Suhteet ja seurustelu

Hei! Olen 31-vuotias mies. En ole koskaan seurustellut. Treffeillä olen käynyt viimeksi viitisen vuotta sitten. Seksi...kokemusta on vähän. Haluaisin saada seksuaalisia kokemuksia naisten kanssa, mutten oikein tiedä, miten toimia. Mielestäni (ja naispuolisen kaverini mielestä) minulla on ihan hyvillä kuvilla ja tekstillä varustettu tinder-profiili. Matchejä tulee sitä kautta aika vähän. Miten voisin kehittää taitojani tai omaa haluttavuuttani? Pelimiesoppaat perustuvat mielestäni liiaksi manipulaatioon. Liian tieteellinen kirjallisuus ei sekään ole minua varten. Naisten kanssa, viehättävienkin, kanssa olen tekemisissä asuinpaikkani (kommuuni) ja harrastusteni kautta. Pystyn käymään heidän kanssaan keskustelua, mutta samalla takaraivossani jyskyttää pakkomielteenomainen halu saada seksiä, käyttää tilanne siinä mielessä hyväkseni. Tunnen oloni siinä määrin estoiseksi, etten haluaisi tulla torjutuksi tuttujen tai puolituttujen taholta. Jos kysyisin jotain naista ulos, jonka kanssa tulen olemaan paljon tekemisissä, ja tämä kieltäytyisi, joutuisin kohtaamaan torjutuksi tulemisen häpeän yhä uudelleen. Lisäksi arvelen, että tämä muuttaisi olemiseni tai välimme tämän naisen kanssa oudon jännittyneiksi. Arvelen kaipaavani luettavaa, videoita tai foorumeita, joissa samankaltaisesta ongelmasta kärsineet miehet kertovat, kuinka ovat päässeet irti ongelmastaan. Tuleeko teille jotain mieleen? Kiitos :)

Hei.

Kiitos kysymyksestäsi. Oletkin jo hienosti pohdiskellut tätä asiaa eri näkökulmista. Ymmärrän, että halu löytää nainen tai naisia, joiden kanssa voisit päästä toteuttamaan seksuaalisuuttasi, on voimakas. Jostain syystä mieleeni tulee, että yritätkö mahdollisesti vähän liiankin kanssa? Usein parhaat asiat elämässä tapahtuvat odottamatta, jopa vähän vahingossa. Olisiko sinun mahdollista yrittää työntää nuo kertomasi pakkomielteenomaiset ajatuksesi seksihaluista taka-alalle ja olla ihan oma ihana itsesi? Katsoa, mitä silloin tapahtuu… Se, miten toinen ihminen kiinnostuu toisesta seksuaalisessa mielessä on herkkä ja monimutkainen tapahtumaketju, josta on mahdotonta tehdä esimerkiksi kaikenkattavaa teoriaa.

Ymmärrän myös sen, että sinulla on pelko tulla torjutuksi, mikäli pyytäisit jotakin tuttavaasi/ystävääsi ulos. Mietit, miten se voisi vaikuttaa sekä sinuun, että teidän väliseen tuttavuuteen/ystävyyteen jatkossa. Nämä ovat mielestäni ihan relevantteja pohdintoja ja kysymyksiä, joihin valitettavasti minulla ei kuitenkaan ole yksiselitteistä vastausta. Ajattelen kuitenkin niin, että joskus voi olla hyvä vähän heittäytyä, ottaa pieniä riskejäkin. Voisit ehkä antaa naiselle pieniä vihjeitä kiinnostuksestasi ja mikäli hän niihin vastaa sinun kannaltasi positiivisella mielellä, pyydä häntä rohkeasti kanssasi treffeille.

Suosittu bloggaaja Mark Manson on kirjoittanut tästä aiheesta blogissaan, voit lukea deittailuun liittyviä kirjoituksia täällä.

Minusta sinun olisi hyvä myös lähteä ulos totutusta elämänpiiristä, etsiä avoimin mielin uusia tuttavuuksia. Flirttiä elämään!

Toivon, että sait vastauksestani voimaannuttavia ajatuksia ja toivomiasi vinkkejä.

Vastaaja: Tiina Böhling-Salonen
Julkaistu: 27.11.2017
Pysyvä linkki tähän kysymykseen

