali fantasioi omasta sukupuolestaan ja vastaavasti homosuhteessa elävä vastakkaisesta sukupuolesta. Tämä on normaalia, eikä johda yleensä mihinkään, paitsi nautinnolliseen sooloseksiin. Vain n.40% kaikista naisista on saanut yhdynnässä orgasmin, joten et ole lainkaan poikkeuksellinen tässäkään suhteessa. Ilmeisesti sinua on jäänyt mietityttämään, mitä olisi tapahtunut, jos olisit suudellut sielunveljeäsi. Ajatus on kuitenkin turhaa jossittelua, sillä nyt seurustelet rakastamasi ihmisen kanssa ja nautit seksistä hänen kanssaan. Tulevasta elämänkumppanista kuvitellaan etukäteen kaikenlaista. Usein todellisuus on tarua ja kuvitelmaa ihmeellisempää. Saatamme kuitenkin tapella omia positiivisiakin tunteitamme vastaan, jos todellisuus on ristiriidassa muodostamamme fantasian kanssa. Mari Koivunen, Sexpo säätiö

Julkaistu: 8.6.2004
Pysyvä linkki tähän kysymykseen

moro?olen kai bi, voinko kuitenkin perustaa perheen naisen kanssa? Kuulin joltakulta ettei suhde oikein toimi bi-suhteel...la. Onko tämä totta? Haluan kovasti perheen jossa ainakin 3 lasta ja vaimo? olen liian aikaisin ajattelemassa tulevaisuutta? olen 14-wee.

Perheen perustaminen on todella hieman aikaista, jos olet 14-vuotias. Yleensä perhe perustetaan pidemmälle parisuhteelle – oli se sitten miehen tai naisen kanssa. Bi-seksuaalisuus ei tarkoita sekä miesten että naisten kanssa yhtäaikaista seurustelua, eikä sen siten pitäisi vaikuttaa parisuhteeseen tai perhe-elämään. Bi-seksuaalinen henkilö saattaa rakastua joko naiseen tai mieheen, mutta kukaan ei voi päättää kehen rakastuu ja kehen ei. On hyvin tavallista, että 14-vuotiaana etsitään omaa identiteettiä myös seksuaalisuuden suhteen ja ollaan ihastuneita sekä poikiin että tyttöihin. Teini-ikä on kokeilun, itsensä etsimisen, hukkaamisen ja löytämisen aikaa – nauti siitä! Mari Koivunen, Sexpo säätiö

Julkaistu: 9.3.2004
Pysyvä linkki tähän kysymykseen

14-vuotias poika kyselee, että onko outoa, jos kuvittelee seksiä toisen pojan kanssa? Itse hän tuntee itsensä heteroksi ...ja jonkin verran bi-seksuaaliksi, mutta ei homoksi.

On ihan luonnollista murrosiässä ja sen jälkeenkin kuvitella millaista olisi kosketella samaa sukupuolta olevan ihmisen kanssa toisiaan ja vaikka rakastellakin. Se ei tee kenestäkään homoseksuaalia. Tutustuttaessa omaan seksuaalisuuteen sekä selvennettäessä seksuaalista identiteettiä tarvitaan erilaisia pohdintoja, ajatusleikkejä ja fantasioita, jotta ihminen tulee tietoisemmaksi omasta itsestään ja seksuaalisuudestaan. Joskus tunteiden, ajatusten ja erilaisten tilanteiden fantasiointi riittää, jotta saa tietää onko jokin tietty juttu itselle merkityksellinen ja sopiva, toisinaan jotakin täytyy kokeilla, jotta selviää onko se oma juttu. Voit ihan rauhassa katsella muita poikia ja antaa tunteidesi ja mielikuviesi lentää. Eniten ahdistusta aiheuttaa se, että torjuu jonkin voimakkaan tunteen tai ajatuksen, joten hermostuneisuuttasi voi vähentää se ettet pyri heti pois tilanteesta, joka muistuttaa Sinua homoseksuaalisuudesta. Monet ikäisesi tytöt ja pojat miettivät samoja asioita kuin Sinä ja käyvät läpi samaa prosessia. Voit sopivalla hetkellä keskustella joidenkin hyvien ystäviesi kanssa homoudesta ja siitä miten he kokevat asian.
Maria Mattsson, Sexpo

