Suhteet ja seurustelu

Miten ihastumisen saisi jatkumaan? Alkuhuuman jälkeen tunteeni loppuvat kuin seinään :( Enkö vain oo löytänyt oikeaa tyy...ppiä?

Hei.

Kiitos kysymyksestäsi. On hieno piirre ihmisessä, että haluaa ja kykenee reflektoimaan omia tunteitaan ja toimiaan. Onnittelut, olet siis oikealla polulla, kun lähdit pohtimaan tuota ihastumisiisi liittyvää asiaa.

Et maininnut, kauanko itse koet alkuhuuman kestävän. Alkuhuumahan loppuu joka tapauksessa, mutta huumasta siirrytään, ihanteellisessa tilanteessa, tunteiltaan syvempään vaiheeseen.

Välillä voi huomata, että huuman jälkeen ei olekaan mitään yhteistä. Jos kuitenkaan tunteita ei kehity yhdessäkään suhteessa on hyvä pohtia eri seikkoja selvittääkseen tilannettaan ja sitä, miten jatkossa etenisi. Ihastutko helposti? Oletko koskaan pannut merkille, onko jokin tietty yhdistävä tekijä, joka synnyttää ihastuksen tai saa ihastuksen lopahtamaan? Millaisen mallin parisuhteesta olet saanut lapsuudenkodissasi? Mitä toivot parisuhteelta? Mitä rakkaus sinulle merkitsee? Muun muassa tällaisia seikkoja voi miettiä selvittääkseen omaa tilannettaan.

On mahdollista, että kuluu aikaa, ennen kuin osaa vastata itselleen näihin kysymyksiin. Älä kuitenkaan huoli, elämä on elinikäistä oppimista ja sinulla on hyvin aikaa opetella tuntemaan itsesi. Kun tuntee itsensä paremmin, tietää myös mitä lopulta kaipaa tulevaisuudessa ja pettymykset ihastumisten suhteen toivottavasti vähenevät.

Joskus voi olla kyse siitäkin, että ihastus ei ole ollut ”se oikea”. Siksipä onkin vaikeaa sanoa, onko tilanne pitkäkestoinen vai voisiko joskus jonkun ihmisen kanssa synkata kauemminkin. Maailma on ihmisiä täynnä, joten on ihan mahdollista, että jonkun kanssa nuo kemiat sopisivat paremmin yhteen.

Mikäli tilanne vaivaa sinua kovin, olet tervetullut juttelemaan Sexpon ilmaiseen neuvontapuhelimeen tai neuvontatapaamiseen.

Toivotaan, että löydät ihastuksen, joka kestää alkuhuuman ylikin. Hyvää jatkoa sinulle!

Vastaaja: Maija Nieminen
Julkaistu: 10.10.2017
Pysyvä linkki tähän kysymykseen

Monisuhteisuus?...

“Vastuullinen/eettinen monisuhteisuus” on kattokäsite, jolla viitataan sellaisiin kaikkien osapuolten yhteisymmärrykseen perustuviin intiimeihin, kumppanuudellisiin, seksuaalisiin ja/tai romanttisiin suhteisiin, joissa on enemmän kuin kaksi osapuolta tai joissa osapuolilla on rinnakkain useampia rakkaus-, seksi-, ja/tai muulla tavoin intiimejä suhteita. Erinäisiä vastuullisen monisuhteisuuden muotoja ovat esim. polyamoria, parinvaihto (swinging), avoimet suhteet sekä ihmissuhdeanarkismi.

Monisuhteisuuden muodot ovat suhteen osapuolten yhdessä sovittuja käsitteitä suhteen muodosta. Osapuolet voivat olla aseksuaaleja, aromanttisia, seksuaaliselta suuntaumukseltaan mitä tahansa jne. Tyypillistä on vain se, että suhde kuvio näyttää siltä miltä siihen osallistuvat ovat. Se mikä monisuhteisissa suhteissa on pettämistä, riippuu siitä mitä sopimuksia on tehty luottamuksellisena osapuolten välille.

Monisuhteisuuden muodot eivät myöskään välttämättä sulje toisiaan pois. Joku voi määritellä itsensä polyamorikseksi, joka myös swingaa, polyamoriseksi ihmissuhdeanarkistiksi tai avoimessa suhteessa eläväksi ja tunnistautua yhteisöorientoituvaksi.

Monisuhteiset usein irtisanoutuvat jollain tapaa monogamisesta ihanteesta, jossa seurustellaan, mennään kihloihin, oletetaan seksuaalista ja tunteellista yksinoikeutta, mennään naimisiin, hankitaan lapsia, omakotitalo ja eletään elämänsä onnellisina loppuun asti. Monisuhteiset kokevat tämän mallin usein epärealistiseksi ja itselleen sopimattomaksi.

