Suhteet ja seurustelu

Mistä löytää seksiseuraa tai yleensä muuta seuraa vastakkaisesta sukupuolesta? Netti, harrastukset tai mikään muukaan pa...ikka tai toiminta ei toimi. Netti on yliamainostettu seuran hakemisessa.

Hei.

Kiitos kysymyksestäsi.

Tavallisesti seuraa löytyy varsin arkisista tilanteista. Seuran löytäminen riippuu itsestäsi ja aktiivisuudestasi lähestyä toista sukupuolta. Olisiko mahdollista aloittaa uusi harrastus, jonka myötä myös sosiaalinen piirisi kasvaisi? Sen myötä voisi päästä tapaamaan uusia ihmisiä. Kun aktiivisesti lähtee uusiin sosiaalisiin tapahtumiin voi seuran hakukin käydä paljon luonnollisemmin. Netissä on runsaasti erilaisia sivustoja joista löytyy seuraa, ja voi olla hyvä kokeilla monipuolisesti eri sivustoja, jos tuntuu siltä ettei niistä ole vielä ollut hyötyä.

Vastaaja: Tuuli Häärä ja Anna Kolster
Julkaistu: 28.4.2017
Pysyvä linkki tähän kysymykseen

Hei Missä menee raja kun puhutaan empatiakyvyttömyydestä, mies ei osaa asettua lapsen asemaan, ei ymmärrä oikeasti ikin...ä sitä mitä minä tunnen. Vaikka itse olisi kokenut aiemmin saman mitä toinen kokee ei empatiaa tunnu löytyvän. Itse tahtomattanikin pystyn tuntemaan empatiaa jopa koiraa kohtaan kun se odottaa että saisiko myös herkkuruokaa. Mies toteaa että se on vaan koira. Totta, mutta koirallakin on tunteet. Tämä nnyt on huono esimerkiksi mutta monesti vuosien varrella olen jäänyt miettimään eikö miehellä ole mitään kykyä eläytyä edes rakkaittensa tunteisiin. Kaikki pitää ns.vääntää rautalangasta, eikä sittenkään tunnu ymmärrystä löytyvän. Onko hän tunteeton vai mikä on vialla?

Hei.

Kiitos kysymyksestäsi.

Empatiakyky on hyvin yksilöllinen asia. Se, että miehesi ei ole mielestäsi tarpeeksi empaattinen ei välttämättä tarkoita etteikö hän välittäisi sinusta tai rakkaistansa. Jotkut ihmiset ovat hyvin rationaalisia ja ajattelevat asioista teknillisemmin ja tieteellisemmin. Se ei kuitenkaan tarkoita, että ihminen olisi tunteeton. Empatia ei tule kaikille itsestäänselvyytenä ja on sosiaalinen kyky, jota jotkut eivät osaa yhtä hyvin kuin toiset.

Jos epäilet jonkin olevan vialla, voi asiat selvittää puhumalla avoimesti huolestasi. Puhumalla asiat auki voisi saada aikaan parempaa ja molemminpuolista ymmärrystä.

Jos asia vaivaa sinua ja parisuhdettasi pahasti olisiko mahdollista purkaa asiaa yksin tai yhdessä terapiassa? Pariterapiassa voisi mahdollisesti avautua uusia näkökulmia ja ratkaisuja. Sexpo tarjoaa ilmaiseksi neuvontatapaamisia, jossa voisitte miettiä terapian tarvetta. Voit myös soittaa Sexpon ilmaiseen puhelinneuvontaan, jos niin haluat.

Vastaaja: Tuuli Häärä & Oona Turunen
Julkaistu: 26.4.2017
Pysyvä linkki tähän kysymykseen

Hei, meillä on takana pitkä ja vakaa heteroparisuhde. Olemme nyt yli nelikymppisiä, lapset kouluikäisiä. Seksielämämme ...on perheellistymisen myötä vähitellen niukentunut. Hellyyttä osoitamme puolin ja toisin arjenkin lomassa, mutta aiemmin ajoittaisena ongelmana ja nykyään lähes aina esiintyvä miehen varhainen ejakulaatio vähentää haluja entisestään. Yhdyntöjä ei ole kuin kerran kaksi kuussa. Miehen laukeaminen saattaa tapahtua jo esileikin aikana, sisään viedessä tai hyvin pian sen jälkeen. Pitkä yhdyntäväli selvästi lisää ongelmaa. Lisänä on minun haluttomuuteni, joka osittain johtuu turhautumisesta yllä mainittuun tilanteeseen ja osittain pitkään parisuhteeseen, jossa lämpiäminen kyllä tapahtuu siihen ryhdyttäessä, mutta vie pitemmän aikaa. Spontaania halua ja kiihottumista tapahtuu hyvin harvoin toisin kuin miehellä, joka joutuu siis torjutuksikin. Yhtälössä on ristiriita jota emme oikein saa toimimaan. Miehelle näistä asioista puhuminen on vaikeaa ja pelkään loukkaavani häntä puhumalla aiheesta. "Kädentaitokaan" ei ole kovin taitavaa ja en ole uskaltanut seksilelujakaan ehdottaa (dildoa ehkä ajattelin), koska vihjaistessani siihen suuntaan koin miehen olevan varpaillaan. Puhumisen kulttuuria on vaikea tässä vaiheessa pitkää suhdetta muuttaa ja terapiaan en miestäni varmasti saa. Tiedän tilanteen kuitenkin turhauttavan häntäkin. Mitään fyysisiä sairauksia kummallakaan ei ole. Olisiko jotain keinoa ejakulaation viivyttämiseksi (terskan tyvestä painaminen ei auta) tai muuta tietä solmun aukaisuun?

