Suhteet ja seurustelu

Hei! Olen reilu parikymppinen nuorimies, jolla ei ole vielä mitään seurustelukokemusta. Tuntuu, että siihen on kovin ...vaikea vaikuttaa ja saattaa kestään vielä hyvän aikaa, jotta löydän kumppanin. Mietin kuitenkin, että siitä on varmaan tehty kirjoja ja pidän lukemisesta, joten ajattelin kysyä osaisitteko suositella jotain. Tahtoisin siis kirjoja sopien omaan elämäntilanteeseeni eli kumppanin löytämiseen, seurusteluun tai sen aloittamiseen tai vaikka ensimmäiseen seksikertaan liittyen. En tiedä, minkä verran näistä aiheista on kirjoitettu nuorille aikuisille, mutta jos tiedätte jotain lukemisen arvoisia kirjoja, niin kuulisin niistä mielelläni. Kiitos!

Hei.

Kiitos kysymyksestäsi. Olet hyvin pohtinut tilannettasi, seurustelun aloittamista ja sopivan kumppanin löytymiseen liittyviä haasteita.  Jokainen etenee näissä asioissa omaan tahtiinsa.

Kirjallisuudesta voi hyvin etsiä sopivia vinkkejä ja neuvoja, joilla päästä alkuun ja joita voi soveltaa omaan elämäntilanteeseen sopiviksi. Ohessa pari kirjavinkkiä.

Seksi : kaikki mitä tulee tietää / toimittanut Anu Suomela Kirja | Ajatus kirjat | 2009 Koottu Sexpo-säätiön kotisivuille lähetetyistä kysymyksistä ja niiden vastauksista

Suhteet ja seksi / Katerina Janouch ; suomentanut Elina Lustig Janouch, Katerina

Tiukkojen tilanteiden käsikirja : seurustelu & seksi / Joshua Piven, David Borgenicht ja Jennifer Worick ; kuvittanut Brenda Brown ; suomentanut Tytti Träff Piven, Joshua

Vastaaja: Piia Miettinen & Oona Turunen
Julkaistu: 23.8.2017
Pysyvä linkki tähän kysymykseen

Kuulostaa pikku jutulta,mutta ei ole minulle. Oltiin kauppakeskuksessa. Mies meni kassalle, minun piti mennä vielä vaat...teita katsomaan , mutta muutin mieltä ja palasin kassalle. Välissä oli jonoa, mies oli maksuvuorossa ja kassalla nuori nainen. Mies ja tämä nainen käyttäyttivät toisiaan kohtaan kuin alkuvaiheen rakastavaiset, tuijottivat toisiaan silmiin juttelivat nauroivat molemmat ihastuneen oloisia. Mies vilkaisi myymälään päin, näki vaimonsa. Leveä hymy hyytyi sillä hetkellä. Mies ei jäänyt odottaa vaimoa, eikä tullut vaimon luo, vaan pakeni paikalta. Jälkikäteen väitti nauraneensa myyjälle, ei myyjän kanssa. Minusta tämä pieni välikohtaus kertoi sen minkä arvoinen olen miehelle. Ja myös sen että hän käyttäytyy naisia kohtaan ns. Selän takana erilailla kuin minun nähden. Luottamusta ei minun puolelta muutenkaan ole, eikä tämä lisää sitä. Nyt tuntuu siltä että jos miehellä tulee tilaisuus pettää, hän kyllä pettää ja valehtelee sitten. Valehtelu ja liian läheiset suhteet naisiin selän takana ja niistä valehtelu on epäluottamuksen takana. Ja näköjään asia on just niin vieläkin että valehtelee. Kukaan ei kuitenkaan ymmärrä sitä miltä minusta tuntuu, vaan mies on se raukka. Onko väärin olettaa että puoliso käyttäytyy samalla tavalla muita naisia kohtaan silloin kun olet paikalla ja kun et ole paikalla? Onko väärin tuntea epäluottamusta kun toinen valehtelee. Onko oikein että mies vaikuttaa onnellisemmalta flirttaillessaan kassa tytön kanssa, kuin mitä on vaimon läsnäollessa. Ei mies enää katso mua silmiin ja hymyile onnellisena. Mutta vieras nainen saa sen aikaan. Pitäisikö sen tuntua minusta hyvältä? Epänormaaliko?