Hei! Kirjoitin tänne jo aiemminkin, muistaakseni n. vuosi sitten. Ongelmani on se että haluaisin päästä eroon omasta ...seksuaalisuudestani. Kun aiemmin kyselin olitte sitä mieltä ettei Suomessa ole mahdollista saada kemiallista kastraatiota, tai että siihen liittyvät sivuvaikutukset tekevät siitä todella huonon vaihtoehdon. Nyt elämäni on mennyt siihen pisteeseen etten pysty enää oikeastaan muuta kuin enenevissä määrin pohtimaan itsemurhaa. Elämäni on yhtä helvettiä, olen oppinut vihaamaan vaimoani joka kyllä auliisti kuuntelee, "ymmärtää" ja nyökyttelee ja mikään ei muutu. Samoin suhteeni lapseeni on tämän ongelmani takia ihan perseellään. Elämästäni on muodostunut pelkkää kärsimystä. Mitä minun pitäisi tehdä? Vaimoani koskee tietysti fyysinen koskemattomuus, kuten meitä kaikkia, mutta miksi minulla ei saa olla oikeutta toteuttaa omaa seksuaalisuuttani (ihan "normaalia" sellaista, mitä nyt ajoittainen pegging olisi mieleeni, mutta muuten ihan perus heteroilua) ja kokea olevani haluttu, ikinä? En todella tiedä mitä tehdä enää. En halua tällaisen asian takia erota tai riistää omaa henkeäni, mutta kun elämän täyttää turhautuminen, jatkuva pettyminen, eripura, ajattelun kapeutuminen ja kaikesta tästä paskasta seuraava yltyvä itseinho alkaa vaihtoehdot käydä vähiin, jopa kirurginen kastraatio alkaa houkuttaa.
Hei.

Kiitos kysymyksestäsi.

Kerroit viestissäsi, että ongelmasi on se, että haluaisit päästä eroon seksuaalisuudestasi. Mainitsit pohtivasi itsemurhaa, koet elämäsi kärsimyksenä, ja sinulla on vihan tunteita vaimoasi kohtaan ja siitä johtuvia ongelmia lastasi kohtaan. Et kuitenkaan haluisi erota tai kuolla.

Olet aikaisemmin kysynyt kemiallisesta kastraatiosta. Sitä käytetään Suomessa vähän, ja ensisijaisesti seksuaalirikollisten lääkehoitona rikosten uusimisen ehkäisemiseksi. Seksuaalista viettiä vähentävä lääkehoito ei kastroi ketään pysyvästi. Samankaltaiseen kysymykseen on vastattu aiemminkin, voit lukea sen täältä.

Kerroit toiveesi olla haluttu, saada heteroseksissä lisäksi peggingiä, johon vaimosi ei ymmärtääkseni ole halukas. Onko hän ollenkaan halukas seksiin? Harrastatko sooloseksiä? Oletko miettinyt, että kokeilisit miesten seksileluja? Yhtä lailla sinulla on oikeus toteuttaa omaa seksuaalisuuttasi, niin kuin on vaimollasi. Mitä muita parisuhteen ristiriitoja seksuaaliongelmanne takaa löytyy? Kerroit, että vaimosi kyllä kuuntelee ja ymmärtää toiveesi, muttei mikään suhteessanne muutu. Pystyykö vaimosi kertomaan sinulle omista toiveistaan ja ajatuksistaan?

Kysyit mitä sinun pitäisi tehdä. Ymmärsin kirjoittamastasi, että olisit valmis hakemaan apua tilanteeseesi. Kannustan sinua tarvittaessa ottamaan yhteyttä lääkäriin, kenen kanssa voit keskustella tästä lääkehoito asiasta. Itsemurha-ajatuksien kanssa ei pidä jäädä yksin. Apua voi hakea kriisikeskuksesta, jos paikkakunnallasi on sellainen, tai terveyskeskuksesta. Voit soittaa myös valtakunnalliseen kriisipuhelimeen tai Sexpon puhelinneuvontaan.

Jos sinun ja vaimosi seksuaalisissa mieltymyksissänne on vakavia ja suuria ristiriitoja, mielestäni teidän olisi hyvä käydä yhdessä seksuaali-/parisuhdeterapeutin vastaanotolla keskustelemassa laajemmin ongelmastanne. Siellä pystyisitte parhaimmillaan turvallisessa terapeuttisessa viitekehyksessä keskustelemaan parisuhteestanne, seksuaalisista erilaisista mieltymyksistänne, toiveistanne ja fantasioistanne. Onko teillä kummallakin halua muutokseen ja motivaatiota tehdä töitä sen eteen?
Vastaaja: Terhi Lätti
Julkaistu: 23.11.2017
Pysyvä linkki tähän kysymykseen