Hei.

Kiitos kysymyksestäsi.

Hienoa, että olet lähtenyt selvittämään ongelmaa. Tulee ilmi, että todella välität kumppanistasi ja haluat ratkaisuja suhteenne parantamiseen. Mukavaa, että parisuhteestanne löytyy hellyyttä.

Pitkän parisuhteen jälkeen on hyvin luonnollista, että spontaanisuus ja kiihottuminen eivät ole samalla tasolla kuin ennen. Tähän voi auttaa yhteisen ajan järjestäminen ja siitä kiinni pitäminen. Treffit, retket tai lomamatkat kahdestaan voivat piristää suhdetta ja tuoda esiin uusia asioita. Usein jämähdämme samoihin rutiineihin ja niiden rikkominen voi tuoda uutta jännitystä ja piristystä.

Sama pätee myös seksiin. On tärkeää pystyä puhumaan kumppanin kanssa siitä, mitä haluaa ja toivoo seksielämältä. Kun asiat selittää hienovaraisesti eikä syyttävästi niin kumppanin ei pitäisi loukkaantua. Voit tehdä selväksi, että miehesi saa myös esittää toiveensa ja halunsa vapaasti. Loukkaantuminen on aina mahdollinen lopputulos, mutta ei voi olettaa että asiat selvisivät ilman avointa keskustelua.

Kerroit miehesi herkästä laukeamisesta, joka lisää turhautumista ja haluttomuutta. Tätä voi kuitenkin treenata. Voitte edetä esileikin aikana hyvin rauhallisesti ja kun stimulointi käy liian kiihottavaksi niin painaa jarrua. Näin ejakulaation saavuttamista pitkitetään. Peniksen voi myös laittaa rauhallisesti emättimeen ja pitää sitä hetken paikoillaan. Rauhassa voi alkaa liikkumaan ja painaa taas jarrua kun tuntuu että pian laukeaa. Säännöllinen treenaus voi tuoda tulosta. Voit ehdottaa myös miehellesi, että treenaa yksin kun hän masturboi. Jos on tarve, lääkäri voi myös määrätä lääkkeen herkkään siemensyöksyyn joka yleensä auttaa pidentämään yhdyntää.

Kädentaitoja voi myös treenata yhdessä. Tee miehellesi selväksi, mistä ja minkälaisesta hyväilystä pidät. Sooloseksin kautta saat selville paremmin mistä pidät ja voit kertoa miehellesi mitä haluat että hän tekisi. Seksilelujen hankkiminen on hyvin tavallista ja luonnollista. Niistäkään ei pidä loukkaantua, sillä ne ovat tarkoitettu myös yhteiseen nautintoon. Niiden käyttäminen ja tutkiminen voisi tuoda uutta jännitystä ja kiihotusta seksielämäänne.

Mainitsit ettet usko saavasi miestäsi terapiaan. Seksuaaliterapia on kuitenkin vaihtoehtona, jos herkkä ejakulaatio jatkuu ja on vielä ongelmana. Seksuaaliterapeutilta tai seksuaalineuvojalta saa opastusta, menetelmiä ja ratkaisuja ongelmiin. Sexpo tarjoaa ilmaisia seksuaalineuvonta palveluita. Puhelinneuvontaan voi ottaa yhteyttä tai ajan voi varata neuvontatapaamiseen.

Vastaaja: Tuuli Häärä ja Anna Kolster
Julkaistu: 20.4.2017
Pysyvä linkki tähän kysymykseen

15 vuoden parisuhde, 4 lasta alle 8v. Ilman minkäänlaista seksiä 3 vuotta. Suppeasti sitä ollut ennen sitäkin. Läpi suh...teemme ollut enemmän hellyydenosoitusta kuin intohimoa.

Hei.

Kiitos kysymyksestäsi.

Kerroit, että olet ollut nykyisen kumppanisi kanssa yhdessä 15 vuotta ja koet seksin sekä intohimon puuttuvan suhteestanne. Koetko asian vaivaavan suhdettanne tai omaa hyvinvointiasi?

On melko tavallista, että intohimo voi muuttaa muotoaan suhteen aikana. Kertomasi mukaan teillä on pitkä yhteinen taival takana, jonka aikana olette saaneet myös neljä lasta. Uudenlainen perhe-elämä voi muuttaa parisuhdetta entisestä, mikä saattaa herättää kysymyksiä.