Avoimet suhteet ja vapaat suhteet

Tunnettuja malleja, jotka ovat tuttuja viimeistään länsimaiden 1960-lukuun liittyvistä kertomuksista, ovat avoimet suhteet tai vapaat suhteet, joissa ihmiset hakivat ja kokeilevat rajojaan rakkauden ja seksuaalisuuden suhteen. Vapaissa suhteissa osapuolet sopivat, että heillä on lupa pitää parisuhteensa ohella muita seksisuhteita ja joskus – vaan ei aina – myös rakkaussuhteita.

Vapaasta rakkaudesta ja hipeistä puhuttaessa muistetaan yleensä mainita se, että tämä elämäntapa ei toiminut – ihmiset ovat ihmisiä; mustasukkaisia ja kateellisia. Voi olla, että merkittävä osa epätyypillisiä ihmissuhdekuvioita kokeilleista koki uuden vapaan rakkauden ihanteen pidemmän päälle kestämättömäksi ihanteeksi omassa elämässään – ja kenties osa heistä elää edelleen avoimissa liitoissa. Moni tietää kokemuksesta, että intiimien ihmissuhteiden ylläpitäminen voi olla haastavaa. Useamman intiimin suhteen ylläpitäminen on usein edellä mainittua haastavampaa, eikä monisuhteisuus siis välttämättä sovi kaikille ihmisille kaikissa elämäntilanteissa.

Polyamoria

Polyamoria-sanassa yhdistyy kreikan kielen sana poly joka merkitsee ’useaa’ ja latinan kielen sana amor joka merkitsee ’rakkautta’. Sananmukaisesti polyamoria siis kääntyy ’useaksi rakkaudeksi’. Tyypillisimmillään polyamoriassa pyritään syviin, pitkäkestoisiin ihmissuhteisiin, joskin monenlaisia käytännön suhdemalleja esiintyy. Yhdistävänä piirteenä on osapuolten pyrkimys kaikkien osallisten eettiseen kohteluun, toistensa huomioon ottamiseen ja tasa-arvoon osapuolten välillä.

Polyamoriset suhteet voivat olla ”avoimia” eli sallia uusien suhteiden lisäämisen tai ”suljettuja” joissa uusien suhteiden aloittaminen on kielletty, ja niissä voi olla osapuolia niin paljon kuin tuntuu mielekkäältä – teoriassa rajattomasti. Tosin käytännössä aika ja muut vastaavanlaiset resurssit ovat rajallisia ja rajoittavat ihmissuhdeverkoston kokoa, vaikka lämpimät tunteet ja kiinnostus ihmisiä kohtaan olisivatkin yltäkylläisiä. Lue lisää täältä.

Lisätietoa: polyamoria.fi

Parinvaihto (Swinging)

Parinvaihto tai swinging on monisuhteisuuden muoto, jossa sitoutuneen suhteen osapuolet tai sinkut osallistuvat seksuaalisiin aktiviteetteihin virkistysmielessä tai sosiaalisena aktiviteettina. Swing-suhteet voivat olla esimerkiksi kahden pariskunnan välisiä tai bileissä tapahtuvia kolmannen osapuolen mukaan ottavia. Usein, vaan ei aina, rakastuminen primäärisuhteen ulkopuolisiin seksikumppaneihin on kielletty. Swing-suhteet saattavat myös olla syvästi monogamisia tunnetasolla ja avoimia seksuaalisesti.

Ihmissuhdeanarkismi ja yhteisöorientoituvuus

Ihmissuhdeanarkia ja yhteisöorientoituvuus ovat on ääripäät jatkumosta, joiden väliin suurin osa ihmisistä sijoittuu. Molemmat ovat filosofioita monisuhteisuuden toteuttamiseen.
Ihmissuhdeanarkismi on tapa suhtautua ihmissuhteisiin niiden välisiä kytköksiä arvottamatta. Usein käytetyt arvo- ja oletuslatautuneet nimitykset ihmissuhteista kuten aviopuoliso, serkku, ystävä jne. koetaan turhiksi ja niiden tilalla käytetään sisäistä arviota siitä miten arvokas/merkityksellinen suhde on yksilölle itselleen. Osa ihmissuhdeanarkisteista näkee ihmissuhteiden luokittelun millään tavalla vahingolliseksi ja suhdetta rajoittavaksi. Osa käyttää niitä määritelmiä, joita kokee tarvitsevansa.

Ihmissuhdeanarkistit lähtevät siitä olettamuksesta, että missään ihmissuhteessa ei ole eikä voi olettaa olevan sääntöjä, joita ei ole sovittu osapuolten kesken. Kaikki suhteen säännöt ja muutokset neuvotellaan. He eivät myöskään koe tarvetta tehdä selkeää eroa seksuaalisen, romanttisen tai platonisten suhteiden välille tai arvottaa niitä lähtökohtaisesti eri tavalla elämässään. Ihmissuhdeanarkistit painottavat, että vastuu kaikista päätöksistä ja valinnoista on yksilöllä itsellään.