Hei, olen 30v nainen, mies muutaman vuoden nuorempi. Ongelmaksi on muodostunut miehen totaalinen haluttomuus minua ko...htaan. Toteaa, että olen kuin "sisko", liian "tärkeä" ja mitä muuta. Tuntee seksin vääränä kanssani eikä pysty tuntemaan kiihottuneisuutta minua kohtaan. Yhdessä olemme olleet 5v, tämä tilanne on ollut jo ainakin 3-4 vuotta. Ollaan puhuttu erosta paljon, mies ehdottanut taukoa, jos tunne menisi ohi. Itse en koe, että mies on tehnyt yhtään mitään ongelman ratkaisemiseksi, olen ainut jonka sen koskaan nostaa keskusteluun. Joten tauko/asumusero olisi mielestäni vaan turha ja miehen tapa toivoa jotain helppoa ratkaisua, jonka eteen hänen ei tarvitse tehdä mitään. Meillä on paljon rakkautta, joka päiväistä huomiointia, silittelyä, rapsutusta, pussailua. Läheisyys on. Isoin ongelma on mielestäni miehen terapeutti, joka joskus oli sanonut, että tuollaiselle ei vaan voi mitään. Mies uskoo tuohon kuin kallioon. Hänellä on (nyt jo loppunut) terapiasuhde ahdistuksen vuoksi. Mutta tuo (ei seksuaaliasioihin) erikoistunut ihminen on saanut mieheni uskomaan, että mitään ei voi vaan tehdä, terveisin asiantuntija. Terapeutti on hänelle kova auktoriteetti ja hän jotenkin tuskastuneen masentuneen päättäväisenä on sitä mieltä, että koska terapeutti näin totesi, niin meidän suhteen seksielämää ei vaan voi pelastaa. Huomaan, että osaan vastataan vaan kehoituksella "ota yhteyttä". Mutta toivoisin kuulevani, että onko yhtäkään täyssiraruksellista suhdetta pystytty korjaamaan koskaan? Onko se mahdollista? Miten? Olen luovuttamassa, ja jos vastaus on vaan yhteydenotto niin en ota yhteyttä, sen tiedän.

Hei.

Kiitos kysymyksestäsi.

Täyssisaruksellisia suhteita on korjattu niin pariterapiassa kuin sen ulkopuolellakin. Uuden tai vanhan himon herättämiseen niin suhteessa kuin pariterapiassa tarvitaan kaikkien osapuolten sitoutumista ja kiinnostusta. Pariterapia ei ole teiltäkään poissuljettu vaihtoehto, jos olisitte siitä yhdessä kiinnostuneita.

Kerroit, että yksipuolinen haluttomuus suhteessanne on jatkunut jo pitkään ja ymmärsin kirjoituksestasi, että toisin kuin miehesi, koet edelleen himoa häneen ja kaipaat seksiä läheisyyden lisäksi. Ymmärsin, ettet myöskään halua taukoa tai asumuseroa vaan joko halun palaamista suhteeseen tai eron.

Haluttomuuden ilmaantuminen pitkäaikaiseen suhteeseen on normaalia ja vaikuttavina tekijöinä voivat tällöin olla mm. hormonit, suorittaminen, mahdollinen liika läheisyys ja tottuminen kumppaniin. Lisäksi olemme yksilöitä seksin suhteen: kumppanin kanssa on hyvä selvittää olisiko jotakin, jota hän kaipaisi kiinnostuksensa heräämiseksi. On myös hyvä kuunnella sekä uskoa mitkä hänen syynsä haluttomuuteen ovat, ja mitä hän toivoo tehtävän. Kumppani on itse vastuussa antamistaan vastauksista.

Terapeutti ei määrittele suhdettanne. Et maininnut mikä alkuperäinen syy miehesi terapiasuhteeseen on ollut. Muunmuassa masennus ja masennuslääkkeet voivat vaikuttaa seksuaalisuuteen alentavasti. Terapeutista ja terapiasta huolimatta: suhteestaan sinuun vastaa miehesi itse. On myös hyvä pohtia oletko itse onnellinen suhteessasi ja määritellä se kuinka tärkeää sinulle seksi on osana parisuhdetta.

Asiaa voisi tuoda vielä kerran suhteessanne avoimesti keskustellen ja vanhoista luopuen esille, jonka jälkeen voi olla helpompi päätyä yhteiseen päätökseen siitä mitä teette.

Onnea ja rohkeutta päätöksiin!