Intohimo osana parisuhdetta ei ole normi, jota jokaisessa suhteessa tulisi olla. Tärkeintä on, että parisuhteenne tyydyttää molempia ja pidätte arvossa niitä asioita, jotka ovat teille tärkeitä. On mukava kuulla, että suhteestanne löytyy hellyyttä. Se on myös monille merkittävä osa parisuhdetta ja seksuaalisuutta.

On tärkeää, että juttelette kumppanisi kanssa yhdessä parisuhteestanne ja seksielämästänne. Parisuhteessa on hyvä löytää tasapaino, jossa molempien osapuolten toiveet ja odotukset tulevat huomioiduiksi.

Sivuiltamme löytyy aikaisempaan kysymykseen kirjoitettu vastaus, josta voi olla apua sinullekin. Voit myös tutustua muihin kysymyksiin aihepiirissä ”Halu ja haluttomuus”.

Voit halutessasi soittaa Sexpon ilmaiseen neuvontapuhelimeen tai varata ajan neuvontatapaamiseen. Voisitte myös hyötyä pariterapiasta, johon voin hakeutua julkisen- tai yksityisen sektorin kautta.

Vastaaja: Tuuli Häärä, Pauliina W. & Oona Turunen
Julkaistu: 18.4.2017
Pysyvä linkki tähän kysymykseen

Mieheni myönsi juuri että se että hän ei kehu ulkonäköäni on kostamista , samoin ilmeisesti se että ei sano että rakasta...a. Olen järkyttynyt, hän tietää että enemmän kuin mitään muuta tarvitsisin kuulla että olen hänen silmissää Kaunis tms. Ja hän on käyttänyt sitä tietoa loukatakseen minua/kostaakseen. Olen järkyttynyt. Sitten toistelee älä hylkää. Enkä pysty kuin ajattelemaan sitä että ihminen joka käyttää koston välineenä toisen kertomaa tietoa on kamala /empatia kyvytön. Hän kyllä kuulemma välittää eikä halua että mulla on paha olla. Silti on kuitenkin käyttänyt tätä kostaakseen. Minä kuulemma vihaan häntä ja siksi von kostanut. Enkä vihaa, olen toki joskus vihainen hänelle, esimerkiksi siitä kun toistuvasti joudun tekemään enemmän kotitöitä vaikka en jaksa. Kai nyt aikuinen ihminen ymmärtää että se jos ärtyy toistuvasti tapahtuvasta epäreilusta tilanteesta ei tarkoita sitä että vihaa. Vaan että on turhautunut, loukkaantunut =vihainen. Enkä jaksa selittää asiaa enään , vois itsekkin vähän aikaa ajatella. Tuntuu että mies on lähes empatiakyvytön esimerkiksi jos itken ja kerron mikä tuntuu pahalta, mies ei pyyhi kyyneliä ,ei halaa , vaan on kuin mitään ei olisi (on passiivinen) . Mies ei ikinä ota puheeksi ongelmia, jos minä puhun niistä sanoo yhden sanan. Miksi? Kyllä hän kykenee keskustelemaan tunteista/ongelmista yms jos ne ei liity minuun ja meidän parisuhteeseen. Vaikka pitäisi olla tärkeintä parantaa suhdetta vaimoon. Mutta ei. Joskus en käsitä mitä mies edes tekee mun kanssa, kun olen niin yhden tekevä. Ps en kehu miestäni, enkä sano että rakastan ja syy on yksinkertainen :aikoinaan sanoin monta kertaa päivässä että rakastan häntä ja usein myös että haluan häntä. Ja kehuin hänen ulkonäköä mutta Vastassa oli aina jäätävä hiljaisuus, en pysty enään kestämään yhtään kertaa sitä että sanon että rakastan/haluan/olet ihana ja mies on vaan hiljaa! Vastatkaa kiitos vielä tähän. Terapia ei ole mahdollista mutta ehkä saan jotain joka selkiyttää tilannetta

Hei.

Kiitos kysymyksestäsi.

Kerroit, että miehesi kostaa sinulle tavalla, joka saa sinut surulliseksi; hän ei kehu eikä lohduta.

Olet ilmeisemmin yrittänyt keskustelua. Se taitaa olla minukin ohjeeni; kysyä mitä hän haluaa, ja voisi olla hyvä myös pohtia, mitä sinä suhteeltanne haluat. Joskus tarvitaan ns. kolmatta ulkopuolista henkilöä, joka auttaa teitä keskustelemaan.

Kerroit ettei terapia ole mahdollista. Olisiko mahdollista, että menisit ensin yksin juttelemaan asiasta?

Mielestäni olet paljon jo suhteen eteen tehnytkin ja ilmeisesti haluat selvittää asioita, kun olet ottanut meihin yhteyttä.

Toivon, että löydätte ratkaisun keskustelemalla avoimesti siitä, mitä haluatte.

Meille voi tulla ilmaiselle neuvontakäynnille. 