Yhteisöorientoituvassa monisuhteisuudessa yhteisön hyvinvointi asetetaan yksilön tavoitteita ja päämääriä tärkeämmäksi. Yhteisöorientoiva lähestymistapa monisuhteisuuteen on lähes vastakohta ihmissuhdeanarkialle. Yhteisön hyvinvoinnin etusijalle asettaminen voi näkyä esimerkiksi siten, että uuden suhteen aloittaminen on hyväksyttävää vain silloin, kun suhde sopii olemassa oleviin sitoumuksiin ja muut osapuolet hyväksyvät uuden suhteen aloittamisen. Yhteisöorientoituvuudessa olemassa olevien suhteiden toimivuus asetetaan usein etusijalle uusiin suhteisiin nähden.

Julkaistu: 26.9.2017
Pysyvä linkki tähän kysymykseen

Polyamoria?...

”Masa ja Tytti rakastavat toisiaan ja asuvat yhdessä. Masa rakastaa myös poikaystäväänsä ja tyttöystäväänsä. Tytti on seurustellut 8 kk poikaystävänsä kanssa, joka asuu puolisonsa kanssa ja jolla on kaksi muuta tyttöystävää. Masa ja Tytti ovat polyamorisessa suhteessa keskenään rakkaudesta ja kunnoituksesta toisiaan kohtaan.”

Polyamoria-sanassa yhdistyy kreikan kielen sana poly, joka merkitsee ’useaa’, ja latinan kielen sana amor, joka merkitsee ’rakkautta’. Sananmukaisesti polyamoria siis kääntyy ’useaksi rakkaudeksi’. Polyamoria on yksi tapa toteuttaa monisuhteisuutta. Käytännössä polyamoria on raami jonka sisään mahtuu monenlaisia monisuhteisuuden muotoja. Polyamoria eroaa muista monisuhteisuuden muodoista, kuten avoimista suhteista ja swingingistä siten, että se painottaa romanttisten/emotionaalisesti läheisten suhteiden rakentamista, eettisyyttä ja tasa-arvoa osapuolten välillä.

Miten polyamoria eroaa monogamiasta

Monogamisen kulttuurin tuottamat yhteiset käsitykset suhteen etenemisestä (seurustelu, yhteen muuttaminen, naimisiin meno, lapset jne.) eivät ole toimivia työkaluja monisuhteisuudessa suhteen etenemisen, sitoutumisen ja merkityksen määrittelyyn. Polyamoriassa tämä ongelma ratkaistaan neuvottelemalla ja keskustelemalla kaikesta mikä suhdetta voi koskea sen sijaan, että oletettaisi muiden jotenkin ymmärtävän jotain, mitä ei ole sanottu ääneen, tai suostuneen johonkin, josta ei ole erikseen sovittu. Polyamorisissa suhteissa käydäänkin yleisesti ottaen huomattavasti enemmän keskustelua suhteen toimivuudesta, osapuolten tyytyväisyydestä ja toimintatavoista kuin monogamisissa suhteissa yleensä, koska käytännössä kaikki oletukset toisen tarkoituksista ovat todennäköisemmin väärässä kuin oikeassa. Keskustelutaitojen lisäksi keskeinen on taito tunnistaa ja käsitellä omia tunteitaan. Keskeisin taito on olla luottamuksen arvoinen.

Tunnuspiirteitä

Monille yhdenkin romanttisen ja sitoutuneen ihmissuhteen ylläpito voi olla vaikeaa. Kun romanttisten ja sitoutuneiden ihmissuhteiden verkosto kasvaa, siitä tulee nopeasti erittäin vaikeaa, ellei omaa hyviä ihmissuhdetaitoja ja ole perillä omista tunnereaktioistaan ja rajoistaan. Näitä taitoja vain harva oppii missään, ja suurimmaksi osaksi ne pitää yksinkertaisesti opetella. Erinomainen lähtökohta polyamorian opetteluun on nimenomaan ihmissuhdetaitojen ja omien rajojen ja tunnereaktioiden opettelu. Samalla nämä ovat asioita, joiden oppiminen hyödyttää kaikenlaisten ihmissuhteiden ylläpitämistä.

Perinteisesti polyamorisissa suhteissa on nähty ihanteena rakentaa pitkäikäisiä suhteita erotuksena joskus nopeaan vaihtuvuuteen avoimissa suhteissa. Polyamorisissa suhteissa voi olla osapuolia niin paljon kuin tuntuu mielekkäältä – teoriassa rajattomasti. Tosin käytännössä aika ja muut vastaavanlaiset resurssit ovat rajallisia ja rajoittavat ihmissuhdeverkoston kokoa, vaikka lämpimät tunteet ja kiinnostus ihmisiä kohtaan olisivatkin yltäkylläisiä.

Näiden yleisten yhteneväisyyksien jälkeen polyamorian toteuttamistapoja löytyy käytännössä yhtä monta kuin on ihmisiä. Polysuhteet ovatkin tyypillisesti osallistensa näköisiä. Osalliset saattavat olla aseksuaaleja, aromanttisia, heteroita tai seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvia. Polysuhteet voivat olla kevyitä, elinikäisesti sitoutuneita, romanttisia, platonisia, seksuaalisia tai sekoitusta mistä tahansa näistä.