Vastaaja: Tiina Lahti
Julkaistu: 22.11.2017
Pysyvä linkki tähän kysymykseen

Hei Olen kohta 18-vuotias poika, ja ensimmäisen seurustelusuhteeni kestoksi tyttöystäväni kanssa tulee keväällä 4 vuo...tta täyteen. Viimeisen puolentoista vuoden aikana olen yrittänyt ainakin omalta taholtani olemaan mahdollisimman avoin suhteessa, sillä olen huomannut kärsivällisen luonteeni johdosta tukahduttamaan tunteitani ja naamioitumaan "onnellisen" ja kompromissikykyisen kumppanin roolin taakse, vaikka kunnolla vituttaisi. Mieltestäni, jos aikoo jakaa toisen ihmisen kanssa elämänsä, tämän kanssa täytyisi pystyä keskustelemaan avoimesti kaikesta. Olen kuitenkin huomannut tiettyjen parisuhteemme asioiden olevan liian vaikeita tyttöystäväni käsiteltäväksi. Eräässä vaiheessa tyttöystäväni oli hyvin mustasukkainen naispuolisista kavereistani, joista muutama on ollut ihastunut minuun. Tämä johti siihen, että hän kysyi olenko itse kokenut vetoa kehenkään kavereistani, johon päätin vastata rehellisesti myönteisesti. Kerroin avoimesti olleni ihastunut suhteemme aikana useampaan tyttöön, mutta pitänyt itseni pidättyväisenä ja uskollisena. Vaikka pahoittelin, että en ollut ottanut asiaa aikaisemmin puheeksi, tämä on johtanut nyt siihen, että tyttöystäväni ei halua minun olevan minkäänlaisessa tekemisissä kenenkään k.o. ystävän kanssa (kyseessä olevat henkilöt ovat minulle myös pitkäaikaisia, tärkeitä YSTÄVIÄ elämässäni). Tilanne on hämmentävä ja ikävä. Koska ongelmana oli ilmeisesti, että en ollut alunperin kertonut kumppanilleni, että olin rakastunut olen nyt yrittänyt korjata luottamuspulaa ja olla todella avoin ja rehellinen suhtemme lisäksi ennen kaikkea itselleni. Olen hyväksynyt omat emootioni ja seksuaalisen minäkuvani, joiden hallitseminen ja rajoittaminen on vaikeaa, välillä jopa mahdottoman tuntuista. Olen avoimesti vastannut kumppanini kysymyksiin rehellisin vastauksin, vaikka tiedän, että valkoinen valhe säästäisi molemmat uudelta riidalta tai pettymykseltä. Olen kertonut, että välillä olen fantasioinut toisista aktin aikana, haluaisin kokeilla joskus elämäni aikana ryhmäseksiä, sekä ehkä seksi miehen kanssa kiinnostaisi ainakin teorian tasolla. Olen ollut rakastunut toisiin ja todennäköisesti tulen vielä rakastumaan mahdollisten yhteisten vuosikymmentemme aikana. Omista fantasioistani keskustelu on vieläkin itselleni vaikeaa ja epämukavaa, mutta pyrin pääsemään siitä yli. Kuitenkin, kauniista ajatuksesta huolimatta koen, että suhde on nyt huonommassa jamassa, kuin nuorempana, jolloin pidin asiat sisälläni, yhdessäolo oli yksinkertaisempaa ja olimme muutenkin henkisesti epäkypsempiä. Tyttöystäväni kokee myös itsetyydytykseni olevan pois seksielämästämme. Olen itse lähes aina se "aktiivinen" seksiä ehdottava osapuoli, mutta usein tyttöystäväni ei halua, jolloin voi vain kunnioittaa toisen haluja ja olla harrastamatta. Jos kuitenkin käy niin, että hän itse haluaa, mutta vuorostani minä olen stressin tai unettomuuden takia haluton, hän kääntää sen seuraukseksi masturboimisestani. Hän on myös nähnyt vahingossa sivuhistoriastani katsomaani pornoa, ja hän välillä kommentoi yksityiskohtaisesti pornonkatseluani muiden ystäviemme läsnäollessa, minkä koen nöyryyttäväksi. Tyttöystäväni kokee seksin korreloivan suoraan rakkutta. Itse näen seksin olevan rakkauden osoituksen lisäksi myös primitiivine tarve, joka ei välttämättä liity rakkauteen mitenkään. Enhän masturboi tai näe seksiunia haluakseni, jotta voisin osoittaa itselleni rakastavani itseäni. Runkkaan, kun panettaa ja that's it. Kysyisinkin, onko kyseessä hyvä ja pitkäaikainen suhde, jos seksuaaliset tarpeet eivät osu yhteen tai jos rakastuu toiseen? Onko vika minussa? Polyamorinen suhde ei tule kumppanilleni kuuloonkaan (itse en näe esteitä, jos yhteisestä sopimuksesta), ja seksi on hyvin rutinoitunutta ja kaavamaista jo nyt vaikka ikää alle 20. Miten suhdetta voi rakentaa tässä vaiheessa pitkälle pohjalle, jos olen itselleni ja kumppanilleni täysin rehellinen, mutta se näyttää vahingoittavan enemmän kuin pidättäytyminen ja suun pitäminen kiinni. Missä menee suhteen "työstämisen" raja? Voiko suhdetta työstää liikaa sen luonnolisesta tilasta? Kiitos

Hei.

Kiitos kysymyksestäsi. Hienosti pohdit omaa seksuaalisuuttasi ja parisuhdettasi. Sinussa ei ole vikaa niin kuin ei myöskään tyttöystävässäsi, olette vaan kirjoittamasi perusteella ainakin tällä hetkellä erilaisessa tilanteessa halujen, tarpeiden ja toiveidenne kanssa.

Parisuhteessa puolisot luovat yhdessä parisuhteensa säännöt. Halut ja toiveet eivät aina kohtaa, joten molempien tulisi pystyä toista kunnioittaen tehdä myös kompromisseja. Tämä kuitenkin vaatii myös juuri sitä avoimuutta ja omien halujen ja toiveiden esille tuomista, kuten olet toiminutkin. Keskustellen ja neuvotellen voi yhdessä miettiä, että jos nyt voimme toimia jossain asiassa minun toiveiden mukaan, niin jossain muussa asiassa toimitaan sitten sinun toiveiden mukaisesti. Joskus tähän keskusteluun saatetaan tarvita ammattiapua ja esimerkiksi seksuaaliterapiasta voi hakea apua halujen eriparisuuteen, jotta parisuhdetta voisi rakentaa uudelle tasolle, johon molemmat ovat tyytyväisiä. Usein ulkopuolisen ihmisen kanssa juttelu voi auttaa hahmottamaan omia tarpeita ja omia rajoja.