Hei.

Kiitos kysymyksestäsi. Hyvä että olet pysähtynyt ajattelemaan parisuhdettanne ja sen hyvinvointia. Et kerro miten kauan olette olleet yhdessä mutta oletan että hiukan pidempään. Suhteen alkuaikoina ollaan usein hyvin rakastuneita ja jutellaan kaikesta maan ja taivaan välillä. Sitten voi kulua montakin vuotta ja molemmat jatkavat kasvua ihmisinä ja yksilöinä mutta kuvitellaan että toinen on edelleen se sama henkilö jonka kanssa aloitti seurustelun vuosia sitten.

Nyt teillä olisi hyvä hetki pysähtyä yhdessä miettimään minkälaisia odotuksia teillä on suhteenne osalta ja sopia yhteisistä pelisäännöistä uudestaan. Sen voi joko tehdä kaksistaan mutta monen mielestä on helpompaa ja turvallisempaa jutella kun ulkopuolinen terapeutti on mukana ohjaamassa keskustelua.

Onko teillä mahdollisuutta tulla Helsinkiin? Tarjoamme Sexpossa ilmaisia neuvontakäyntejä myös pariskunnille. Tapaamiset onnistuvat myös Skypen välityksellä.

Jos haluat käsitellä asiaa yksin voit soittaa meidän ilmaiseen ja nimettömään neuvontapuhelimeen.

Vastaaja: Patricia Thesleff
Julkaistu: 8.6.2017
Pysyvä linkki tähän kysymykseen

Mun ihastukset ei koskaan kestä pitkäaikaisesti vaikka suhteen haluaisin ja lapsiakin :/ Auttaako vaan aika tähän?...

Hei.

Kiitos kysymyksestäsi. Olet pohtinut syitä siihen, miksi ihastuksesi eivät kestä. Et tarkemmin avannut viestissäsi, miksi itse koet, että ihastuksesi eivät kestä. Käykö suhteissasi niin, että oma ihastumisesi lopahtaa vai kumppanin vai molemmat?

On täysin tavallista, että nuorella iällä ihastumiset ovat voimakkaita ja ihastuksen kohteet vaihtelevia. Nuoreen aikuisuuteen kuuluu itsensä etsiminen ja oman paikan löytäminen. On ihan hyvä asia, että tapaat erilaisia ihmisiä ja koet ihastumisia, seurustelet ja tutustut paitsi kumppaniin myös itseesi.

Vastauksena kysymykseesi, usein aika auttaa asiaan. Uskon, että kun tapaat sellaisen ihmisen, jonka kanssa olette molemmat valmiita pysähtymään aloillenne pidemmäksi aikaa, kaikki kyllä loksahtaa paikoilleen. Sitä ennen on hienoa, että on ehtinyt tutustua kunnolla ensin itseensä.

Mukavia hetkiä Sinulle!

Vastaaja: Taija Tetri-Kivikangas
Julkaistu: 2.6.2017
Pysyvä linkki tähän kysymykseen