Vastaaja: Milla Friman
Julkaistu: 18.4.2017
Pysyvä linkki tähän kysymykseen

Olen jopa miettinyt että lähtisin, mitään sanomatta, elämään täysin yksin. Välitän ja rakastan. Mutta en jaksa jatkuvaa ...siivoamista tai stressiä siitä kun kotityöt on tekemättä. Mies ei tee juuri mitään kotitöitä ja näin se on ollut aina. Olen puhunut asiasta nätisti vaikka kuinka kauan ja monta kertaa, olen itkenyt, käskenyt, jopa huutanut. Mutta asia ei muutu. En vaan jaksa tehdä enään yhtään mitään. Monta stressi tekijää on ollut läsnä vuosia. Viimeisempänä tämä uudistus joka koskee työttömiä, sen varjolla juoksutetaan tapaamisissa, painostetaan milloin mihinkin tai lähtee tuet. Tilanne tuntuu ihan kohtuuttomalta 3 tapaamista tämän vuoden puolella. Vaikka 3kk välein pitää olla yhteydessä työttömään. Jos joudun mennä työkokeiluun tms joka verottaa entisestään jaksamista pelkään että en enään suoriudu muusta., tai siitä työviikosta, jos jätän kesken , lähtee tuet. Millä elän? Jos menen lääkäriin burn outin takia , se jää papereihini ikuisesti ja se on nähty tuttujen kautta että tietty leima jää. Eikä sillä edes saa sairaslomaa, ehkä viikon. Mutta ei viikolla ole mitään merkitystä. Vuosi voisi jo auttaa. Minulla on ollut viimeinen 12 enemmän vaatimuksia ja tehtävää mitä oisin oikeasti jaksanut tehdä. Osittain siksi että mies jättää kaiken mulle, ei edes omia roskia pistä roskiin vaan jättää mihin nyt sattuu jäämään. Minusta on ihan naurettavaa että aikuinen mies sotkee kuin 4v lapsi. Mitä ihmettä teen kun puhuminenkaan ei auta. Irtisanon työnhaun ,otan -40%toimeentulotukeen ja stressaan raha-asioita vai lähdenkö yksin johonkin, niin että kukaan ei vaadi mitään. En tarvitse terapiaa vaan helpomman elämän ja rauhaa toipua. Onko tähän jokin sellainen ratkaisu mitä en näe?

Hei.

Kiitos kysymyksestäsi.

Kuulen viestistäsi, että olet ahdistunut ja elämäsi on ollut rankkaa jo pidemmän aikaa. Valitettavasti minulla ei ole ehdottaa sinulle mitään yksinkertaista ratkaisua, sillä sinä itse olet oman elämäsi paras asiantuntija ja vain sinä itse tiedät, miltä sinun omien arvojesi mukainen elämä näyttää.

Puolisoitamme emme voi väkisin muuttaa. Itseämme ja omaa suhtautumistamme asioihin pystymme muuttamaan. Yleensä parisuhteessa, jossa toinen päättää muuttua, myös toisen on pakko muuttua jollain lailla, kun parisuhteen dynamiikka väistämättä muuttuu toisen muutoksen myötä. Eri asia sitten on, muuttuuko toinen siihen suuntaan, johon itse toivoisi.

Valitettavasti melko iso osa parisuhteiden riidoista on sellaisia, että sama riita käydään läpi uudestaan ja uudestaan, eikä siihen löydy ratkaisua. Usein tulemme myös kuuroiksi toisen puheelle, jos se koskee jatkuvasti samaa asiaa. Miten miehesi perustelee sen, ettei hän osallistu kotitöihin? Onko hänen perusteluissaan mitään sellaista, minkä voisit hyväksyä, jos päättäisit ajatella hänestä mahdollisimman hyvää? Entä mitä tapahtuisi, jos sinä jättäisit kotityöt kokonaan tekemättä? Mikä olisi pahinta, mitä siitä voisi seurata? Miten luulisit miehesi siihen suhtautuvan?

Et kerro suhteestasi juuri muuta kuin sen, että miehesi ei tee kotitöitä. Millainen suhteenne muuten on? Onko teillä lapsia? Kerrot, että rakastat ja välität, eli suhteessanne on varmasti paljon hyvää. Voittavatko suhteen hyvät asiat sen huonot asiat vai onko tilanne toisinpäin? Mitä sinä saat suhteestanne? Ehdotan, että teet listan siitä, mille asioille sinä päätät sanoa kyllä ja mille ei. Listaan tulee kaksi saraketta, joista toisessa lukee lähteä ja toisessa jäädä. Mille asioille sanot kyllä, jos jäät suhteeseenne ja mille asioille samalla ei, jos päätät lähteä? Entä mille asioille sanot kyllä, jos lähdet suhteestanne ja mille asioille samalla ei, jos päätätkin jäädä?