Kysyt myös missä menee suhteen ”työstämisen” raja, eikä siihen ole ikävä kyllä oikeaa vastausta, mutta kyllä jokaisen kuuluisi saada olla oma itsensä suhteessa ja kokea siinä hyvää oloa. Joskus tapahtuu niin, että kumppanit kasvavat parisuhteessa eri tahtiin, joka voi vaatia toiselta enemmän aikaa sopeutua asioihin. Jokaisella voi myös olla ihan omia fantasioita, jotka on oikeutettu pitämään henkilökohtaisinaan, niistä ei tarvitse kertoa kenellekään. Fantasiointi ei ole väärin ketään kohtaan. Jokaisella on myös omaan sooloseksiin.

Toivon sinulle rohkeutta ja avoimuutta pohtia jatkossakin omia halujasi ja tarpeitasi ja kannustan miettimään, missä asioissa olet valmis joustamaan ja mitkä asiat ovat sinulle tärkeitä kokeaksesi itsesi kokonaiseksi ja onnelliseksi parisuhteessa. Voit halutessasi soittaa meidän neuvontapuhelimeen tai tulla neuvontatapaamiseen. Palvelumme ovat maksuttomia ja nimettömiä.

Vastaaja: Riikka Stjerna
Julkaistu: 22.11.2017
Pysyvä linkki tähän kysymykseen

Pitäisikö huolestua jos ei 5 vuodessa ole päässyt exästään yli? Onko jotain vinkkejä miten "osaisi" rakastua uuteen maht...avaan tyyppiin? Hienoja ihmisiä on tullu tavattua mut tunteet ei etene mulla vahvoiksi.

Hei.

Kiitos kysymyksestäsi.

Kerroit, että erostasi on viisi vuotta ja sinulla on tunne, ettet ole päässyt exästäsi yli. Joskus käy niin, että tietyt ihmiset meissä saavat aikaan voimakkaita tunteita, joiden käsittely vie aikaa. Onko mahdollisesti niin, että ehkä näet exääsi edelleen jossakin tai olet tekemisissä hänen kanssaan? Säännöllinen tapaaminen voi vaikuttaa tunteisiisi ja olotilaasi edelleenkin. Etäisyyden ottaminen voisi olla hyvä asia. Salli itsesi päästää irti entisestä kumppanistasi. Anna itsellesi myös aikaa; kiirettä uuteen parisuhteeseen ei varmaankaan ole. Varsinaisia vinkkejä siihen miten osaisi rakastua uuteen tyyppiin ei valitettavasti ole, mutta kun saa päästettyä irti menneestä ja lähtee eteenpäin avoimin mielin, voivat silmät avautua asioille ihan erin tavoin.

Oletko ajatellut, että voisit hakeutua mukaan esimerkiksi oman paikkakuntasi eroryhmään? Tällöin voisit saada vertaistukea ryhmän toisilta jäseniltä. Ryhmä voisi tarjota ehkä työkaluja ja apua tunteittesi purkamiseen sekä selvittämiseen, kenties ihan uusiakin näkökulmia asiaan.

Hyvää jatkoa sinulle!

Vastaaja: Seksuaalineuvontaopiskelija & Elina Tanskanen
Julkaistu: 10.11.2017
Pysyvä linkki tähän kysymykseen

Hei! Mulle on tässä 2,5 vuoden aikana tullut sellainen ikävä piirre seksissä kumppanini kanssa että en hyväksy kielteis...tä vastausta seksin harrastamiseen. Olen huomannut että olen muuttunut jotenkin todella riippuvaiseksi sille. Meillä on niin äärettömän hyvää seksiä kumppanini kanssa, saamme molemmat valtavia orgasmeja. Harrastamme seksiä oikeastaan vain viikonloppuisin kun hänen poikansa on isällään. Joten sunnuntaina viimeisimmän kerran jälkeen alan aina jo heti odottamaan lauantai aamua että saisin seksistä taas nauttia. En kestä sitä jos kumppanini on vaikka kipeä tai väsynyt eikä siksi halua. Saan siitä niin kovan ärsykkeen että alan sanomaan hänelle kaikkea todella ikävää ja suoraansanoen lynkkaan hänet aivan maihin ilkeillä sanomisillani. En haluaisi enää koskaan sitä hänelle tehdä koska rakastan häntä niin valtavasti.Auttakaa minua, Mitä voin tehdä?

Hei.

Kiitos kysymyksestäsi.

Mukavaa, että teillä on kumppanisi kanssa kuvaamasi kaltaista nautinnollista seksiä. Hyvää on myös se, että olet huolestunut hankaluudestasi sietää kielteistä vastausta ja lähtenyt itse hakemaan tilanteeseen apua.