Moi! Minua on alkanut vaivaamaan eräs asia ja halusin siihen uudenlaista perspektiiviä, kun oma ajattelu kiertää vain... kehää. Se liittyy ensimmäiseen seurustelusuhteeseeni noin 4-5 vuoden takaa, jolloin olin juuri täyttänyt 19. Ennen tuota minulla ei ollut minkäänlaisia kokemuksia vastakkaisesta sukupuolesta ja olin kovin ujo edes lähestymään yhtään ketään, sillä peruskoulun koulukiusaaminen oli tuhonnut itsetuntoni täysin ja olin lähinnä kuullut siitä, että kuinka vastenmielinen läskikasa olin (tämän seurauksena laihdutin lopulta 9.-luokalla). Sairastin tuolloin keskivaikeaa masennusta ja olin saanut KELA:n kuntoutuspsykoterapiatuen, joten psykoterapiani alkoi samoihin aikoihin seurustelusuhteeni kanssa. Tutustuin ensimmäiseen tyttöystävääni yhteisen harrastuksen kautta tai oikeastaan tyttö, reippaalla ja rempseällä otteella, tutustui minuun, koska en uskaltanut tehdä minkäänlaista aloitetta - vaikka kyllä pitkiä ja merkitseviä katseita oli ennen tuota ollutkin. Ainut ongelma oli se, että tyttö oli tuolloin vasta 14 tai tarkemmin ottaen 14 vuotta 6 kk. Vaikka ikäeroa alussa pohdimmekin ja sen mahdollisia seurauksia rikosoikeudellisessa mielessä, niin voimakas molemminpuoleinen ihastuminen sai seurustelun jatkumaan ja koska suhteella oli myös tytön vanhempien siunaus. Omat vanhempani olivat seurustelusta myös fine, koska olimme hyvin samanlaisia älykköluonteita ja ikäero ei näkynyt olemisessamme, ei ainakaan liiemmin. Vietimme paljon aikaa tytön perheen luona, teimme yhdessä ruokaa ja söimme koko perheen voimin, kävimme porukalla konserteissa jne... Tytön perhe ja suku pitivät minusta kovasti ja sain useasti kuullakin, että onneksi tyttö oli minunlaiseni poikaystävän löytänyt. Tyttö tutustui toki myös perheeseeni ja sukuuni. Kyseessä oli siis aivan täysin normaali kahden nuoren välinen seurustelusuhde ylä- ja alamäkineen, suurta tunteiden vuoristorataa. No, asia, joka nyt jälkikäteen alkoi vaivaamaan on se, että mukaanhan astui jossain vaiheessa myös seksi. Tavallaan varsin luontevaa, että kaksi rakastunutta nuorta päätyy seksiä harrastamaan. Tuolloin sitä ajatteli, että suhteemme saisi lainsilmissäkin siunauksen nk. rajoitussäännöksen ansiosta, mutta nyt näin jälkikäteen en olekaan enää täysin varma siitä. Viimeaikoina lehdistä on saanut lukea tapauksista, kun 19-vuotias on tuomittu 14-vuotiaan seksuaalisesta hyväksikäytöstä, tosin tapaukset ovat olleet kyllä erilaisia, niihin on liittynyt alkoholia ja niissä ei ole ollut kyseessä seurustelusuhteista. Tuomiot tuntuvat siltikin hieman mielivaltaisilta, eikä niistä saanut oikein kuvaa siitä, että kuinka tuota rajoitussäännöstä käytännössä sovelletaan. Käsittelin seurustelumme aikaan suhdettamme paljon psykoterapeuttini kanssa ja hän tiesi myös seksistä ja sanoi tuolloin, ettei aio asiaa viedä sen pidemmälle. Myös vanhempani asiasta tiesivät, tosin tytön vanhemmat eivät, eivät ainakaan virallisesti. He olivat seksin suhteen varsin konservatiivisia lähinnä uskonnollisista syistä. Seksuaalinen kanssakäyminen alkoi tytön aloitteesta ja menetin tuolloin ns. poikuuteni. Suhteemme oli sinänsä täysin julkista, ei sitä salattu, muttei myöskään ehdoin tahdoin huudeltu. Siitä tiesivät tytön koulukaverit kuten myös omat kaverinikin, pienellä paikkakunnalla tieto varmasti levisi. Toki sain välillä kuulla kaikenlaista huutelua ja vääriä huhuja leviteltiin, mutta kukaan ei tehnyt seurustelustamme silloin ilmoitusta mihinkään. En todellakaan pidä itseäni hyväksikäyttäjänä, en painostanut, en kiristänyt tai pakottanut mihinkään. Tytön ehdoilla menimme. Olin ensimmäistä kertaa elämässäni oikeasti rakastunut ja hellyydenkipeä nuorimies, joka halusi kohdella tyttöystäväänsä kuin kukkaa kämmenellä ja niin myös tein. Ajatuskin siitä tuntuisi todella pahalta, että näin jälkikäteen ensirakkauteni nähtäisiin oikeudessa jonain perverssinä hyväksikäyttösuhteena ja minut jotain kuvottavana hyväksikäyttäjänä. Pelkään myös maineeni ja tulevaisuuteni puolesta, siksi asia on alkanut ahdistamaan. Suhteemme päättyi 7 kk jälkeen hänen jättäessä minut. Tuli paljon riitoja ja mustasukkaisuutta, jota ei osattu käsitellä ja kun huuma loppui, loppui vähitellen myös tytön kiinnostunus. Itse olisin halunnut jatkaa ja olinkin silloin todella rikki, mutta sainpahan myös kokea ensimmäiset sydänsuruni ja muutenkin suhde kasvatti minua ja opetti parisuhdetaitoja. En oikeasti tiedä yhtään syytä, että miksi tästä enää vuosien jälkeen mitään oikeusjuttua tulisi, mutta tapani katastrofiajatteluun himmentää järkevän ajetteluni. Lukemieni nettipoliisin julkaisujen perusteella on ollut tapauksia, joissa 15-vuotias ja 20-vuotias ovat seurustelleet, ja jos vanhemmat ovat olleet tietoisia, asiaa ei ole viety pidemmälle. Myös rajoitussäännöksen soveltamisesta on kuulemma oikeuskirjallisuudessa mainittu, että 5 vuotta pidetään pääsääntöisesti ylärajana. Tapauksessamme ikäeroa on 4 vuotta ja 7 kk. Seurustelun alussa tyttö oli reilut 14,5 vuotta ja minä 19 vuotta ja 2kk. Lopussa tyttö oli 15 vuotta ja 2 kk ja minä 19 vuotta 9 kk. Kyseessä oli nimenomaan seurustelu, josta vanhemmat tiesivät sekä henkinen että fyysinen ikä oli kyllä varmasti samaa tasoa. Olisi kiva saada tietoa siitä, että miten viime vuosina tällaisia tilanteita on ratkottu viranomaisten toimesta ja kuinka rajoitussäännöstä on sovellettu. Lehdistä, kun ei oikein kovin kokonaisvaltaista kuvaa siitä saa.

