Tunteiden kirjo

Moi. Oon pohtinu valmiutta seurusteluun ja seksiin. Kuinka vanhana on vielä normaalia kokea olevansa ei-valmis? Kehityin... fyysisesti ja henkisesti murrosiässä suht nopeesti ja varhain, mut sosiaaliset jutut tuntuu edelleen tosi vaikeilta. Mulla ei oo minkäänlaista kosketuspintaa ihastuksiin/seurusteluun/seksiin jne., enkä osaa osallistua niistä keskusteluun kavereiden kanssa. Kavereitakaan ei oo montaa, osittain siks etten juuri uskalla lähestyä uusii ihmisiä, osittain siks et koen ettei mulla oo paljon mitään samaa useimpien ikäisteni kanssa. Ajatus parisuhteestakin tuntuu tosi kaukaselta ja suoraan sanottuna pelottaa, että joku pitäis päästää niin lähelle. Onko tää, oonko mä ok? Jotenkin vaan tuntuu siltä, että kaikki muut kehittyy nykyään niin nopeesti, ja tälleen ku on aina ollut "ikäistään kypsempi", seksuaalisesti naiivilta tuntuminen on kurjaa. Sosiaalinen paine ei tunnu pakottavalta mut alentavalta. Kavereitten mielestä oon "söpö", kun en tiiä näistä asioista yhtään mitään, mikä ärsyttää. Kiitos vastauksesta!

Hei.

Kiitos kysymyksestäsi.

Kaikki ihmiset ovat omanlaisiaan ihmissuhteissaan ja seksuaalisuudessaan. Seksuaalisuus kehittyy omanlaistaan vauhtia ja omanlaiseensa suuntaan, jokaisella. Ei ole olemassa yhtä oikeaa tapaa olla seksuaalinen tai yhtä oikeaa aikataulua, jolla toteuttaa seksuaalisuuttaan. Myös sosiaalisuudessa on valtavia eroja yksilöiden välillä. Osa meistä kaipaa enemmän ihmisiä ympärilleen, toisille riittää vähempikin sosiaalisuus. Osa sosiaalisuudesta ja seksuaalisuudesta määräytyy geneettisesti. Osaan siitä, millä tavalla olemme sosiaalisia tai seksuaalisia, vaikuttaa kasvuympäristömme. Muokkaudumme ja kasvamme niin sosiaalisesti kuin seksuaalisestikin koko elämämme ajan.

Sekin, että pohdit itseäsi muihin verraten on täysin ymmärrettävää. Me käytämme toinen toistamme ikään kuin peileinä. Tutkailemme, missä olemme samanlaisia ja missä erilaisia kuin muut ihmiset. Elämistä helpottaa, kun oppii hyväksymään itsensä myös niiden piirteiden suhteen, missä eroaa muista.

Kirjoitit, ettet juuri uskalla lähestyä uusia ihmisiä. Monet arastelevat ottaa kontaktia ihmisiin, joita eivät tunne. Se, että kokee sosiaalisissa suhteissa tai tilanteissa epävarmuutta, on jopa aika tyypillistä suomalaisille. Sosiaalisia tilanteita voi kuitenkin myös harjoitella, jos se tuntuu itselle tarpeelliselta. Monista kaupungeista löytyy erilaisia ryhmiä, joissa vuorovaikutustaitoja harjoitellaan ja esim. Nyyti ry:n kotisivuilta löytyy verkkopohjaista harjoitusmateriaalia vuorovaikutustaitoihin.

Kirjoitit, että koet, ettei sinulla ole paljoakaan yhtesitä useimpien ikäistesi kanssa. Ystävyyssuhteitahan voi syntyä myös eri-ikäisten välille. Parisuhteeseen sinun ei tarvitse ryhtyä, jos et sitä halua. Myös parisuhteessa ollessaan ihmisellä on itsellään lupa määritellä, kuinka lähelle toisen päästää.