Jokaisella on oikeus kieltäytyä seksistä milloin vain, jos sitä ei syystä tai toisesta halua. Hyvä seksielämä pitää sisällään huomaavaisuutta ja kunnioitusta myös silloin, kun kumppani ei halua seksiä. Toisen lyttääminen tällaisessa tilanteessa heikentää herkästi suhteen luottamusta ja voi entisestään vähentää halukkuutta seksiin. Hienoa, että haluat nyt muuttaa käytöstäsi.

Sinun voisi olla hyvä päästä keskustelemaan asiasta jonkun kanssa. Olisi tärkeää pohtia, mitä kaikkea seksi kumppanisi kanssa sinulle merkitsee ja toisaalta mitä mahdollinen torjunta sinussa aiheuttaa. Ennen kaikkea olisi tärkeää löytää sinulle toimivampia keinoja torjunnan herättämien vaikeiden tunteiden kanssa pärjäämiseen, ettet purkaisi niitä kumppaniisi.

Voit päästä alkuun soittamalla Sexpon maksuttomaan puhelinneuvontaan numeroon 0800-90044. Jos asut pääkaupunkiseudulla, suosittelen sinua varaamaan ajan kasvokkain tapahtuvaan maksuttomaan seksuaalineuvontaan, jossa voit keskustella tilanteestasi tarkemmin. Jos asut kauempana, neuvontatapaaminen voidaan pitää myös Skype-yhteyden välityksellä. Sexpon seksuaalineuvonnassa voi asioida nimettömästi.

Vastaaja: Hanna Terävä & Henriikka Sundell
Julkaistu: 7.11.2017
Pysyvä linkki tähän kysymykseen

Miten heterosuhteet voivat muka toimia kun tytöille ja pojille on ihan eri säännöt? Miehet saavat niin paljon seksiä kui...n haluavat ja heitä jopa kehutaan siitä, naiset saavat lokaa niskaan jo pelkästä näyttävästä pukeutumisesta. Eihän noin eri seksuaalisuuksia voi sulattaa yhteen mitenkään. Naiset vain haluavat avioitua ja miehet taas haluavat aina uusia naisia. Lisäksi nainen nähdään seksissä käytettynä ja naisen seksuaalisuudelle on kymmeniä haukkumasanoja jotka viittaavat siihen miten nainen on miehen käyttämä tavara. Homona ihmettelen homofobiaa kun heteroiden oma maailma on täynnä vihaa ja tabuja.

Hei.

Kiitos kysymyksestäsi. Hienoa, että olet lähtenyt pohtimaan aika syvällisiäkin asioita, joita olet havainnut ympäröivässä yhteiskunnassa. Mitään täysin selkeää ja oikeaa vastausta kysymykseesi ei valitettavasti ole. Ihmiset viehättyvät hyvin monista eri asioista ja on yksioikoisesti vaikeaa sanoa, mikä perimmäinen syy viehätykseen on. Yleensä ihmiset puhuvat vain keskinäisestä kemiasta, johon kuuluu fyysisen viehätyksen lisäksi monesti syvällisempiäkin seikkoja, kuten samanlainen arvomaailma. Arvomaailma taas muovautuu jo lapsena oman perheen ja muiden ihmiskontaktien kautta. Joillekin on tärkeää, että kumppanilla ei ole ollut aiemmin monia seksikumppaneita, toisia se taas ei haittaa. Jotkut naiset eivät halua naimisiin, mutta joillekin miehille se on tärkeää. Näin on niin homoilla kuin heteroillakin. Ihminen on siis aina oma yksilönsä, riippumatta seksuaalisesta suuntautumisesta. Loppujen lopuksi kuitenkin liki kaikissa ihmissuhteissa pätevät yleensä hyvin samankaltaiset säännöt, kuten toive keskinäisestä luottamuksesta ja rehellisyydestä.

Kysymyksessäsi toit esiin muutamia tyypillisiä stereotypioita. Ehkäpä kaikilla ihmisillä on joskus ennakko-olettamuksia toisista ihmisistä, tosin aina ne eivät liity seksuaalisuuteen. Kaikki ovat kuitenkin hyviä sellaisenaan ja siksi olisi aina ihanteellista, että jokainen ihminen pystyisi näkemään maailmaa myös toisen kantilta, jolloin fobisuutta olisi toivottavasti vähemmän. Mikäli koet, että kaipaisit keskustelua seksuaalisuuteen liittyen, olet tervetullut juttelemaan Sexpon neuvontapuhelimeen tai maksuttomaan neuvontatapaamiseen. Saisit varmasti aikaan mielenkiintoisia keskusteluja myös eri alojen tutkijoiden kanssa esittämistäsi yleistyksistä, joten juttele rohkeasti asioista esimerkiksi sukupuolentutkimuksen tai kielentutkimuksen näkökulmasta.

Mielenkiintoisia keskusteluhetkiä sinulle!