Polyamoriset suhteet saattavat olla avoimia, suljettuja tai jotain näiden väliltä. Ideaalina on, että kaikkiin osapuoliin kohdistuvat samat säännöt samoin perustein, jos säännöt ylipäätään koetaan tarpeellisiksi. Avoimella polysuhteella tarkoitetaan suhdetta, jossa osapuolet ovat vapaita aloittamaan uusia suhteita niin halutessaan. Suljetulla polysuhteella tarkoitetaan tilannetta, jossa uusien suhteiden aloittaminen on kielletty. Esimerkiksi suljettu konstellaatio saattaa koostua vaikkapa neljän aikuisen ihmisen muodostamasta perheestä, joka jakaa yhteisen kodin ja arjen, mutta joka osapuolten epätyypillisestä lukumäärästä huolimatta on ”suljettu”, niin että osapuolet ovat sitoutuneet toisiinsa tavalla, joka sulkee pois mahdollisuuden uusiin, nelikön ulkopuolisiin romanttisiin, kumppanuudellisiin tai seksuaalisiin suhteisiin.

Polyamorinen eli poly

Polyamorisissa suhteissa elävät ihmiset kutsuvat itseään usein polyamorisiksi tai polyiksi, millä he ilmaisevat kokevansa polyamoriset suhteet itselleen mahdolliseksi tai toivottavaksi tavaksi järjestää ihmissuhteensa. Osalle polyamoria on seksuaalisen suuntautumisen kaltainen identiteetin osa eivätkä he halua harkita vaihtoehtoja nykyisen tavan tuntuessa niin toimivalta. Toisille polyamoria on valittu tapa toteuttaa ihmissuhteitaan. Pari esimerkkiä polysuhteista:

–   Soolopolyamorinen on ihminen, jolla on useita romanttisia tai/ja seksuaalisia suhteita ja kokee toimivimmaksi asua ja hallita resurssejaan yksin.

–   Triadi on kolmen ja quad neljän ihmisen muodostama tiivis suhde, joka voi olla avoin tai suljettu, jossa osa tai kaikki osalliset ovat romanttisesti/seksuaalisesti tekemisissä keskenään.

–   MNNMM on tähtikuvio eli suhdeverkosto, joka koostuu kolmesta miehestä ja kahdesta naisesta.

–   N-suhde, jossa on neljä ihmistä, joista kaksi keskushenkilöä ovat suhteessa keskenään.

Lisätietoa:

–   Polyamoria – Monisuhteisuusyhdistys ry
–   morethantwo.com

Suositeltavaa luettavaa:

–   More Than Two: A Practical Guide to Ethical Polyamory, Veaux&Rickert 2014

–   The Ethical Slut: A Practical Guide to Polyamory, Open Relationships & Other Adventures, Eason&Hardy 2009

Julkaistu: 26.9.2017
Pysyvä linkki tähän kysymykseen

Olemme olleet 5v yhdessä ja vuosiin mahtuu monenmoista tilannetta,ongelmaa ja tekoa seksin ja henkilökohtaisten asioiden... saralla.Nyt kun elämämme on rauhoittunut viimeisen 2v aikana tasaiseksi niin rakastuminen tuli kuin puskista miehelleni uudestaan.Ei hetkeäkään ettei hän haluaisi minua....mutta minä en tai siis haluan mutta en joka päivä vain ole "sillä" fiiliksellä.Tästä olen puhunut,tuloksetta. Normaalit kainalossa sohvalla istumiset ei enään onnistu ilman,ettei mieheni kokisi sitä "jännitettä ja pakotusta laueta minuun" En voi halata miestäni hänen tiskatessa,en voi nukkua kainalossa,jopo keulii.Mitä teen?Jos mieheni ei saa joka päivä,hän muuttuu etäiseksi ja "kiukkuaa" eikä hänen kanssaan voi jutella mistään. Addikti,menetyksenpelko,mustasukkaisuus ja läheisriippuvuus ovat käyneet mielessäni.

Hei!

Kiitos kysymyksestäsi.

Kuvailemasi tilanne on hyvin tavallinen monissa suhteissa. Jos seksuaaliset tarpeet eivät aina kohtaa, se voi aiheuttaa skismaa ja stressiä. On tärkeää, että pystyy ja saa asettaa omat rajat myös parisuhteessa. On hienoa, että haluat selvittää tilannetta.

Kerroit, että olet yrittänyt puhua miehesi kanssa. Tämä on tärkeää ja tätä kannattaa yrittää jatkossakin, vaikka se ei tuottaisikaan hedelmää välittömästi. On tärkeää avata kanava, jonka kautta voitte molemmat ilmaista tunteitanne turvallisesti ja avoimesti. Tässä tilanteessa voisi olla hyvä saada teille keskusteluapua. Sexpo tarjoaa sekä neuvonta-, että terapiapalveluita, joihin voitte tutustua yhdessä. Sinä tai miehesi voitte myös soittaa Sexpon nimettömään ja maksuttomaan neuvontapuhelimeen.

Tsemppiä jatkoon!