Oman seksuaalisuutensa toteuttamista voi ”harjoitella”, jos niin haluaa. Voi esim. lueskella kirjoja tai katsoa elokuvia, joissa on eroottisia kohtauksia ja kuulostella itseään, mitä ne itsessä herättävät. Omaa kehoa voi tutkia katsellen ja kosketellen. Sexpon kotisivuilta löytyy harjoituksista mm. yksin tehtävän hellyysharjoituksen ohje.

Vastaaja: Nonna Huotarinen & Elina Tanskanen
Julkaistu: 15.11.2017
Pysyvä linkki tähän kysymykseen

Hei Olen 25-vuotias nainen. Odotan toista lastamme ja raskaus on nyt suunnilleen puolessa välissä. Ensimmäisen lapsen... synnytys meni suht hyvin, normaali alatiesynnytys kai. Ongelmani on että esikoisen syntymän jälkeen ei oikein ole seksi kiinnostanut ja jos onkin, niin ei oikein jaksaisi. Olen syyttänyt imetystä menestyksekkäästi, mutta tiedän ettei tämä siitä kokonaan johdu. En tiedä tapahtuiko synnytyksessä jotain, mutta sen jälkeen ensimmäiset puoli vuotta yhdyntä sattui aivan älyttömästi. Sitten se rauhoittui, olin helpottunut ja neuvolassakin sai sanoa että ohi meni, siellä kun ei mitenkään empaattisesti mielestäni kyselyihini vastattu. Nyt kuitenkin tämän raskauden toisella kolmanneksella kipu on tullut takaisin juuri samana mitä se silloin oli. Jos hyvin menee, voi olla ihan kivaakin, mutta yksikin väärä liike ja toinen puoli emättimestä on tulessa. Jos jatkan siitä huolimatta, kipu säteilee lopulta koko vastakkaisen puolen sisäreiteen ja polveen. Tämän jälkeen pitkään jaloilla oleminen sattuu myös niiin että on pakko istua alas. Ei auta liukasteet, pitkät esileikit jne. Olen tietoinen, että seksiä on toki paljon muutakin kuin yhdyntä, mutta meillä se on aika olennainen osa seksiä mistä molemmat tykkäävät tai ainakin tykkäsivät. Tämän psyykkinen kuormittavuus yllätti synnytyksen jälkeen ja erityisesti nyt. Periaatteessa haluaisin, mutta en halua pelätä että sattuu. Miehen puolesta olen aivan äärettömän pahoillani, sillä hänellä halut ovat entisellään ja häntä vaivaa että ne harvat hetket kun pikkulapsiperheessä olisi mahdollista viettää kahdenkeskistä aikaa, minua harvemmin kiinnostaa ja jos kiinnostaa en pysty kunnolla tai ollenkaan nauttimaan koko hommasta. Eniten häntä kuulema vaivaa se että se mahdollisesti tuottaa minulle kipua. Olen huomannut itsessäni mustasukkaisuutta miestäni kohtaan ja pelkään tilanteen pitkittymistä ja miehen turhautumisen lisääntymistä lähes yhtä paljon kuin seksin aikana tulevaa kipua, joten luon itselleni paineita harrastaa seksiä vaikkei huvita tai pelottaa. Mietin myös usein, miksi minä? Mitä minulle on tapahtunut? Oliko se se pudentaalipuudutus joka olisi osunut jotenkin väärin tai se kun minut ohjattiin vastoin tahtoani ponnistamaan puoli-istuvassa asennossa, vai koska en osannut hoitaa tikkejä kunnolla, vai oliko minulla huono tuuri vai olenko vain jotenkin muuten huono? Mietin myös voiko tätä mitenkään korjata tai korjaantuisiko tämä jotenkin itsestään? Myyn itselleni aika kovasti ajatusta että seuraava synnytys voisi korjata tämän jos kaikki menee nyt paremmin ja saan itse päättää miten ja missä olen, vaikka vähän vaikeaa kun tiedän etten tiedä voiko niin oikeasti tapahtua vai voisiko seuraava synnytys jopa pahentaa tilannetta. Koen olevani hyvin yksin tämän asian kanssa, koska vaikka miehelle olen lopulta saanut sanottua jotain, en osaa käsitellä asiaa tarkemmin hänen kanssaan, enkä koe että hän kykenisi ymmärtämään minua tässä asiassa. Hänelle puhumisessa vaikeaa on myös se että tämä hankaloittaa hänenkin elämäänsä ja olen näkevinäni hänessä lähinnä pettymystä omaan tilanteeseensa nähden. Ystäviä minulla ei ole joiden kanssa jutella muustakaan, saatika jostain näin herkästä asiasta, enkä koe saavani oikein mistään tietoa, apua tai tukea. Tuen tai avun etsimiseenkin on suhteellisen suuri kynnys sillä pelkään älyttömästi tulevani mitätöidyksi tai vähätellyksi. En ole oikein varma, mitä haluan tällä kysyä. Varmaan että kuvittelenko kaiken vai voiko näin käydä? Jos näin voi käydä, miten tämän voi korjata tai jos ei mitä minun pitäisi tehdä? Kiitos vastauksestanne ja ihan vain siitä että sain jotain ajatuksia purettua edes johonkin.