Hei.

Kiitos kysymyksestäsi.

Mukavaa, että olet lähtenyt selvittämään sinua askarruttavaa asiaa. Ensinnäkin voi sanoa, että et ole tehnyt mitään väärää. Suomen laissa on toki suojaikäraja, joka on 16 vuotta. Lain tarkoitus on suojata alle 16-vuotiaita aikuisten seksuaalisilta ehdotteluilta, lähestymisiltä ja seksuaaliselta kaltoinkohtelulta.

Laissa on kuitenkin kirjattu poikkeus. Sen mukaan rikoksena ei pidetä sellaisia seksi- tai seurustelusuhteita, joiden ”osapuolten iässä sekä henkisessä ja ruumiillisessa kypsyydessä ei ole suurta eroa”. Siten pyritään suojaamaan nuoria turhilta viranomaisten puuttumisilta silloin, kun kyse on normaalista nuorten välisestä seurustelu- tai seksisuhteesta iästä riippumatta. Kertomasi perusteella suhteenne oli täysin normaali nuorten välinen seurustelusuhde. Aina on kuitenkin hyvä tiedostaa ja pohtia merkittävää ikäeroa, mutta sen teittekin ennen seurustelun aloittamista.

Vaikka tyttöystäväsi oli 15-vuotias ja itse olit 19-vuotias, teidän välistä seksiä ei pidetä rikoksena, sillä suhteenne täyttää yllä mainitut perusteet. Olennaista on se, että ikäero ei ollut kovin suuri, ja että molemmat olivat suhteessa mukana vapaasta tahdosta ilman painostusta tai pakottamista. Kertomasi mukaan suhteenne täyttää nämä kriteerit. Sinua ei siis voida syyttää rikoksesta, etkä ole toiminut väärin.