Vastaaja: Ronja Ohra-aho & Oona Turunen
Julkaistu: 12.9.2017
Pysyvä linkki tähän kysymykseen

Hei! Olen reilu parikymppinen nuorimies, jolla ei ole vielä mitään seurustelukokemusta. Tuntuu, että siihen on kovin ...vaikea vaikuttaa ja saattaa kestään vielä hyvän aikaa, jotta löydän kumppanin. Mietin kuitenkin, että siitä on varmaan tehty kirjoja ja pidän lukemisesta, joten ajattelin kysyä osaisitteko suositella jotain. Tahtoisin siis kirjoja sopien omaan elämäntilanteeseeni eli kumppanin löytämiseen, seurusteluun tai sen aloittamiseen tai vaikka ensimmäiseen seksikertaan liittyen. En tiedä, minkä verran näistä aiheista on kirjoitettu nuorille aikuisille, mutta jos tiedätte jotain lukemisen arvoisia kirjoja, niin kuulisin niistä mielelläni. Kiitos!

Hei.

Kiitos kysymyksestäsi. Olet hyvin pohtinut tilannettasi, seurustelun aloittamista ja sopivan kumppanin löytymiseen liittyviä haasteita.  Jokainen etenee näissä asioissa omaan tahtiinsa.

Kirjallisuudesta voi hyvin etsiä sopivia vinkkejä ja neuvoja, joilla päästä alkuun ja joita voi soveltaa omaan elämäntilanteeseen sopiviksi. Ohessa pari kirjavinkkiä.

Seksi : kaikki mitä tulee tietää / toimittanut Anu Suomela Kirja | Ajatus kirjat | 2009 Koottu Sexpo-säätiön kotisivuille lähetetyistä kysymyksistä ja niiden vastauksista

Suhteet ja seksi / Katerina Janouch ; suomentanut Elina Lustig Janouch, Katerina

Tiukkojen tilanteiden käsikirja : seurustelu & seksi / Joshua Piven, David Borgenicht ja Jennifer Worick ; kuvittanut Brenda Brown ; suomentanut Tytti Träff Piven, Joshua

Vastaaja: Piia Miettinen & Oona Turunen
Julkaistu: 23.8.2017
Pysyvä linkki tähän kysymykseen

Kuulostaa pikku jutulta,mutta ei ole minulle. Oltiin kauppakeskuksessa. Mies meni kassalle, minun piti mennä vielä vaat...teita katsomaan , mutta muutin mieltä ja palasin kassalle. Välissä oli jonoa, mies oli maksuvuorossa ja kassalla nuori nainen. Mies ja tämä nainen käyttäyttivät toisiaan kohtaan kuin alkuvaiheen rakastavaiset, tuijottivat toisiaan silmiin juttelivat nauroivat molemmat ihastuneen oloisia. Mies vilkaisi myymälään päin, näki vaimonsa. Leveä hymy hyytyi sillä hetkellä. Mies ei jäänyt odottaa vaimoa, eikä tullut vaimon luo, vaan pakeni paikalta. Jälkikäteen väitti nauraneensa myyjälle, ei myyjän kanssa. Minusta tämä pieni välikohtaus kertoi sen minkä arvoinen olen miehelle. Ja myös sen että hän käyttäytyy naisia kohtaan ns. Selän takana erilailla kuin minun nähden. Luottamusta ei minun puolelta muutenkaan ole, eikä tämä lisää sitä. Nyt tuntuu siltä että jos miehellä tulee tilaisuus pettää, hän kyllä pettää ja valehtelee sitten. Valehtelu ja liian läheiset suhteet naisiin selän takana ja niistä valehtelu on epäluottamuksen takana. Ja näköjään asia on just niin vieläkin että valehtelee. Kukaan ei kuitenkaan ymmärrä sitä miltä minusta tuntuu, vaan mies on se raukka. Onko väärin olettaa että puoliso käyttäytyy samalla tavalla muita naisia kohtaan silloin kun olet paikalla ja kun et ole paikalla? Onko väärin tuntea epäluottamusta kun toinen valehtelee. Onko oikein että mies vaikuttaa onnellisemmalta flirttaillessaan kassa tytön kanssa, kuin mitä on vaimon läsnäollessa. Ei mies enää katso mua silmiin ja hymyile onnellisena. Mutta vieras nainen saa sen aikaan. Pitäisikö sen tuntua minusta hyvältä? Epänormaaliko?

Hei.

Kiitos kysymyksestäsi. Hyvä että olet pysähtynyt ajattelemaan parisuhdettanne ja sen hyvinvointia. Et kerro miten kauan olette olleet yhdessä mutta oletan että hiukan pidempään. Suhteen alkuaikoina ollaan usein hyvin rakastuneita ja jutellaan kaikesta maan ja taivaan välillä. Sitten voi kulua montakin vuotta ja molemmat jatkavat kasvua ihmisinä ja yksilöinä mutta kuvitellaan että toinen on edelleen se sama henkilö jonka kanssa aloitti seurustelun vuosia sitten.