Hei.

Kiitos kysymyksestäsi. Raskaus ja synnytys ovat isoja mullistuksia keholle. Rajut hormonaaliset muutokset synnytyksen jälkeen vievät myös monilta haluja ja uusi elämänrytmi vauvan kanssakin voi olla haaste esimerkiksi seksielämän uudelleen aloittamiselle. Kuvailemasi yhdyntäkivut ovat hyvin yleisiä ja niiden syntymekanismit erittäin moninaiset. Vulvodyniasta ja kivun hallinnasta voit lukea lisää täältä.

Todella ikävää, että koet ettei ongelmiisi olla suhtauduttu neuvolossa riittävän vakavasti ja empaattisesti. Kuvailemasi tilanteesi on hyvin monisyinen ja olisi tärkeää, että haet apua. Kerro esimerkiksi gynekologille yksityiskohtaisesti tilanteestasi. Perusteellisilla tutkimuksilla pitäisi selvittää ettei sinulla ole kehossa fysiologisia vauriota tai voiko vauva sisälläsi painaa hermoja ja aiheuttaa kiputuntemuksia? Pudentaalipuudutuksesta tai muista kuvailemistasi tapahtumista ei pitäisi nykytietämyksen mukaan syntyä pysyviä vaurioita. Joskus erittäin harvinaisissa tapauksissa synnytys voi silti aiheuttaa hermovaurioita. Ne paranevat yleensä ajan myötä itsestään. Endometrioosin mahdollisuus voisi olla myös hyvä sulkea pois. Gynekologi voi lähettää asiakkaan tutkittavaksi myös neurologille, jos tutkimukset viittavat hermoperäiseen kipuun.

Kerrot myös kokeneesi aiemman synnytyksen tapahtumat psyykkisesti kuormittaviksi. Voisitko mahdollisesti purkaa tilannetta keskustelemalla psykologin tai seksuaaliterapeutin kanssa? Ei ole ollenkaan harvinaista, että vaikea raskausaika tai hankala synnytyskokemus saattavat traumatisoida ja uusi raskaus laukaisee edellisen raskauden vaikeat kokemukset takautumina sekä jopa psykosomaattisina tuntemuksina. Aiemmin syntyneet pelot olisi hyvä käydä läpi ammattilaisen kanssa. Olisi erittäin tärkeää, että sinun ja miehesi välinen kommunikaatio pysyisi sujuvana ja avoimena. Voisiko parisuhde- tai seksuaaliterapia lujittaa suhdettanne? Sexpo tarjoaa ihmissuhteita vahvistavaa yksilö- ja pariterapiaa. Tutustu linkin tarjontaan ja ota rohkeasti yhteyttä.