Sinä olet itse vastuussa omasta elämästäsi, valinnoistasi ja onnellisuudestasi. Jos ajattelet, että muistelet tätä hetkeä kahden vuoden kuluttua, ja silloin kaikki on hyvin, miten asiat silloin ovat? Mitä tässä kahdessa vuodessa on tapahtunut? Mitä sinä itse olet tehnyt sen eteen näiden kahden vuoden aikana, jotta asiat ovat muuttuneet hyviksi?

Kerrot, että sinuun on jo pitkään kohdistunut enemmän vaatimuksia, kuin mitä olisit jaksanut. Kuka näitä vaatimuksia sinuun kohdistaa? Onko sinun mitenkään mahdollista irrottautua ainakin joistakin muiden ihmisten vaatimuksista ja ehkä myös laskea omaa vaatimustasoasi, jotta pystyt paremmin huolehtimaan itsestäsi ja hyvinvoinnistasi? Nukutko riittävästi, syötkö terveellisesti, jaksatko liikkua ja ulkoilla?

Miltä nämä pohdinnat ja kysymykset sinusta tuntuvat? Jos niiden miettiminen tuntuu sinusta vain yhdeltä lisävaatimukselta ja koet, ettet pysty vaikuttamaan omaan elämääsi, suosittelen, että otat yhteyttä omaan terveyskeskukseesi ja kerrot tilanteestasi ja näytät vaikka tänne kirjoittamasi viestin. Vaikka kerrotkin, että tarvitsisit rauhaa toipua, mutta et terapiaa, jokin kirjoituksessasi saa minut miettimään, että sinä olet ehkä joutunut kokemaan jotain sellaista, johon ihmisen kuuluu saada apua.

Voit aina soittaa myös maksuttomaan puhelinneuvontaamme.

Vastaaja: Maria Nikunlaakso
Julkaistu: 11.4.2017
Pysyvä linkki tähän kysymykseen

Minulla on tällä hetkellä ihana poikaystävä jonka kanssa olen seurustellut jo päälle kolme vuotta. Ainut asia minkä koen... ongelmaksi tässä suhteessa on se, että hänellä on aikaisempia seksikumppaneita ja minulla ei ole yhtäkään, hän oli ensimmäiseni. Tämä asia vaivaa suunnattomasti ja välillä saatan miettiä päivittäin hänen aikaisempia naisiaan sekä eroa, sillä olen jostain syystä erittäin katkera siitä että hän on minun ensimmäiseni mutta minä en hänen. Olen myös huomannut että oma suhtautumiseni seksuaalisuuteen on hyvin negtiivinen enkä ole täysin sinut oman seksuaalisuuteni kanssa. Vaikka olen normaali kaunis nuori nainen, itsetuntoni on hyvin huono ja koen mustasukkaisuutta lähes jokaisesta vastaantulevasta naisesta. Miehen menneet tekemiset toisten kanssa suututtavat ja inhottavat. Onko ero ainut ratkaisu tässä tilanteessa vai voisinko päästä jollain muulla tavalla tästä katkeruudesta eroon? Tiedän että mies on minulle täydellinen ja rakastan häntä hyvin paljon ja sen takia olenkin sinnitellyt näin pitkään. Minulle ei ole niin suuri ongelma se ettei itsellä ole seksikumppaneita, vaan ongelma ovat ne miehen aikaisemmat kumppanit.

Hei.

Kiitos kysymyksestäsi. Hienoa kuulla, että olette löytäneet toisenne poikaystäväsi kanssa ja koet hänen olevan täydellinen sinulle. Moni muukin on kokenut vastaavia tunteita elämänsä aikana, eli et ole yksin tilanteesi kanssa.

Puhuuko poikaystäväsi paljon entisistä kumppaneistaan vai oletko itse maalaillut mielikuvia hänen suhteistaan? Mikäli poikaystäväsi puhuu heistä, olisi hyvä selvittää hänen kanssaan, mikä on se syy kertoa näistä asioista ja sen jälkeen pyytää lopettamaan aikaisemmista suhteista puhuminen kanssasi. Jos taas itse mietit näitä päässäsi, olisi etusi mukaista, että tekisit sovinnon oman mielikuvituksesi kanssa ja lopettaisit menneiden asioiden vatvomisen. Voithan kuvitella itsekin omaa elämääsi kolmen, neljän tai viiden vuoden taakse. Varmasti huomaat, kuinka olet muuttunut ja et luultavasti enää haluaisi palata menneisiin. Näin on todennäkösesti myös poikaystäväsi kohdalla, hän ei halua palata menneisyyteensä vaan nauttii nykyisestä elämästään sinun kanssasi.