Vastaaja: Tuuli Häärä & Oona Turunen
Julkaistu: 24.5.2017
Pysyvä linkki tähän kysymykseen

Hei, Onko nykyään tapana harrastaa seksiä ensimmäisten kahvitreffien yhteydessä? -tuore sinkku mies-...

Hei.

Kiitos kysymyksestäsi. Jokainen ihminen on erilainen ja vaikka seksin harrastaminen voisi sopia jollekin henkilölle ensimmäisellä tapaamisella, saattaa pelkästään siihen vihjaaminen olla tunkeilevaa toiselle henkilölle. Suosittelen olemaan avoimilla mielin liikkeellä ja tunnustelemaan tilannetta. Ei kannata olettaa asioita väärinymmärrysten välttämiseksi, vaan mielummin kysyä suoraan, jos siltä tuntuu. Onnea tuleville treffeille!

Vastaaja: Liisa Aalto
Julkaistu: 16.5.2017
Pysyvä linkki tähän kysymykseen

Mitä tehdään. Minun piti mennä sterilisaatioon, lykkäsimme sitä lomamatkan vuoksi (en halunnut lähtee viikon päästä oper...aatiosta) . Nyt pelkään että olen raskaana. Ennestään on muutama erityislapsi ja elämä on helpottunut vasta parin vuoden aikana, kumpikaan meistä ei tosiaankaan halunnut lasta enää, niin kuluttavat vuodet oli kun lapset oli pieniä. Nyt mies puhuukin että joo pitäis tehdä testi ni saadaan keskeytys. Keskeytys? Sehän on tappo kun keskeytetään raskaus. Enkä pysty siihen. En kyllä haluaisi aloittaa taas alusta :yövalvomisia, itkun, huudon, uhman ja muun vst läpi käymistä. Saati sitten jos lapsella onkin ADHD tai isot oppimisvaikeudet tms. Mutta en pysty keskeyttämiseen, jonka mies ehdoitta kokee ainoaksi vaihtoehdoksi. Olen tehnyt kerran keskeytyksen ennen nykyistä mieatä ja nyt olemassa olevia lapsia ja edelleen se asia painaa sydäntäni. Mies kyllä tietää keskeytyksestä ja sen aiheuttamista tunteista. Nyt en uskalla puhua tästä että en pysty siihen. Tiedän että mies ei todellakaan Lasta, jättääkö hän minut jos en keskeytä. Se on mahdollista, ainakin se loisi kuilun välillemme. Mitä teen? Voiko suhde selvitä tästä?
Hei.

Kiitos kysymyksestäsi. Raskaaksi tuleminen on aina suuri asia koko perheelle. Yllätys on suuri ja paljon erilaisia ajatuksia herättävä, vaikka raskaus olisi odotettu ja toivottukin. Muutokset ovat usein pelottavia ja herättävät perheen jäsenissä erilaisia tunteita. Naisen kehossa uuden elämän alku tuntuu eri  tavalla ja vaikuttaa tunteisiin, kun taas miehellä ei samanlaisia kehollisia tuntemuksia ole, ja sen vuoksi asiaan suhtautuminen on erilaista ja voi aiheuttaa parin välille hankaluutta ymmärtää toistensa tunteita.

On hyvä selvittää tilanne raskauden suhteen ja sen jälkeen miettiä ja pohtia erilaisia vaihtoehtoja rauhassa. Molempien tunteet ja tuntemukset on tärkeää huomioida. Kun tilanne on rauhoittunut ja molemmat ovat saaneet pohtia asiaa rauhassa, on molemmille sopivan ratkaisun löytäminen helpompaa.

Suosittelen käyntiä pariterapeutilla. Pariterapiassa asiaa voidaan käsitellä turvallisesti ja molempia kuunnellen. Usein ulkopuolisen henkilön kanssa keskusteleminen voi selkeyttää tilannetta ja ajatuksia.