Nyt teillä olisi hyvä hetki pysähtyä yhdessä miettimään minkälaisia odotuksia teillä on suhteenne osalta ja sopia yhteisistä pelisäännöistä uudestaan. Sen voi joko tehdä kaksistaan mutta monen mielestä on helpompaa ja turvallisempaa jutella kun ulkopuolinen terapeutti on mukana ohjaamassa keskustelua.

Onko teillä mahdollisuutta tulla Helsinkiin? Tarjoamme Sexpossa ilmaisia neuvontakäyntejä myös pariskunnille. Tapaamiset onnistuvat myös Skypen välityksellä.

Jos haluat käsitellä asiaa yksin voit soittaa meidän ilmaiseen ja nimettömään neuvontapuhelimeen.

Vastaaja: Patricia Thesleff
Julkaistu: 8.6.2017
Pysyvä linkki tähän kysymykseen

Mun ihastukset ei koskaan kestä pitkäaikaisesti vaikka suhteen haluaisin ja lapsiakin :/ Auttaako vaan aika tähän?...

Hei.

Kiitos kysymyksestäsi. Olet pohtinut syitä siihen, miksi ihastuksesi eivät kestä. Et tarkemmin avannut viestissäsi, miksi itse koet, että ihastuksesi eivät kestä. Käykö suhteissasi niin, että oma ihastumisesi lopahtaa vai kumppanin vai molemmat?

On täysin tavallista, että nuorella iällä ihastumiset ovat voimakkaita ja ihastuksen kohteet vaihtelevia. Nuoreen aikuisuuteen kuuluu itsensä etsiminen ja oman paikan löytäminen. On ihan hyvä asia, että tapaat erilaisia ihmisiä ja koet ihastumisia, seurustelet ja tutustut paitsi kumppaniin myös itseesi.

Vastauksena kysymykseesi, usein aika auttaa asiaan. Uskon, että kun tapaat sellaisen ihmisen, jonka kanssa olette molemmat valmiita pysähtymään aloillenne pidemmäksi aikaa, kaikki kyllä loksahtaa paikoilleen. Sitä ennen on hienoa, että on ehtinyt tutustua kunnolla ensin itseensä.

Mukavia hetkiä Sinulle!

Vastaaja: Taija Tetri-Kivikangas
Julkaistu: 2.6.2017
Pysyvä linkki tähän kysymykseen