Tilanteeseesi on hyvin vaikea antaa yhtä hyvää vastausta. Siksi olisi todella tärkeää oman hyvinvointisi vuoksi, että saisit nyt riittävästi apua. Edellä mainitut ammattilaiset pystyvät auttamaan. Kuvaile tilanteesi avoimesti ja rohkaise itsesi nyt selvittämään tämä tilanne. Älä salaile kokemuksesi yksityiskohtia tai häpeile esittää kysymyksiä ja vaatia tutkimuksia sekä vastauksia. Et ole yksin. Kokemuksesi ovat yleisiä ja niissä ei ole mitään hävettävää.

Vastaaja: Julia Suikki & Oona Turunen
Julkaistu: 14.11.2017
Pysyvä linkki tähän kysymykseen

Pitäisikö huolestua jos ei 5 vuodessa ole päässyt exästään yli? Onko jotain vinkkejä miten "osaisi" rakastua uuteen maht...avaan tyyppiin? Hienoja ihmisiä on tullu tavattua mut tunteet ei etene mulla vahvoiksi.

Hei.

Kiitos kysymyksestäsi.

Kerroit, että erostasi on viisi vuotta ja sinulla on tunne, ettet ole päässyt exästäsi yli. Joskus käy niin, että tietyt ihmiset meissä saavat aikaan voimakkaita tunteita, joiden käsittely vie aikaa. Onko mahdollisesti niin, että ehkä näet exääsi edelleen jossakin tai olet tekemisissä hänen kanssaan? Säännöllinen tapaaminen voi vaikuttaa tunteisiisi ja olotilaasi edelleenkin. Etäisyyden ottaminen voisi olla hyvä asia. Salli itsesi päästää irti entisestä kumppanistasi. Anna itsellesi myös aikaa; kiirettä uuteen parisuhteeseen ei varmaankaan ole. Varsinaisia vinkkejä siihen miten osaisi rakastua uuteen tyyppiin ei valitettavasti ole, mutta kun saa päästettyä irti menneestä ja lähtee eteenpäin avoimin mielin, voivat silmät avautua asioille ihan erin tavoin.

Oletko ajatellut, että voisit hakeutua mukaan esimerkiksi oman paikkakuntasi eroryhmään? Tällöin voisit saada vertaistukea ryhmän toisilta jäseniltä. Ryhmä voisi tarjota ehkä työkaluja ja apua tunteittesi purkamiseen sekä selvittämiseen, kenties ihan uusiakin näkökulmia asiaan.

Hyvää jatkoa sinulle!

Vastaaja: Seksuaalineuvontaopiskelija & Elina Tanskanen
Julkaistu: 10.11.2017
Pysyvä linkki tähän kysymykseen

Hei! Mulle on tässä 2,5 vuoden aikana tullut sellainen ikävä piirre seksissä kumppanini kanssa että en hyväksy kielteis...tä vastausta seksin harrastamiseen. Olen huomannut että olen muuttunut jotenkin todella riippuvaiseksi sille. Meillä on niin äärettömän hyvää seksiä kumppanini kanssa, saamme molemmat valtavia orgasmeja. Harrastamme seksiä oikeastaan vain viikonloppuisin kun hänen poikansa on isällään. Joten sunnuntaina viimeisimmän kerran jälkeen alan aina jo heti odottamaan lauantai aamua että saisin seksistä taas nauttia. En kestä sitä jos kumppanini on vaikka kipeä tai väsynyt eikä siksi halua. Saan siitä niin kovan ärsykkeen että alan sanomaan hänelle kaikkea todella ikävää ja suoraansanoen lynkkaan hänet aivan maihin ilkeillä sanomisillani. En haluaisi enää koskaan sitä hänelle tehdä koska rakastan häntä niin valtavasti.Auttakaa minua, Mitä voin tehdä?

Hei.

Kiitos kysymyksestäsi.