Vastaaja: Maija Nieminen
Julkaistu: 6.11.2017
Pysyvä linkki tähän kysymykseen

Hei. Olemme 16vuotta yhdessä ollut pariskunta. Mieheni "vietti" muita naisia kohtaan on kasvanut kovin parin vuoden aika...na vaikka kertoo olevansa hyvin tyytyväinen minun kanssani. Olen ottanut aikaisemmista tapahtumista opiksi ajatellen että suhteen eteen tekemä työ auttaisi ja yrittänyt kehittää virikkeitä seksielämäämme runsaasti mutta ei ole tilannetta auttanut milläänlailla. Tuttavat ovat alkaneet huomautella hänen käytöksestään, esimerkiksi ravintolassa tuijottelee naisten takamuksia ym. liian intensiivisesti, näyttää kuin ei osaisi irrottaa katsetta. Tästä seurassamme olevat muut miehet ovat saaneet naurun aihetta ja nimenomaan tuo pilkka haittaa myös minua. Parissa tilaisuudessa vieras nainen tullut "lohduttamaan" ja sanomaan että mieheni ei vain osaa olla ja että olen todella kaunis, ilmeisesti kokeneet jotain syytä lohduttaa minua, en ymmärrä tätäkään. Perheenä ollessamme uimahallissa, keskittyminen ei suju. Katse on huomion vievästi naisten vartaloissa, välillä pelkään että huomaavatko katseen kohteena olevat tämän, hiven häpeän. Paljon tämän tyylistä mitä esimerkeissä, täyttää nykyään arkemme, käytännössä vain kotona neljän seinän sisällä pystyy normaaliin kanssakäymiseen keskittyen ja silloin vaikuttaa tyytyväiseltä. Onko jokin vialla? Pitäisikö olla huolestunut? Koska tällähetkellä olen huolestunut, tuntuu että jokin ei ole kohdallaan, menee yli normaalin. Keskusteltu on asiasta ja ei tiedä mistä johtuu. Uskollinen (fyysisesti) on kertonut olevansa. Muutama tilanne on ollut myös fyysisen suuntaan, esim. yrittänyt riisua toista naista, tai kädet olleet rinnoilla, kunnes olen keskeyttänyt tilanteen ja suuttunut käytöksestä koska kyseessä oli minun lähisukulainen. Toki kohteelta olleen luvan kanssa ei väkisin. Meillä on sovittuna että tuollainen on jo pettämistä, minäkään en saa koskea milläänlailla intiimisti muita miehiä, tämä sääntö häneltä. Onko alitajuntaisesti jokin hänen puolelta suhteessamme huonosti vaikka ei itse osaa sanoa sitä ulos? Vai onko jokin sairaus tekemässä tuloaan? Mitä voisin tehdä auttaakseni tilannetta? Ikää vasta 40 eli varmaan ei pitäisi olla mistään alkavasta sairaudesta kyse?

Hei.

Kiitos kysymyksestäsi. On ihan normaalia, että seksuaalinen kiinnostus ja kiinnostuksen kohteet vaihtelevat ihmisellä elämän eri vaiheissa. Tämä ei itsessään ole merkki alkavasta sairaudesta tai siitä, että suhteen muihin osa-alueisiin olisi tyytymättömyyttä. Pettäminen usein kuitenkin on merkki siitä, että jokin asia suhteessa ei ole hyvin. On täysin normaalia olla huolestunut omassa suhteessa tapahtuvista muutoksista ja sopimusrikkomuksista. Jokainen määrittelee omat rajansa ja sopimuksensa ihmissuhteissaan. Miten käsittelemme yhdessä pettämisen? Miten huolehdimme siitä, että omat rajamme eivät tule loukatuiksi? Miten huolehdimme siitä, että suhteen säännöt ovat molempien tarpeiden mukaiset? Miten haluan tulla kohdelluksi?

Kysymyksesi perusteella ongelmat tulevat näkyväksi nimenomaan sosiaalisissa tilanteissa. On ehkä hyvä tarkastella yhteistä sopimustanne siltä osin ja eritellä keskusteluissa se, millä tavalla toivot tulevasi kohdelluksi muiden läsnäollessa. Mahdollisimman konkreettiset esimerkit, joita tässä olet kuvannutkin, auttavat toista osapuolta hahmottamaan ongelmakohdat. Ajatuksia ja fantasioita emme voi kontrolloida, käyttäytymistä kyllä.

Hyvä, että olette päässeet keskustelussa alkuun. Tärkeää olisi, että jatkatte aiheen käsittelyä yhdessä, mahdollisesti parisuhdeammattilaisen kanssa. Neutraalissa tilanteessa, kolmannen osapuolen läsnäollessa voi olla helpompi tuoda näkyväksi se mitä kuvaamasi ilmiön taustalla on.