Kauanko sinulla on ollut kertomiasi negatiivisia ajatuksia? Onko tilanne alkanut jo suhteen alussa vai vasta myöhemmin? Osaatko eritellä, millaisissa tilanteissa nämä ajatukset alkavat pyöriä päässä? Liittyvätkö ajatukset vain seksiin tai seksuaalisuuteen vai käsittelevätkö ne laajemminkin parisuhteisiin liittyviä osa-alueita? Oletko alkanut kohdella miestäsi jotenkin eri tavalla tai onko hän huomannut sinun käytöksessäsi muutoksia? On hienoa, että olet havainnoinut omaa suhdettasi seksuaalisuuteesi liittyen, se on kypsän ihmisen merkki. Havaitsitko, oletko aina suhtautunut seksuaalisuuteesi negatiivisesti vai onko negatiivisuus syntynyt vasta parisuhteesi aikana? Sinua voisi hyödyttää Sexpon tarjoama maksuton neuvontakäynti tai ilmaisen neuvontapuhelimen keskusteluapu.

Itsetunnollesi voisi tehdä hyvää listaaminen omista positiivisista puolistasi. Voit lukea niitä aina, jos mieleen putkahtaa aiemmat suhteet. Älä ota suhteeseenne asumaan henkilöitä, jotka eivät suhteeseenne kuulu tai jotka eivät suhteeseenne edes halua. Olet varmasti upea ihminen ja poikaystäväsi rakastaa sinua sellaisena kuin olet. Kerroit rakastavasi miestäsi hyvin paljon, joten olisi sääli, että lopettaisit suhteen keskustelematta ensin huolistasi poikaystäväsi kanssa. Mieti, näetkö tulevaisuutesi valoisampana, jos eroaisitte, vai seuraisivatko ongelmat myös uuteen suhteeseen? Nyt siis rohkeasti juttelemaan, toivottavasti teillä on hedelmällinen keskustelutuokio. Teillä on kaikki valta päättää, millainen elämästänne tulee.

Hyvää jatkoa teille molemmille!

Vastaaja: Maija Nieminen
Julkaistu: 11.4.2017
Pysyvä linkki tähän kysymykseen

Mies 39-vuotias. Pitäisi kai jo ymmärtää jotain ihmissuhteista. Viimeisin nainen jätti sanomatta sanaakaan. Meillä meni ...hyvin, juteltiin kaikesta ja muutenkin kemiat olsuivat. Häntä ennen menetin toivon jo kauan sitten. Nyt haluaisin tappaa itseni. Ei enää kiinnosta naiset eikä elämä. Eikä tämä ole mikään ... en enää jaksa.

Hei.

Kiitos kysymyksestäsi. Hienoa, että olet lähtenyt hakemaan tukea tilanteeseesi.

Kerroit viimeisimmän naisen jättänäneen sinut sanomatta mitään, mikä varmasti on kovin hämmentävää ja kysymyksiä herättävää. Varsinkin, kun kirjoitat teillä keskustelun sujuneen ja menneen muutenkin hyvin.

Ihmissuhteet ovat vaikeita kaikille sukupuoleen ja ikään katsomatta, eikä toista ihmistä koskaan tunne ”pohjia myöten”, ja siksi yllätyksiä tapahtuu niin hyvässä kuin pahassakin. Mieleeni tulee myös se, että joskus parisuhteessa ollessaan ihminen saattaa säikähtää omia vahvoja tuntemuksiaan eikä tiedä mitä tehdä, ja ehkä sen takia päätyy yllättäviin ratkaisuihin.

Jätetyksi tulemisen takia ihminen saattaa alkaa pohtimaan, mitä ”vikaa” hänessä on ollut – ehkä näin myös sinulla? Jätetyksi tuleminen osuu usein mitä suurimmassa määrin myös siihen, ettei ole ketään ketä ihailla ja ettei tule enää ihalluksi toisen taholta sekä turvallisuuden tunteen vähenemiseen. Tämä kaikki voi vaikuttaa hyväksytyksi tulemisen tunteen vähenemiseen, itsetuntoon, miehisyyteen, itsearvostukseen ja minäkuvaan. On siis luonnollista olla järkyttynyt ja pahoillaan, kun jää yksin.

Väheksymättä tunteitasi kysyn, onko sinut jättänyt nainen sen arvoinen, että sinun pitäisi tappaa itsesi? Onko sinulla elämässäsi muita asioita tai ihmisiä, joiden takia kannattaa jatkaa elämää? Apua tilanteeseesi voit hakea oman kuntasi terveysasemalta. Hyviä tahoja, jonka puoleen voisi kääntyä ovat myös Mielenterveystalo sekä Vastaamo.

Mikäli haluat jutella asiasta, voit soittaa maksuttomaan neuvontapuhelimeemme. Voit varata ajan myös maksuttomaan toimistollamme tai skypen välityksellä tapahtuvaan neuvontakäyntiin.

Voimia tilanteeseesi.