Julkaistu: 18.6.2003
Pysyvä linkki tähän kysymykseen

Olen hiukan vanhemmassa keski-iässä oleva transeksuaali (tai ainakin pidän itseäni transseksuaalina) ja pienin askelin e...tenemässä kohti fyysistä naiseuttani. Olen näihin päiviin asti pitänyt itseäni sisäisen sukupuoli-identiteettini pohjalta katsottuna lesbona. Minua hämmentää nyt se, että mitä enemmän annan sisäiselle naiseudelleni valtaa niin sitä enemmän huomaan ajattelevani myös miehiä seksuaalisella mielenkiinnolla. Olenko minä vain "tärähtänyt" vai mistäköhän on oikein kysymys? Se vain, että ei ole rintoja eikä naisen sukupuolielimiä, niin tuntuu aika rankalta ajatella miehiäkin. Varsinkin kun en halua sitä yhtä värkkiä "sinne", miehen ainoaan reikään. Olen selviytynyt hienosti läpi transtutkimusten esivaiheesta. Toivon, että selviydyn kunnialla myös jatkosta. Eli, että pääsen hormonihoidoille ja leikkauksiin myöhemmin. Rakkaus naisiin tuntuu luonnolliselta, kun vielä on miehen eväät, mutta kuitenkin sisäisen naisen näkökulmasta myös miehet kiinnostavat. Ei ole vain eväitä miehiseen rakkauteen. Masentaa, kun en ole selvillä, missä olen menossa. Kuitenkin koen sisäisesti olevani naisellinen nainen ja viihdyn hameissa ja kauniissa hepeneissä. Toivon, että ratkaisu löytyy sukupuolenkorjauksesta. Taidan olla bi-seksuaali??

Hyvä Lonesome Lady in Beatiful clothes, toivot asian, jota pohdit löytyvän sukupuolenkorjauksesta. Sukupuolenkorjausprosessi on pitkä, sekä fyysinen että psyykkinen, vaikkakin vaikuttaa, että olet psyykkisessä prosessissa jo aika pitkällä. Uskon, että lähin ja nopein ratkaisu löytyy siitä, että kun lopetat määrittelemisen. Ollakko homo, hetero, bi vai eikö olla? Tärkeintä on kai se, että mitä tahansa tunnetkin seksuaalisesti, on se osa Sinua. Seksuaalinen orientaatio ei ole aina pysyvä ominaisuus ihmisessä, vaan se muuttuu ja kehittyy elämän mittaan. Kaikki ihmiset eivät vain halua sitä uskoa, vaan elävät niin kuin ”pitää”, usein hetero-orientoituneena. Kohdallasi on kysymys myös oman ruumiin muuttamisesta, niin mielestäni on aika luonnollista, että myös mielen tasolla (esim. seksuaalinen orientaatio) tapahtuu muutoksia tai jonkinlaisia seuraamuksia asiasta. Tilanteen ristiriitaisuus vaikuttaa myös sangen inhimilliseltä ja normaalilta. Heittäydy rohkeasti nauttimaan naiseudestasi sen seksuaalisen ja eroottisen kiinnostuksen mukaisesti, mikä Sinulla nyt on. Nauttia voi myös fantasioiden tasolla, kaiken ei tarvitse mennä käytännön tasolle asti, jos et niin halua tai vielä uskalla. Seksiä kannattaa ajatella laaja-alaisemmin kuin ”värkin työntämisenä reikään”, tapahtui se minkälaisessa suhteessa tahansa. Seksi on kaikenlaista eroottista värinää henkisestä koskettamisesta fyysiseen koskettamiseen, toivon mukaan mahdollisimman mielihyvän täyteistä, joista yksi tapa on orgasmin saaminen yksin tai yhdessä. Setan (Seksuaalinen tasavertaisuus ry.) Transtukipiste Helsingissä on paikka, josta saat aiheesta lisää tietoa ja voit tavata vertaisryhmässä saman tyyppisessä tilanteessa olevia ihmisiä.
Heidi Valasti, Sexpo