Mukavaa, että teillä on kumppanisi kanssa kuvaamasi kaltaista nautinnollista seksiä. Hyvää on myös se, että olet huolestunut hankaluudestasi sietää kielteistä vastausta ja lähtenyt itse hakemaan tilanteeseen apua.

Jokaisella on oikeus kieltäytyä seksistä milloin vain, jos sitä ei syystä tai toisesta halua. Hyvä seksielämä pitää sisällään huomaavaisuutta ja kunnioitusta myös silloin, kun kumppani ei halua seksiä. Toisen lyttääminen tällaisessa tilanteessa heikentää herkästi suhteen luottamusta ja voi entisestään vähentää halukkuutta seksiin. Hienoa, että haluat nyt muuttaa käytöstäsi.

Sinun voisi olla hyvä päästä keskustelemaan asiasta jonkun kanssa. Olisi tärkeää pohtia, mitä kaikkea seksi kumppanisi kanssa sinulle merkitsee ja toisaalta mitä mahdollinen torjunta sinussa aiheuttaa. Ennen kaikkea olisi tärkeää löytää sinulle toimivampia keinoja torjunnan herättämien vaikeiden tunteiden kanssa pärjäämiseen, ettet purkaisi niitä kumppaniisi.

Voit päästä alkuun soittamalla Sexpon maksuttomaan puhelinneuvontaan numeroon 0800-90044. Jos asut pääkaupunkiseudulla, suosittelen sinua varaamaan ajan kasvokkain tapahtuvaan maksuttomaan seksuaalineuvontaan, jossa voit keskustella tilanteestasi tarkemmin. Jos asut kauempana, neuvontatapaaminen voidaan pitää myös Skype-yhteyden välityksellä. Sexpon seksuaalineuvonnassa voi asioida nimettömästi.

Vastaaja: Hanna Terävä & Henriikka Sundell
Julkaistu: 7.11.2017
Pysyvä linkki tähän kysymykseen

Voinko olla aseksuaali? Runkkaan siis pornolle, mutta se on ihan tyydyttävää, eli en koe tarvetta seksiin. Aloin kuitenk...in pohtia, että seksinhän voi käsittää tosi laajasti. Voiko läheisyyden, halailun, pussailun jne. laskea seksuaaliseksi toiminnaksi parien välillä? Niitä haluan miehiltä jos suhteeseen ryhdyn.

Hei.

Kiitos kysymyksestäsi. Hyvä, että pohdit omaa seksuaalisuuttasi ja tutustut omaan kehoosi. Voit halutessasi miettiä, tarvitseeko sinun määrittää itsesi niin tarkoin? Joskus tarkka määritelmä saattaa jopa rajoittaa aivan turhaan. Seksuaalisuutemme ja kiinnostuksen kohteetkin voivat muuttua: vaihdella iän ja elämän tilanteiden kautta.

Kirjoituksesi perusteella voisi sanoa, että sinua ei ilmeisesti kiinnosta yhdyntäseksi. Seksuaalisuutta ja seksiä on monenlaista ja yhdyntä on vain yksi osa sitä. Populaarikulttuurimme on elokuvien ja TV-viihteen vaikutuksesta luonut seksimyytin, jonka mukaan yhdyntä olisi se seksin ylin huipentuma. Näin ei kuitenkaan ole läheskään kaikille, vaan monet kokevat nautinnollisemmaksi täysin muita juttuja, kuten yhteisen läheisyyden, pussailun, käsillä hyväilyn ja esimerkiksi sooloseksin kumppanin kanssa. Olet tiedostanut seksuaalisuudestasi mistä pidät ja mistä et. Pidä omista rajoistasi kiinni ja nauti asioista joista pidät.

Vastaaja: Julia Suikki & Oona Turunen
Julkaistu: 6.11.2017
Pysyvä linkki tähän kysymykseen

Hei! Miksi ylireagoin, kun joku kenestä en oo kiinnostunut osoittaa kiinnostusta mua kohtaan?? Siis tunnustamalla, kysym...ällä ulos, kehumalla jne. Alkaa ahdistaa ja tekee mieli suunnilleen haistattaa vitut toiselle. Suututtaa kuunnella juttuja senkin jälkeen kun oon sanonu että sori ei kiinnosta! Voisin vaan ignoorata esim. haikailevat viestit, mut aina kun tulee uutta viestiä miehiltä, tekee mieli vastata tosi ilkeästi! Mitä ihmettä teen?