Vastaaja: Kira Salminen
Julkaistu: 5.4.2017
Pysyvä linkki tähän kysymykseen

Mies ei ikinä sano että rakastaa minua, vaikka vuosi sitte sanoi joka ilta. (Yhdessä oltu 9vuotta). Väkisinkin tuntuu et...tä ei hän enään rakasta. Olen puhunut asiasta. Yleensä se menee näin. * Miksi et ikinä enään sano että rakastat --*mies:rakastan kyllä (äänellä joka ei kyllä kuulosta siltä, vaan samalta kun toteaisi maidon olevan loppu). miksi et sano sitä sitten enään *Mies en tiedä Sen lisäksi olen kauan jo kertonut kuinka pahalta tuntuu ettei mies kehu ulkonäössäni mitään(ei ole kehunut vuosiin) väittää toki asiasta puhuessani että minussa ei ole vikaa. No miksi ei sitte sano edes että h y vä takamus? Miksi? Miehen vastaus : en tiedä Olen kertonut tarvitsevani hellyyttä enemmän (siis pari pusua saan päivässä, mutta ei se kosketusta korvaa) tämä ongelma on jatkunut kauan. Koskettelee vain jos haluaa seksiä eli harvoin (liian harvoin) seksi no ei ole pitkään aikaan ollut halukas usein eikä oo kuin 30v. Mies ei asiaa ole oma-alotteisesti hoitanut. Kaiken kaikkiaan oma olo on ahdistunut ja ärtynyt. Miksi mies haluaa että olen onneton? Ei hän voi rakastaa minua. En tiedä mitä tehdä. Terapiaan hän ei välttämättä lähde, Joten vastaattehan

Hei.

Kiitos kysymyksestäsi. Huomaan, että sinulla on parisuhteenne ja itsesi hyvinvoinnista iso huoli. Olet ottanut asian puheeksi miehesi kanssa, mutta koet, ettei hän reagoi asiaan riittävästi. Suhteessanne ei mielestäsi ole riittävästi hellyyttä sen enempää sanallista kuin fyysistä etkä koe, että seksiäkään olisi riittävästi. Olette olleet yhdessä jo useamman vuoden, joten todennäköisesti tunnette toisenne jo varsin hyvin. Tosin jos asioista ei puhuta säännöllisesti ja suhteen eteen panosteta, voidaankin yhtäkkiä huomata, ettei toimivaa yhteyttä enää olekaan. Se ei silti tarkoita, että kumpikaan haluaisi itse olla onneton tai haluaisi toisen olevan.

On aivan ymmärrettävää, että tunnet itsesi ahdistuneeksi ja ärtyneeksi, jos koet, ettei parisuhteenne ole sellainen kuin sen toivoisit olevan ja sitä on jatkunut jo kauan. Kerrot, ettei miehesi kerro sinulle juurikaan tunteistaan eikä kehu sinua. Kuinka usein, millaisissa tilanteissa ja miten itse kerrot hänelle rakastavasi häntä? Miten miehesi siihen silloin reagoi? Millaisissa tilanteissa ja millaisin sanoin sinä kehut miehesi ulkonäköä tai hänen tekemisiään tai ajatuksiaan? Saavatko nämä tilanteet miehesi avautumaan enemmän?

Joidenkin ihmisten saattaa olla vaikeaa pukea ajatuksiaan ja toiveitaan sanoiksi, mutta kuulostaa, että teidän suhteessanne myöskään fyysinen hellyys ja seksi ei toteudu kuten toivoisit. Joskus miehen keino osoittaa rakkauttaan voi olla myös työnteko tai kotitöiden hoitaminen. Yksi keino viestiä ajatuksistasi ja tunteistasi voisi olla myös kirjoittaa kirje miehellesi. Kirjoittaen pystyy monesti paremmin, selvemmin ja perusteellisemmin kertomaan tunteistaan ja huolistaan. Miehesi voisi puolestaan vastata sinulle joko kirjeellä tai suullisesti – ihan miten teille olisi luontevinta. Sen pohjalta voisi jatkaa keskustelua.

Olet ajatellut pariterapiaan hakeutumista. Olen kanssasi samaa mieltä, että teidän saattaisi olla hyvä päästä keskustelemaan ulkopuolisen kanssa, jos ette keskenänne saa keskusteluyhteyttä aikaan. Oletko kysynyt mieheltäsi asiasta, josko hän lähtisi kanssasi? Seksuaalineuvojalle tai -terapeutille voit vallan hyvin hakeutua myös yksin. Ammattilaisen kanssa pääset miettimään tilannetta, kuinka edetä ja miten mahdollisesti voisit saada miehesikin mukaan joko sinun kanssasi tai tulemaan yksinään.

Sexpossa on mahdollista saada maksutonta seksuaalineuvontaa. Parisuhteeseen ja tunteisiin liittyviä asioista käsitellään myös seksuaalineuvonnassa sekä -terapiassa. Tarpeen tullen seksuaalineuvoja voi ohjata sinut/teidät seksuaaliterapeutille. Yksin ei kannata jäädä asioita murehtimaan. On hienoa, että nyt olet ottanut jo askeleen eteenpäin!