Julkaistu: 5.5.2003
Pysyvä linkki tähän kysymykseen

Olen kuullut monta kertaa BI-sanan ja olen jo muutaman vuoden ajan ihmetellyt, mikä se oikein on. Jossain kuulin, että s...e on ihminen, joka pitää kummastakin sukupuolesta? Onko tämä totta?

Bi-seksuaalinen ihminen suuntaa eroottisen mielenkiinnon (ajatukset, tunteet ja toiminta) molempiin sukupuoliin. Seta ry:n (Seksuaalinen tasavertaisuus) kotisivuilla on kerrottu eri seksuaalisista suuntautumisista. Kannattaa tutustua.
Heidi Valasti, Sexpo

Julkaistu: 28.4.2003
Pysyvä linkki tähän kysymykseen

Olemme melkein 50-vuotiaita naisia ja todella rakastuneet toisiimme yli 15 vuotta kestäneen läheisen ystävyytemme huipen...tumana, kuten asian itse koemme. Suhteemme syveni rakkaussuhteeksi vajaa vuosi sitten ja on sen jälkeen tiivistynyt ja vakavoitunut koko ajan. Viime aikoina olemme enenevässä määrin alkaneet puhua yhdessä elämisestä. Olemme molemmat useamman lapsen äitejä ja eroamassa avioliitoistamme. Olemme analysoineet tilannettamme puhki ja tarkastelleet kaikilta kanteilta. Olemme varmoja, että haluamme elää täysillä tämän tunteen, jonka uskomme kestävän loppuelämäm-me. Suurin este suhteemme julkistamiselle on epävarmuus siitä, miten lapsemme mahtavat reagoida asiaan. Nuorimmaisemme ovat 13 ja 14 vuotiaat ja lähinnä heidän reaktionsa arveluttavat. Vanhimmat lapset ovat jo täysi-ikäisiä ja uskomme heidän ymmärtävän, että emme ole ihmisinä muuttuneet mitenkään tai ainakaan huonompaan suuntaan, vaikka entistä vähemmän muistutammekin satujen äitimyyttejä. Haluaisimme tietää, voiko suhteemme esilletulo jotenkin vahingoittaa nuorimpia lapsiamme?