Moi! Minua on alkanut vaivaamaan eräs asia ja halusin siihen uudenlaista perspektiiviä, kun oma ajattelu kiertää vain... kehää. Se liittyy ensimmäiseen seurustelusuhteeseeni noin 4-5 vuoden takaa, jolloin olin juuri täyttänyt 19. Ennen tuota minulla ei ollut minkäänlaisia kokemuksia vastakkaisesta sukupuolesta ja olin kovin ujo edes lähestymään yhtään ketään, sillä peruskoulun koulukiusaaminen oli tuhonnut itsetuntoni täysin ja olin lähinnä kuullut siitä, että kuinka vastenmielinen läskikasa olin (tämän seurauksena laihdutin lopulta 9.-luokalla). Sairastin tuolloin keskivaikeaa masennusta ja olin saanut KELA:n kuntoutuspsykoterapiatuen, joten psykoterapiani alkoi samoihin aikoihin seurustelusuhteeni kanssa. Tutustuin ensimmäiseen tyttöystävääni yhteisen harrastuksen kautta tai oikeastaan tyttö, reippaalla ja rempseällä otteella, tutustui minuun, koska en uskaltanut tehdä minkäänlaista aloitetta - vaikka kyllä pitkiä ja merkitseviä katseita oli ennen tuota ollutkin. Ainut ongelma oli se, että tyttö oli tuolloin vasta 14 tai tarkemmin ottaen 14 vuotta 6 kk. Vaikka ikäeroa alussa pohdimmekin ja sen mahdollisia seurauksia rikosoikeudellisessa mielessä, niin voimakas molemminpuoleinen ihastuminen sai seurustelun jatkumaan ja koska suhteella oli myös tytön vanhempien siunaus. Omat vanhempani olivat seurustelusta myös fine, koska olimme hyvin samanlaisia älykköluonteita ja ikäero ei näkynyt olemisessamme, ei ainakaan liiemmin. Vietimme paljon aikaa tytön perheen luona, teimme yhdessä ruokaa ja söimme koko perheen voimin, kävimme porukalla konserteissa jne... Tytön perhe ja suku pitivät minusta kovasti ja sain useasti kuullakin, että onneksi tyttö oli minunlaiseni poikaystävän löytänyt. Tyttö tutustui toki myös perheeseeni ja sukuuni. Kyseessä oli siis aivan täysin normaali kahden nuoren välinen seurustelusuhde ylä- ja alamäkineen, suurta tunteiden vuoristorataa. No, asia, joka nyt jälkikäteen alkoi vaivaamaan on se, että mukaanhan astui jossain vaiheessa myös seksi. Tavallaan varsin luontevaa, että kaksi rakastunutta nuorta päätyy seksiä harrastamaan. Tuolloin sitä ajatteli, että suhteemme saisi lainsilmissäkin siunauksen nk. rajoitussäännöksen ansiosta, mutta nyt näin jälkikäteen en olekaan enää täysin varma siitä. Viimeaikoina lehdistä on saanut lukea tapauksista, kun 19-vuotias on tuomittu 14-vuotiaan seksuaalisesta hyväksikäytöstä, tosin tapaukset ovat olleet kyllä erilaisia, niihin on liittynyt alkoholia ja niissä ei ole ollut kyseessä seurustelusuhteista. Tuomiot tuntuvat siltikin hieman mielivaltaisilta, eikä niistä saanut oikein kuvaa siitä, että kuinka tuota rajoitussäännöstä käytännössä sovelletaan. Käsittelin seurustelumme aikaan suhdettamme paljon psykoterapeuttini kanssa ja hän tiesi myös seksistä ja sanoi tuolloin, ettei aio asiaa viedä sen pidemmälle. Myös vanhempani asiasta tiesivät, tosin tytön vanhemmat eivät, eivät ainakaan virallisesti. He olivat seksin suhteen varsin konservatiivisia lähinnä uskonnollisista syistä. Seksuaalinen kanssakäyminen alkoi tytön aloitteesta ja menetin tuolloin ns. poikuuteni. Suhteemme oli sinänsä täysin julkista, ei sitä salattu, muttei myöskään ehdoin tahdoin huudeltu. Siitä tiesivät tytön koulukaverit kuten myös omat kaverinikin, pienellä paikkakunnalla tieto varmasti levisi. Toki sain välillä kuulla kaikenlaista huutelua ja vääriä huhuja leviteltiin, mutta kukaan ei tehnyt seurustelustamme silloin ilmoitusta mihinkään. En todellakaan pidä itseäni hyväksikäyttäjänä, en painostanut, en kiristänyt tai pakottanut mihinkään. Tytön ehdoilla menimme. Olin ensimmäistä kertaa elämässäni oikeasti rakastunut ja hellyydenkipeä nuorimies, joka halusi kohdella tyttöystäväänsä kuin kukkaa kämmenellä ja niin myös tein. Ajatuskin siitä tuntuisi todella pahalta, että näin jälkikäteen ensirakkauteni nähtäisiin oikeudessa jonain perverssinä hyväksikäyttösuhteena ja minut jotain kuvottavana hyväksikäyttäjänä. Pelkään myös maineeni ja tulevaisuuteni puolesta, siksi asia on alkanut ahdistamaan. Suhteemme päättyi 7 kk jälkeen hänen jättäessä minut. Tuli paljon riitoja ja mustasukkaisuutta, jota ei osattu käsitellä ja kun huuma loppui, loppui vähitellen myös tytön kiinnostunus. Itse olisin halunnut jatkaa ja olinkin silloin todella rikki, mutta sainpahan myös kokea ensimmäiset sydänsuruni ja muutenkin suhde kasvatti minua ja opetti parisuhdetaitoja. En oikeasti tiedä yhtään syytä, että miksi tästä enää vuosien jälkeen mitään oikeusjuttua tulisi, mutta tapani katastrofiajatteluun himmentää järkevän ajetteluni. Lukemieni nettipoliisin julkaisujen perusteella on ollut tapauksia, joissa 15-vuotias ja 20-vuotias ovat seurustelleet, ja jos vanhemmat ovat olleet tietoisia, asiaa ei ole viety pidemmälle. Myös rajoitussäännöksen soveltamisesta on kuulemma oikeuskirjallisuudessa mainittu, että 5 vuotta pidetään pääsääntöisesti ylärajana. Tapauksessamme ikäeroa on 4 vuotta ja 7 kk. Seurustelun alussa tyttö oli reilut 14,5 vuotta ja minä 19 vuotta ja 2kk. Lopussa tyttö oli 15 vuotta ja 2 kk ja minä 19 vuotta 9 kk. Kyseessä oli nimenomaan seurustelu, josta vanhemmat tiesivät sekä henkinen että fyysinen ikä oli kyllä varmasti samaa tasoa. Olisi kiva saada tietoa siitä, että miten viime vuosina tällaisia tilanteita on ratkottu viranomaisten toimesta ja kuinka rajoitussäännöstä on sovellettu. Lehdistä, kun ei oikein kovin kokonaisvaltaista kuvaa siitä saa.

Hei.

Kiitos kysymyksestäsi.

Mukavaa, että olet lähtenyt selvittämään sinua askarruttavaa asiaa. Ensinnäkin voi sanoa, että et ole tehnyt mitään väärää. Suomen laissa on toki suojaikäraja, joka on 16 vuotta. Lain tarkoitus on suojata alle 16-vuotiaita aikuisten seksuaalisilta ehdotteluilta, lähestymisiltä ja seksuaaliselta kaltoinkohtelulta.