Vastaaja: Veera Uusoksa
Julkaistu: 20.10.2017
Pysyvä linkki tähän kysymykseen

Moi! Olen noin 50 vuotias mies. Olen ystävystynyt naiseen jonka kanssa olemme keskustelleet aikaisemmista elämänkokemuk...sistamme. Hän on joutunut pettymääm edelliseen suhteeseensa naisen kanssa pari vuotta sitten. Hänen kumppaninsa petti häntä toisen naisen kanssa ja heille tuli ero. Minulla on mennyt reilu vuosi kun mies on tullut minun sisääni. Mitä minun tai meidän pitää ottaa huomioon kun naiseni on antanut ymmärtää että hän haluaa olla kanssani? Minulla ei ole ollut aikaisemminn vakavaa suhdetta naiseen. Hän on 51 vuotias ja neitsyt. Hän on pettynyt naissuhteisiinsa ja nyt tykästynyt minuun. Haluaisin olla mahdollisimman kiltti ja hyvä hänelle niin fyysisesti kuin henkisestikin ja toivon että hän haluaisi elää loppuelämämme kanssani onnellisena? Hän on sanout että haluaa tåydellistä luottamusta minua kohtaan, ja ei suostu käyttämää kondomia miehen kanssa, koska se viittaa hänen mielestään uskottomuuteen. Onko meidän turvallista olla yhdessä ilman ehkäisyä? Tässä oli monta kysymystä mutta toivottavasti vastaatte pian, koska suhteemme tuntuu lähentyvän nopeasti.

Hei.

Kiitos kysymyksestäsi. Mukavaa kuulla, että olet saanut uuden ystävättären. Hienoa, jos voitte keskustella avoimesti toiveistanne ja kokemuksistanne. Edetkää suhteessa teille sopivaan tahtiin, kuulostellen omia tunteita ja ajatuksianne. Vähitellen luottamus voi rakentua välillenne, kun kerrotte ääneen ajatuksianne ja kuuntelette toinen toisianne.

Sekä seksitautien että raskauden ehkäisyn vuoksi kondomin käyttö on suositeltavaa. Vaikka on harvinaisempaa tulla raskaaksi yli 50-vuotiaana, on se silti mahdollista. Seksitaudit voivat tarttua myös naisten välisessä seksissä niin kuin myös miesten välisessä seksissä. Teidän molempien voisi olla hyvä käydä sukupuolitautitesteissä, etenkin jos haluatte harrastaa seksiä ilman kondomia jossakin vaiheessa. Voit kertoa naisystävällesi, että kondomin käyttö ei tarkoita sinulle uskottomuutta, vaan sitä, että haluat kantaa vastuun ja pitää huolta sekä omastasi että hänen terveydestään.

Vastaaja: Oona Turunen
Julkaistu: 20.10.2017
Pysyvä linkki tähän kysymykseen

Olen 46 vuotias mies. Minulla on seksisuhde toisen miehen kanssa. Olin menossa hänen kotiinsa sovittuun tapaamisen, mutt...a oven avasikin viehättävä nainen. Hän kertoi että ystäväni oli joutunut yllättäen lähtemään työkeikalle. Hän oli pyytänyt naisystäväänsä pitämää seuraa minulle. Hän vaikutti oiken mukavalta ja onnistui viettelemään minut sänkyyn kanssaan, tai itse asiassa me teimme sen keittiön pöydällä. Olemme tapailleet, koska heillä on avoin suhde. Nyt miesystäväni on ehdottanut että menisimme kolmestaan sänkyyn ja me ottaisimme tämän naisen yhtä aikaa. Voiko tämä kiihotaa ja aiheuttaa naiselle mielihyvää? Olen ajatellut että tälläinen on tarkoitettu vain seksielokuviin miesten viihdyttämiseksi. Olen tainnut vähän ihastua tähän naiseen enkä haluaisi tehdä hänelle mitään epämiellyttävää. Hän on kyllä hyvin aktiivinen seksiasioissa ja halunnut minulta myös anaaliseksiä. He ovat käyneet sukupuolitautitesteissä eivätkä ole sen jälkeen harrastaneet seksiä kuin keskenään ja minun kanssani. Nainen on 51 vuotias. Miten helposti hän voi tulla raskaaksi jos varsinkin kaksi miestä on hänen kanssaan muussa kuin anaaliyhdynnässä?

Hei.

Kiitos kysymyksestäsi. Kimppaseksi on yksi tapa nauttia seksuaalisuudesta. Nainen voi nauttia kahden miehen huomiosta ja saada siitä paljonkin mielihyvää. Sopikaa yhteiset pelisäännöt ja rajat, mitä kukin on valmis tekemään. Kimppaseksissä on hyvin tärkeää olla huomaavainen sekä kunnioittaa jokaisen itsemäärittämiä rajoja. Hienoa, että olette käyneet sukupuolitautitesteissä. Seksuaaliterveydestä kannattaa aina pitää huolta. Näin pystytte nauttimaan vapautuneemmin toisistanne. Raskauden ehkäiseminen kannattaa ottaa puheeksi naiskumppaninne kanssa ennen kuin harrastatte yhdessä seksiä. Nauttikaa toisistanne.

Vastaaja: Julia Suikki & Oona Turunen
Julkaistu: 20.10.2017
Pysyvä linkki tähän kysymykseen

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 43