Hei.

Kiitos kysymyksestäsi.

Kerroit, että reagoit voimakkaasti saadessasi huomiota tai kiinnostuksen osoituksia ihmisiltä, joista et itse ole kiinnostunut. Ymmärsin, että pohdit, miten olisi hyvä reagoida sellaisessa tilanteessa, jossa kieltävän vastauksen antamisen jälkeenkin ihailun ilmaisu jatkuu ja alkaa ärsyttää.

On täysin tavallista ja ymmärrettävää, että ihailun ja kiinnostuksen osoittaminen ei tunnu aina miellyttävältä, tai se herättää voimakkaitakin suuttumuksen tunteita. Varsinkin jos vastapuoli kielloista huolimatta jatkaa kehumista tai kontaktin ottamista. Tiukasta vastauksesta ei siis ole tarvetta tämänkaltaisissa tilanteissa kantaa syyllisyyttä. On todella ikävää, etteivät kaikki sinuun yhteyttä ottaneet ole tajunneet antaa sinulle tilaa tai kunnioittaa kieltojasi.

Et kertonut millaisissa tilanteissa näin tapahtuu, joten on vaikeaa antaa täsmällisiä neuvoja. Tilanteen ratkaisemisen kannalta saattaa olla merkittävää tapahtuuko lähestyminen arjen ihmissuhteissa vai esimerkiksi sosiaalisen median/ym. sovelluksien kautta. Jos lähestyminen tapahtuu, jossakin tietyssä ympäristössä ja se häiritsee sinua, olisiko mahdollista ottaa siitä taukoa tai esimerkiksi lopettaa se?

Pohdit, miksi reagoit kuvailemallasi tavalla. On mahdotonta avata reagoinnin syitä pelkän viestin pohjalta. Jos haluat vielä jutella asiasta jonkun kanssa, voit soittaa Sexpon maksuttomaan ja nimettömään neuvontapuhelimeen.

Tsemppiä jatkoon!

Vastaaja: Ronja Ohra-aho & Oona Turunen
Julkaistu: 20.10.2017
Pysyvä linkki tähän kysymykseen

Miten ihastumisen saisi jatkumaan? Alkuhuuman jälkeen tunteeni loppuvat kuin seinään :( Enkö vain oo löytänyt oikeaa tyy...ppiä?

Hei.

Kiitos kysymyksestäsi. On hieno piirre ihmisessä, että haluaa ja kykenee reflektoimaan omia tunteitaan ja toimiaan. Onnittelut, olet siis oikealla polulla, kun lähdit pohtimaan tuota ihastumisiisi liittyvää asiaa.

Et maininnut, kauanko itse koet alkuhuuman kestävän. Alkuhuumahan loppuu joka tapauksessa, mutta huumasta siirrytään, ihanteellisessa tilanteessa, tunteiltaan syvempään vaiheeseen.

Välillä voi huomata, että huuman jälkeen ei olekaan mitään yhteistä. Jos kuitenkaan tunteita ei kehity yhdessäkään suhteessa on hyvä pohtia eri seikkoja selvittääkseen tilannettaan ja sitä, miten jatkossa etenisi. Ihastutko helposti? Oletko koskaan pannut merkille, onko jokin tietty yhdistävä tekijä, joka synnyttää ihastuksen tai saa ihastuksen lopahtamaan? Millaisen mallin parisuhteesta olet saanut lapsuudenkodissasi? Mitä toivot parisuhteelta? Mitä rakkaus sinulle merkitsee? Muun muassa tällaisia seikkoja voi miettiä selvittääkseen omaa tilannettaan.