Vastaaja: Eriikka Sailo
Julkaistu: 4.5.2017
Pysyvä linkki tähän kysymykseen

Olenko hieman outo? Olen mies ja en ole ikinä seurustellut tai ollut tyttöystävää. Ikääkin on jo yli 40v. Netistä olen h...akenut vuosia seuraa ja viimeiset treffit olen pystynyt järjestämään vuonna 2009 kun naisilla ei ole tapana vastata netissä. Ravintoloissa ryyppäämässä ja bailaamassa en tykkää käydä. Ainoat kokemukset oikeasta seksistäkin on saatu maksullisten naisien kautta. Olen kuitenkin hyvin toimeentuleva ja käyn säännöllisesti töissä. Eikä ulkomuodossakaan mitään valittamista pitäisi olla. Ovat jotkut jopa komeaksikin sanoneet. Mikä mättää? Ei tunnut onnistuvan seuran tai suhteen saaminen sitten millään. Ja vielä harrastukset ja työpaikka, ei niistäkään ole mitään jäänyt käteen. Minkälainen auervaara miehen tulee olla vai onko niin, että naiset rakastuvat pelkästään renttuihin?

Hei.

Kiitos kysymyksestäsi.

Seurustelu- ja seksuaalinenhistoria on meillä kaikilla omanlaisensa. Kukaan ei voi määritellä, mikä olisi ’normaali’ seurusteluhistoria eikä se, ettet ole seurutellut tee sinusta outoa. Jokaisella on omanlaiset ja yksilölliset elämänkokemukset ja käänteet.

En osaa sanoa mikä mättää siinä, ettet ole vielä löytänyt itsellesi sopivaa kumppania. Kerroit, ettei töistä tai harrastuksista ole jäänyt mitään käteen. Olisiko kuitenkin mahdollista aloittaa jokin uusi harrastus? Kerroit myös, ettet pidä ravintoloissa ryypäämisestä tai bailaamisesta. Entä konserteistä, ulkomaanmatkoista, risteilyistä, festareista, messuista tai taidenäyttelyistä? Kun hakeutuu sosiaalisiin paikkoihin ja nappaa vaikka kaverin mukaan voi olla paljon helpompaa tutustua uusiin ihmisiin. Se riippuu myös siitä miten rohkeasti ja itsevarmasti lähestyy vastakkaista sukupuolta. Oletko myös kokeillut monipuolisesti erilaisia seuranhaku- ja nettideitti palveluja? Niitä on nimittäin monenlaisia.

Jokaisen naisen mieltymykset ovat erilaiset. Jotkut pitävät ’rentuista’, mutta eivät tietenkään kaikki. Sinkkunaisia, jotka etsivät miestä elämäänsä on runsaasti ja varmasti joku mukava ihminen osuu vielä kohdallesi. Jatka aktiivisuuttasi ja ole kärsivällinen. Suhteet alkavat usein luonnollisesti, kun kahden ihmisen välille syntyy aito yhteys.

Vastaaja: Tuuli Häärä ja Anna Kolster
Julkaistu: 2.5.2017
Pysyvä linkki tähän kysymykseen

Mistä löytää seksiseuraa tai yleensä muuta seuraa vastakkaisesta sukupuolesta? Netti, harrastukset tai mikään muukaan pa...ikka tai toiminta ei toimi. Netti on yliamainostettu seuran hakemisessa.

Hei.

Kiitos kysymyksestäsi.

Tavallisesti seuraa löytyy varsin arkisista tilanteista. Seuran löytäminen riippuu itsestäsi ja aktiivisuudestasi lähestyä toista sukupuolta. Olisiko mahdollista aloittaa uusi harrastus, jonka myötä myös sosiaalinen piirisi kasvaisi? Sen myötä voisi päästä tapaamaan uusia ihmisiä. Kun aktiivisesti lähtee uusiin sosiaalisiin tapahtumiin voi seuran hakukin käydä paljon luonnollisemmin. Netissä on runsaasti erilaisia sivustoja joista löytyy seuraa, ja voi olla hyvä kokeilla monipuolisesti eri sivustoja, jos tuntuu siltä ettei niistä ole vielä ollut hyötyä.