Vastaaja: Carita Lindholm & Oona Turunen
Julkaistu: 16.2.2017
Pysyvä linkki tähän kysymykseen

Olemme seurustelleet poikaystäväni kanssa vuoden. Ensimmäiset puoli vuotta seksielämämme oli hyvin kiihkeää, mutta sitte...n jokin muuttui. Poikaystäväni on kertonut että hän on kokenut toisinaan haluttomuutta, ja hän on ollut huolissaan olenko minä tyytyväinen. Olen hämmentynyt, sillä hän ei kuitenkaan kertaakaan ole kieltäytynyt seksistä. Minä teen nykyään aina aloitteen, hän ei enää lainkaan. Ennen hän oli usein kimpussani myös silloin kun tilanne ei edennyt rakasteluun tai yhdyntään. Enää hän ei puristele ja koskettele muulloin kuin alkaessamme rakastelemaan minun aloitteestani. Minusta on alkanut tuntua että hän suostuu seksiin vain koska minä haluan. Seksi ja yhdyntä on alkanut tuntua siltä, kuin hän suorittaisi sitä minulle. Hän on kertonut pelkäävänsä ettei saa minua tyytyväiseksi. Mitä voin tehdä? Olen nauttinut suunnattomasti rakastelustamme tähän asti, ja olen ilmaissut hänelle useaan otteeseen olevani tyytyväinen. Minusta tuntuu että poikaystäväni ei enää tunne minua kohtaan intohimoa ja halua minua oikeasti vaan haluaa vain miellyttää minua.

Hei.

Kiitos kysymyksestäsi.

Kerroit, että poikaystäväsi on kokenut toisinaan haluttomuutta, ja samalla hän on huolissaan siitä oletko tyytyväinen. Kerroit myös ettei hän enää puristele ja koskettele muulloin kuin alkaessanne rakastelemaan aloitteestasi, ja sinusta on alkanut tuntua siltä, että hän suostuisi seksiin vain halustasi, ja tavallaan suorittaisi sitä sinulle. Kerroit myös, että sinusta tuntuu siltä, että poikaystäväsi ei enää tunne sinua kohtaan intohimoa ja halua sinua oikeasti, vaan haluaa vain miellyttää sinua.

Tärkeintä on keskustella avoimesti kumppanin kanssa siitä, mitä te molemmat toivotte yhdessä vietetyltä ajalta ja mitä kumpikin odottaa ja haluaa seksiltä. On myös hyvä kertoa avoimesti toiselle miltä itsestään tuntuu.

Yleensä seurustelun alkuvaiheessa kumppanit voivat tuntea suurta intohimon tunnetta ja kiihkoa toista kohtaan, kun kaikki tuntuu uudelta ja jännittävältä. Suhteen tila kuitenkin muuttuu ajan kuluessa, ja se on täysin normaalia. Suhde tavallaan elää, syvenee ja kehittyy, kun kaksi ihmistä kasvavat suhteessa ja rakentavat sitä yhdessä. Kaikkein tärkeintä on muistaa säilyttää kuitenkin yhtenäinen ja avoin keskusteluyhteys kumppaniin.

Erityisen tärkeä on keskustella siitä, mitä kumpainenkin suhteelta ja yhdessä vietetyltä ajalta ja yhteisiltä hellittelyhetkiltä toivoo ja odottaa. Elämässä monet eri tilanteet, kuten muun muassa väsymys ja stressi, ja eri lääkeaineetkin voivat laukaista haluttomuuden tilan, ja se on täysin normaalia. Haluttomuuden tilat ovat loppujen lopuksi aika yleisiä ja niihin löytyy ratkaisuja ja apuja. Täytyy kuitenkin muistaa, että se tila ei ole loputon.

Haluttomuutta tunteva ihminen voi tuntea suurta syyllisyyttä siitä, ettei tunne halua juuri sillä hetkellä, kumppanin ollessa mahdollisesti aktiivisempi, ja voi kokea näin myös suurta painetta ja huolta kumppaninsa tyytyväisyydestä. Tällöin haluttomalle osapuolelle tulisi antaa tilaa ja aikaa, ja keskustella siitä mikä haluttomuutta voisi mahdollisesti aiheuttaa. On myös tärkeä asia hyväksyä tilanne, ettei hän tällä hetkellä tunne halua, ja kertoa se hänelle. Samalla läheisyyttä toisen kanssa ei tule unohtaa, vaan toista voi pitää hyvänä muutoin; kosketellen, halaillen ja muuten vain huomioiden, vaikka sen ei ole tarkoituskaan johtaa seksiin. Näin yhteys ja tunneside toiseen säilyy ja suhde kestää pienet ja isotkin kolhut.

Jos asia vielä mietityttää sinua ja/ tai poikaystävääsi, niin voit tai voitte yhdessä tulla juttelemaan seksuaalineuvojan kanssa lisää asiasta. Tapaamisen aikana voit tai voitte saada uusia näkökulmia sekä käytännön neuvoja tilanteeseenne. Voit varata ajan täältä. Neuvontakäynti on maksuton.

Antoisia keskusteluja ja hellittelyhetkiä toivottaen!

Vastaaja: Heidi Mäkinen & Oona Turunen
Julkaistu: 16.2.2017
Pysyvä linkki tähän kysymykseen

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 41