On mahdollista, että kuluu aikaa, ennen kuin osaa vastata itselleen näihin kysymyksiin. Älä kuitenkaan huoli, elämä on elinikäistä oppimista ja sinulla on hyvin aikaa opetella tuntemaan itsesi. Kun tuntee itsensä paremmin, tietää myös mitä lopulta kaipaa tulevaisuudessa ja pettymykset ihastumisten suhteen toivottavasti vähenevät.

Joskus voi olla kyse siitäkin, että ihastus ei ole ollut ”se oikea”. Siksipä onkin vaikeaa sanoa, onko tilanne pitkäkestoinen vai voisiko joskus jonkun ihmisen kanssa synkata kauemminkin. Maailma on ihmisiä täynnä, joten on ihan mahdollista, että jonkun kanssa nuo kemiat sopisivat paremmin yhteen.

Mikäli tilanne vaivaa sinua kovin, olet tervetullut juttelemaan Sexpon ilmaiseen neuvontapuhelimeen tai neuvontatapaamiseen.

Toivotaan, että löydät ihastuksen, joka kestää alkuhuuman ylikin. Hyvää jatkoa sinulle!

Vastaaja: Maija Nieminen
Julkaistu: 10.10.2017
Pysyvä linkki tähän kysymykseen

Oon ihastunut opettajaan (varattuun) enkä halua että se tajuaa sen. Miten voisin pitää sen salassa eli ettei se ala epäi...llä jotain? Vois olla kiusallista huomata että oppilas kuolaa perään. En vissiin käyttäydy oudosti mutta vainoharhailen silti. Tajuaakohan opettajat yleensä jos oppilas vaikka katselee kumman ihailevasti? Pelottaa etten pääse tästä yli lukion jälkeen :D Tosi viehättävä ihminen.

Hei.

Kiitos kysymyksestäsi.

Kerrot, että olet ihastunut opettajaasi. Ei ole ollenkaan tavatonta, että ihastutaan opettajaan. Ihastuminen voi tuntua itsessä todella voimakkaalta, mutta se ei välttämättä näy ulospäin, vaikkakin se saattaa häiritä omaa keskittymistä. Onko käytöksessäsi mielestäsi jotain, mistä opettaja voisi huomata ihastumisesi? Ihastuminen itsessään on sallittua, kunhan kunnioittaa toisten rajoja ja ihmissuhteita. On vaikea sanoa, onko opettajasi tajunnut sinun olevan ihastunut, mutta ammattitaitoinen opettaja ei siitä kiusaannu, vaikka asian huomaisikin. Uskon myös, että ajan myötä olosi helpottaa. Jos haluat keskustella aiheesta enemmän, voit soittaa Sexpon maksuttomaan neuvontapuhelimeen. Tsemppiä opiskeluihin!

Vastaaja: Paula Helén & Elina Tanskanen
Julkaistu: 3.10.2017
Pysyvä linkki tähän kysymykseen

Mitä teen kun oon todella ihastunut k-kauppiaan todella upeaan vaimoon se moikkaa mulle aina niin iloisesti ja aina vilk...uilen sen peppua

Hei.

Kiitos kysymyksestäsi. Mukava kuulla, että olet ihastunut. Ihastumisen tunteesta on lupa nauttia ja siitä voi saada hyvää energiaa elämään. Toisen vartalon ihailussa ei myöskään ole mitään pahaa. Ihailu on hyvä osoittaa sellaisella tavalla, joka ei ole toista kohtaan häiritsevää tai tunkeilevaa.

Aina kaikkiin tunteisiin ei tarvitse reagoida toiminnalla. Jos kuitenkin haluat jotenkin ilmaista tunteesi ihastuksellesi, se on toki sallittua. On hyvä varautua siihen, että vastapuolen reaktio ei välttämättä ole aina sellainen, mitä itse olisi toivonut.

 

Vastaaja: Oona Turunen
Julkaistu: 23.8.2017
Pysyvä linkki tähän kysymykseen

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11