Vastaaja: Tuuli Häärä ja Anna Kolster
Julkaistu: 28.4.2017
Pysyvä linkki tähän kysymykseen

Hei Missä menee raja kun puhutaan empatiakyvyttömyydestä, mies ei osaa asettua lapsen asemaan, ei ymmärrä oikeasti ikin...ä sitä mitä minä tunnen. Vaikka itse olisi kokenut aiemmin saman mitä toinen kokee ei empatiaa tunnu löytyvän. Itse tahtomattanikin pystyn tuntemaan empatiaa jopa koiraa kohtaan kun se odottaa että saisiko myös herkkuruokaa. Mies toteaa että se on vaan koira. Totta, mutta koirallakin on tunteet. Tämä nnyt on huono esimerkiksi mutta monesti vuosien varrella olen jäänyt miettimään eikö miehellä ole mitään kykyä eläytyä edes rakkaittensa tunteisiin. Kaikki pitää ns.vääntää rautalangasta, eikä sittenkään tunnu ymmärrystä löytyvän. Onko hän tunteeton vai mikä on vialla?

Hei.

Kiitos kysymyksestäsi.

Empatiakyky on hyvin yksilöllinen asia. Se, että miehesi ei ole mielestäsi tarpeeksi empaattinen ei välttämättä tarkoita etteikö hän välittäisi sinusta tai rakkaistansa. Jotkut ihmiset ovat hyvin rationaalisia ja ajattelevat asioista teknillisemmin ja tieteellisemmin. Se ei kuitenkaan tarkoita, että ihminen olisi tunteeton. Empatia ei tule kaikille itsestäänselvyytenä ja on sosiaalinen kyky, jota jotkut eivät osaa yhtä hyvin kuin toiset.

Jos epäilet jonkin olevan vialla, voi asiat selvittää puhumalla avoimesti huolestasi. Puhumalla asiat auki voisi saada aikaan parempaa ja molemminpuolista ymmärrystä.

Jos asia vaivaa sinua ja parisuhdettasi pahasti olisiko mahdollista purkaa asiaa yksin tai yhdessä terapiassa? Pariterapiassa voisi mahdollisesti avautua uusia näkökulmia ja ratkaisuja. Sexpo tarjoaa ilmaiseksi neuvontatapaamisia, jossa voisitte miettiä terapian tarvetta. Voit myös soittaa Sexpon ilmaiseen puhelinneuvontaan, jos niin haluat.

Vastaaja: Tuuli Häärä & Oona Turunen
Julkaistu: 26.4.2017
Pysyvä linkki tähän kysymykseen

Hei, meillä on takana pitkä ja vakaa heteroparisuhde. Olemme nyt yli nelikymppisiä, lapset kouluikäisiä. Seksielämämme ...on perheellistymisen myötä vähitellen niukentunut. Hellyyttä osoitamme puolin ja toisin arjenkin lomassa, mutta aiemmin ajoittaisena ongelmana ja nykyään lähes aina esiintyvä miehen varhainen ejakulaatio vähentää haluja entisestään. Yhdyntöjä ei ole kuin kerran kaksi kuussa. Miehen laukeaminen saattaa tapahtua jo esileikin aikana, sisään viedessä tai hyvin pian sen jälkeen. Pitkä yhdyntäväli selvästi lisää ongelmaa. Lisänä on minun haluttomuuteni, joka osittain johtuu turhautumisesta yllä mainittuun tilanteeseen ja osittain pitkään parisuhteeseen, jossa lämpiäminen kyllä tapahtuu siihen ryhdyttäessä, mutta vie pitemmän aikaa. Spontaania halua ja kiihottumista tapahtuu hyvin harvoin toisin kuin miehellä, joka joutuu siis torjutuksikin. Yhtälössä on ristiriita jota emme oikein saa toimimaan. Miehelle näistä asioista puhuminen on vaikeaa ja pelkään loukkaavani häntä puhumalla aiheesta. "Kädentaitokaan" ei ole kovin taitavaa ja en ole uskaltanut seksilelujakaan ehdottaa (dildoa ehkä ajattelin), koska vihjaistessani siihen suuntaan koin miehen olevan varpaillaan. Puhumisen kulttuuria on vaikea tässä vaiheessa pitkää suhdetta muuttaa ja terapiaan en miestäni varmasti saa. Tiedän tilanteen kuitenkin turhauttavan häntäkin. Mitään fyysisiä sairauksia kummallakaan ei ole. Olisiko jotain keinoa ejakulaation viivyttämiseksi (terskan tyvestä painaminen ei auta) tai muuta tietä solmun aukaisuun?