Laissa on kuitenkin kirjattu poikkeus. Sen mukaan rikoksena ei pidetä sellaisia seksi- tai seurustelusuhteita, joiden ”osapuolten iässä sekä henkisessä ja ruumiillisessa kypsyydessä ei ole suurta eroa”. Siten pyritään suojaamaan nuoria turhilta viranomaisten puuttumisilta silloin, kun kyse on normaalista nuorten välisestä seurustelu- tai seksisuhteesta iästä riippumatta. Kertomasi perusteella suhteenne oli täysin normaali nuorten välinen seurustelusuhde. Aina on kuitenkin hyvä tiedostaa ja pohtia merkittävää ikäeroa, mutta sen teittekin ennen seurustelun aloittamista.

Vaikka tyttöystäväsi oli 15-vuotias ja itse olit 19-vuotias, teidän välistä seksiä ei pidetä rikoksena, sillä suhteenne täyttää yllä mainitut perusteet. Olennaista on se, että ikäero ei ollut kovin suuri, ja että molemmat olivat suhteessa mukana vapaasta tahdosta ilman painostusta tai pakottamista. Kertomasi mukaan suhteenne täyttää nämä kriteerit. Sinua ei siis voida syyttää rikoksesta, etkä ole toiminut väärin.

Vastaaja: Tuuli Häärä & Oona Turunen
Julkaistu: 24.5.2017
Pysyvä linkki tähän kysymykseen

Hei, Onko nykyään tapana harrastaa seksiä ensimmäisten kahvitreffien yhteydessä? -tuore sinkku mies-...

Hei.

Kiitos kysymyksestäsi. Jokainen ihminen on erilainen ja vaikka seksin harrastaminen voisi sopia jollekin henkilölle ensimmäisellä tapaamisella, saattaa pelkästään siihen vihjaaminen olla tunkeilevaa toiselle henkilölle. Suosittelen olemaan avoimilla mielin liikkeellä ja tunnustelemaan tilannetta. Ei kannata olettaa asioita väärinymmärrysten välttämiseksi, vaan mielummin kysyä suoraan, jos siltä tuntuu. Onnea tuleville treffeille!

Vastaaja: Liisa Aalto
Julkaistu: 16.5.2017
Pysyvä linkki tähän kysymykseen

Mitä tehdään. Minun piti mennä sterilisaatioon, lykkäsimme sitä lomamatkan vuoksi (en halunnut lähtee viikon päästä oper...aatiosta) . Nyt pelkään että olen raskaana. Ennestään on muutama erityislapsi ja elämä on helpottunut vasta parin vuoden aikana, kumpikaan meistä ei tosiaankaan halunnut lasta enää, niin kuluttavat vuodet oli kun lapset oli pieniä. Nyt mies puhuukin että joo pitäis tehdä testi ni saadaan keskeytys. Keskeytys? Sehän on tappo kun keskeytetään raskaus. Enkä pysty siihen. En kyllä haluaisi aloittaa taas alusta :yövalvomisia, itkun, huudon, uhman ja muun vst läpi käymistä. Saati sitten jos lapsella onkin ADHD tai isot oppimisvaikeudet tms. Mutta en pysty keskeyttämiseen, jonka mies ehdoitta kokee ainoaksi vaihtoehdoksi. Olen tehnyt kerran keskeytyksen ennen nykyistä mieatä ja nyt olemassa olevia lapsia ja edelleen se asia painaa sydäntäni. Mies kyllä tietää keskeytyksestä ja sen aiheuttamista tunteista. Nyt en uskalla puhua tästä että en pysty siihen. Tiedän että mies ei todellakaan Lasta, jättääkö hän minut jos en keskeytä. Se on mahdollista, ainakin se loisi kuilun välillemme. Mitä teen? Voiko suhde selvitä tästä?
Hei.

Kiitos kysymyksestäsi. Raskaaksi tuleminen on aina suuri asia koko perheelle. Yllätys on suuri ja paljon erilaisia ajatuksia herättävä, vaikka raskaus olisi odotettu ja toivottukin. Muutokset ovat usein pelottavia ja herättävät perheen jäsenissä erilaisia tunteita. Naisen kehossa uuden elämän alku tuntuu eri  tavalla ja vaikuttaa tunteisiin, kun taas miehellä ei samanlaisia kehollisia tuntemuksia ole, ja sen vuoksi asiaan suhtautuminen on erilaista ja voi aiheuttaa parin välille hankaluutta ymmärtää toistensa tunteita.

On hyvä selvittää tilanne raskauden suhteen ja sen jälkeen miettiä ja pohtia erilaisia vaihtoehtoja rauhassa. Molempien tunteet ja tuntemukset on tärkeää huomioida. Kun tilanne on rauhoittunut ja molemmat ovat saaneet pohtia asiaa rauhassa, on molemmille sopivan ratkaisun löytäminen helpompaa.

Suosittelen käyntiä pariterapeutilla. Pariterapiassa asiaa voidaan käsitellä turvallisesti ja molempia kuunnellen. Usein ulkopuolisen henkilön kanssa keskusteleminen voi selkeyttää tilannetta ja ajatuksia.

Vastaaja: Eriikka Sailo
Julkaistu: 4.5.2017
Pysyvä linkki tähän kysymykseen

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 42