Kuvaat kauniisti suuria, myönteisiä välittämisen tunteita, joita teillä on toisianne ja lapsianne kohtaan. Nämä tunteet antavat taatusti teille molemmille voimaa kestää kritiikkiä, väheksyntää, ennakkoluuloja, väärinkäsityksiä ym., joita helposti syntyy ympäristössä kuvaamassanne tilanteessa. Olette kuitenkin erityisesti huolissanne nuorimpien lapsienne reaktioista. Heidän reaktionsa ovat paljolti riippuvaisia siitä, millaisia nuoria he ovat persoonallisesti: mikä on heidän yksilöllinen kykynsä sietää muutoksia?, mikä on kyky ratkaista omia sisäisiä ristiriitatilanteita ja puhua niistä?, mitkä ovat heidän kykynsä ilmaista tunteitaan ja mahdollisuudet tulla hyväksytyksi teidän aikuisten taholta kaikkine tunteineen?, mikä on näiden lasten suhde toisiinsa, ovatko he sisaruksia vai tulevia ”puolisisaruksia”, mitä sukupuolta he ovat? Tilanteessa, jossa kahden perheen nuoret tytöt ja pojat yhdistetään uudeksi perheeksi, saattaa olla nuorten kannalta haastava. He ovat heränneet omaan seksuaalisuuteensa ja sen voimaan ja vieras, toisen sukupuolen edustaja samassa taloudessa, voi aiheuttaa hämmennystä (olettaen, että nuori on heteroseksuaalisesti orientoitunut). Nuoret yleensä suhtautuvat murrosiän ”pahimmissa vaiheissa” asioihin melko mustavalkoisesti, oli kyseessä mikä asia tahansa. Mutta kuohujen helpotettua nuoret ovat sangen liberaaleja, erilaisuutta ja ennen kaikkea rehellisyyttä arvostavia. Lapset ja nuoret saavat rehellisyyden ja onnellisuuden mallin vanhemmiltaan, joten tästä voinee päätellä, mikä on nuorille yleensä hyväksi.
Yllättävien tietojen esiintulo on usein shokki kuulijalle, joka suotakoon kullekin, se osa inhimillistä elämää. Shokin jälkeen tulee vaihe, jolloin asia saa perspektiiviä ja näkökannat laajenevat ja tämän jälkeen asiasta tulee normaali osa arkea. Suhteenne julkistamista nuorille saattaa helpottaa se, että he oppivat tuntemaan teidät molemmat naiset hyvin ja osoitatte aina vain enemmän välittämistänne toinen toisillenne lastenne läsnäollessa. Keskustelkaa yhdessä homoseksuaalisuudesta, seksuaalisesta mielihyvästä, rakkauden monimuotoisuudesta, välittämisestä, onnellisuudesta, ympäristön oletuksista, paineista ym. Olkaa kontaktissa lapsiinne rehellisesti, rehellisyys, sen synnyttämät tunteet toisessa ja toisessa syntyvien tunteiden vastaanottaminen, ei useinkaan vahingoita ketään.
Seta ry:ssä (Seksuaalinen tasavertaisuus) on erilaisia ryhmiä homo- ym. suhteissa eläville ihmisille ja heidän läheisilleen. Soittamalla puh. 09- 68125820, saatte niistä lisätietoja.
Heidi Valasti, Sexpo

Julkaistu: 14.4.2003
Pysyvä linkki tähän kysymykseen

Olen 27-v. Mies ja luonnehdin itseäni ristiinpukeutujaksi. Pidän siis naisten vaatteista ja kengistä ja ihailen muutenki...n kaikkea naiseuteen ja kauneuteen liittyvää. Kotona yksin ollessani tykkään pukeutua naiseksi ja harjoitella naisena olemista ja liikkumista. Ostin hiljattain jopa korkeakorkoiset piikkarit, joilla kävelemistä olen salaa opetellut. En ole kuitenkaan vielä meikannut itseäni tai hankkinut peruukkia, mutta unelmoin ulkona ihmisten joukossa liikkumisesta täydelliseksi naiseksi "naamioituneena". Sitä kutsutaan kai myös kaapista ulostulemiseksi. Kysyisinkin, missä menee ristiinpukeutumisen ja transvestisuuden raja? Entä onko ristiinpukeutujille olemassa keskutelupalstoja tms.?

Suosittelisin Sinua ottamaan yhteyttä Helsingin seudun Seta ry:n. Sieltä on mahdollista saada neuvoa ja henkilökohtaista keskustelua esim. seksuaaliseen identiteettiin liittyen. Identiteettiin liittyvistä asioista saa tietoa Transtukipisteestä, jonne voi soittaa numeroon 09- 681 258 40. Tarjolla on myös paljon erilaisia vertaistukiryhmiä.. Voit myös vierailla Setan www-sivuilla osoitteessa www.heseta.fi tai kirjoittaa sähköpostia osoitteeseen anita.lähde@heseta.fi . Palvelut ovat maksuttomia ja niitä saa myös nimettömä-nä.
Maria Mattsson, Sexpo,

Julkaistu: 2.4.2003
Pysyvä linkki tähän kysymykseen

1 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16