Hei.

Kiitos kysymyksestäsi.

Hienoa, että olet lähtenyt selvittämään ongelmaa. Tulee ilmi, että todella välität kumppanistasi ja haluat ratkaisuja suhteenne parantamiseen. Mukavaa, että parisuhteestanne löytyy hellyyttä.

Pitkän parisuhteen jälkeen on hyvin luonnollista, että spontaanisuus ja kiihottuminen eivät ole samalla tasolla kuin ennen. Tähän voi auttaa yhteisen ajan järjestäminen ja siitä kiinni pitäminen. Treffit, retket tai lomamatkat kahdestaan voivat piristää suhdetta ja tuoda esiin uusia asioita. Usein jämähdämme samoihin rutiineihin ja niiden rikkominen voi tuoda uutta jännitystä ja piristystä.

Sama pätee myös seksiin. On tärkeää pystyä puhumaan kumppanin kanssa siitä, mitä haluaa ja toivoo seksielämältä. Kun asiat selittää hienovaraisesti eikä syyttävästi niin kumppanin ei pitäisi loukkaantua. Voit tehdä selväksi, että miehesi saa myös esittää toiveensa ja halunsa vapaasti. Loukkaantuminen on aina mahdollinen lopputulos, mutta ei voi olettaa että asiat selvisivät ilman avointa keskustelua.

Kerroit miehesi herkästä laukeamisesta, joka lisää turhautumista ja haluttomuutta. Tätä voi kuitenkin treenata. Voitte edetä esileikin aikana hyvin rauhallisesti ja kun stimulointi käy liian kiihottavaksi niin painaa jarrua. Näin ejakulaation saavuttamista pitkitetään. Peniksen voi myös laittaa rauhallisesti emättimeen ja pitää sitä hetken paikoillaan. Rauhassa voi alkaa liikkumaan ja painaa taas jarrua kun tuntuu että pian laukeaa. Säännöllinen treenaus voi tuoda tulosta. Voit ehdottaa myös miehellesi, että treenaa yksin kun hän masturboi. Jos on tarve, lääkäri voi myös määrätä lääkkeen herkkään siemensyöksyyn joka yleensä auttaa pidentämään yhdyntää.

Kädentaitoja voi myös treenata yhdessä. Tee miehellesi selväksi, mistä ja minkälaisesta hyväilystä pidät. Sooloseksin kautta saat selville paremmin mistä pidät ja voit kertoa miehellesi mitä haluat että hän tekisi. Seksilelujen hankkiminen on hyvin tavallista ja luonnollista. Niistäkään ei pidä loukkaantua, sillä ne ovat tarkoitettu myös yhteiseen nautintoon. Niiden käyttäminen ja tutkiminen voisi tuoda uutta jännitystä ja kiihotusta seksielämäänne.

Mainitsit ettet usko saavasi miestäsi terapiaan. Seksuaaliterapia on kuitenkin vaihtoehtona, jos herkkä ejakulaatio jatkuu ja on vielä ongelmana. Seksuaaliterapeutilta tai seksuaalineuvojalta saa opastusta, menetelmiä ja ratkaisuja ongelmiin. Sexpo tarjoaa ilmaisia seksuaalineuvonta palveluita. Puhelinneuvontaan voi ottaa yhteyttä tai ajan voi varata neuvontatapaamiseen.

Vastaaja: Tuuli Häärä ja Anna Kolster
Julkaistu: 20.4.2017
Pysyvä linkki tähän kysymykseen

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 41